Katteet, erilaisten katteiden käyttö


Kirjoittaja
Viesti
Marja-Leena2
Marja-Leena2
Aloittelija (60 reputation)Aloittelija (60 reputation)Aloittelija (60 reputation)Aloittelija (60 reputation)Aloittelija (60 reputation)Aloittelija (60 reputation)Aloittelija (60 reputation)Aloittelija (60 reputation)Aloittelija (60 reputation)
Ryhmä: Jäsenet
Viestiä: 60, Käynnit: 0

Kyllä minulta juolavehnät ja muutkin ruohomättäät hävisivät sanomalehdillä ja katteella. Jonkunverran puski niitä läpi, mutta ne lähtivät helposti juurineen, kun lehtien ja katteen alla maa oli pysynyt kosteana. Nurmiperunaa tosin viljelimme ensimmäisenä katevuotena, joka saattoi hieman jouduttaa projektia. En sitten tiedä kuinka käy, jos samantien istuttaa jotain muuta.


Marjapensaiden kanssa onnistui tosin jo ensimmäisenä vuotena.


 


Tarhapöllö
Tarhapöllö
Uusi jäsen (14 reputation)Uusi jäsen (14 reputation)Uusi jäsen (14 reputation)Uusi jäsen (14 reputation)Uusi jäsen (14 reputation)Uusi jäsen (14 reputation)Uusi jäsen (14 reputation)Uusi jäsen (14 reputation)Uusi jäsen (14 reputation)
Ryhmä: Jäsenet
Viestiä: 14, Käynnit: 0

Hei!


Olen tuolta vanhalta puolelta lueskellut rikkaruohojen hävittämisestä mustan muovin avulla. Onko tuo katekangas sellaista minkä avulla voisi juolavehnää vastaan taistella? Vai onko joku parempi / halvempi vaihtoehto. Katettavaa kyllä riittää....


Temskukka
Temskukka
Uusi jäsen (33 reputation)Uusi jäsen (33 reputation)Uusi jäsen (33 reputation)Uusi jäsen (33 reputation)Uusi jäsen (33 reputation)Uusi jäsen (33 reputation)Uusi jäsen (33 reputation)Uusi jäsen (33 reputation)Uusi jäsen (33 reputation)
Ryhmä: Aktiivi jäsenet
Viestiä: 3,9K, Käynnit: 0

Olen minäkin käyttänyt katekankaana mansikkakangasta tuolla perunakellarin katolla. Siihen en keksinyt mitään muuta. Juolavehnä ja nokkonen pitivät juurillaan sen maan koossa, kun yritin perata niitä pois lähti multa virtaamaan alas sekä saappaisiini.


Reikiin olen istuttanut krassia. Katekangas pysyy vielä paikoillaan tämänkin vuoden ja ensi keväänä otan sen pois ja istutan perennoja ja köynnöksiä. Tuuli on repinyt välillä kankaan irti ja alla näyttää olevan täysin kuollutta - ei rikkaruohon alkuakaan. Maa näyttää aika kovalta myös. 


Mansikkamaallakin käytän mansikkakangasta, sillä pelkään eloperäisen katteen altistavan homeelle. Mansikkamaani on kyllä tuulisella paikalla joten ehkä siitä ei olisi pelkoa.


Tykkään että katekangasta voi kierrättää tontilla niin, että sillä tapetaan monivuotiset rikkaruohot, ja kun homma on selvä se siirretään toiseen paikkaan ja puhdistuneelle alueelle laitetaan perennat. Tämä tietysti vaatii pitkää pinnaa eikä valmista tule heti kohta nyt, mutta kun ne vuodet vierii kuitenkin teki niin tai näin. Voisi olla että yksikin kesä riittäisi mutta pelaan nyt varman päälle. Ja olen laittanut krassiakin jo kasvamaan.


Muuten äänestän ehdottomasti eloperäisten katteiden puolesta. Niiden hyviä puolia ovat
1) ehdottomasti halvempi hinta ja osa jopa täysin ilmaista
2) maan pieneliöstä nauttii ja maa kuohkeutuu
3) maatuessaan eloperäinen kate lannoittaa alustaansa
4) pääsääntöisesti eloperäinen kate on kauniimpaa ja luonnollisempaa.
5) ekoilu


Ja, sanomalehden läpi madot kulkevat kuin pyöröovista. Olen sen kaivellessani todennut että sanomalehtien päälle tehdyissä kukkapenkeissä on jopa enemmän matoja kuin muissa.


 


 


 


Oulunseudulta
Oulunseudulta
Uusi jäsen (47 reputation)Uusi jäsen (47 reputation)Uusi jäsen (47 reputation)Uusi jäsen (47 reputation)Uusi jäsen (47 reputation)Uusi jäsen (47 reputation)Uusi jäsen (47 reputation)Uusi jäsen (47 reputation)Uusi jäsen (47 reputation)
Ryhmä: Aktiivi jäsenet
Viestiä: 3,0K, Käynnit: 122

Hupakko, toissa ja viime kesänä istuttelin havukasveja tuolla tavalla: katekankaaseen reiät kasveille ja koristekiveä/katetta päälle. Katekankaana oli mansikkakangasta ja sitä ohutta, ruskeaa kangasta. Hyvin kasvit näyttävät voivan (pilarikataja, kääpiövuorimänty, tuija, lamoherukka, pensashanhikki) mutta nuo istutukset on tehty niin hiljattain että mahdolliset haittavaikutukset ei varmaan vielä ole näkyvissä.


Pitääkin kurkistaa joku päivä tuon toissakesäisen istutuksen kankaan alle, mille siellä näyttää.


hupakko
hupakko
Uusi jäsen (47 reputation)Uusi jäsen (47 reputation)Uusi jäsen (47 reputation)Uusi jäsen (47 reputation)Uusi jäsen (47 reputation)Uusi jäsen (47 reputation)Uusi jäsen (47 reputation)Uusi jäsen (47 reputation)Uusi jäsen (47 reputation)
Ryhmä: Jäsenet
Viestiä: 47, Käynnit: 0

Mukavasti on katekeskustelu käynnistynyt. Haluaisin vielä lukea teidän kokemuksistanne, joilla katekangas (ei siis sanomalehdet vaan ihka oikea maatumaton kangas) on ollut käytössä useita vuosia nimenomaan maan pinnalla. Kasvit olette istuttaneet kankaaseen tehdyistä rei''istä ja kankaan olette peittäneet jollakin kateaineksella esim. hakkeella, koristekivillä tmv. Juurimatosta en niinkään ole kiinnostunut, se on jo toinen luku sinänsä. Sillähän estetään juuriston leviäminen kielletyille alueille ja matto asennetaan syvälle kuopan pohjalle, ei maanpinnan tuntumaan (yleensä).  Uteliaisuuteni johtuu ammatillisista syistä ja kiinnostuksestani pihasuunnitelmien tekemiseen. Laaja tietopohja olisi tarpeen, mutta kun omakohtaista käytännön kokemusta ei näin vasta-alkajalla juuri ole (eikä omaa pihaakaan kuin pienen rivitalopläntin verran), on käytettävä hyväkseen muilta saatuja vinkkejä. Pelkällä kirjaviisaudella ei pitkälle pötkitä sillä käytäntö voi osoittaa joskus hyvältäkin tuntuneet ohjeet epäkäytännöllisiksi tai toimimattomiksi.


Inki
Inki
Uusi jäsen (30 reputation)Uusi jäsen (30 reputation)Uusi jäsen (30 reputation)Uusi jäsen (30 reputation)Uusi jäsen (30 reputation)Uusi jäsen (30 reputation)Uusi jäsen (30 reputation)Uusi jäsen (30 reputation)Uusi jäsen (30 reputation)
Ryhmä: Aktiivi jäsenet
Viestiä: 4,5K, Käynnit: 0

Katekankaita käytän minä laiskuuden, huonon selän ja savisen, juolavehnäisen entisellä pellolla olevan pihamaan vuoksi.  Juolavehnää on melko mahdoton kitkeä tiiviihköstä savimaasta - katkeaa maan rajasta ja jatkaa entisellä voimalla...


Ensimmäiset kukkapenkit tein ohjeitten mukaan muokkaamalla maan ja keräämällä rikkojen juuret maasta tarkasti.  Jo ensimmäisenä kesänä juolavehnä oli penkissä eikä tullut reunoilta.  Penkki oli möyhittynä mahdottoman korkea ja hieno, mutta kesän jälkeen se oli melkein montussa.


Opin siis, että en saa kyllin tarkkaan rikkojen juuria pois pohjamaasta ja koska se on märkää ja savista, kukkapenkit on kuitenkin tehtävä koholle.  Nyttemmin olen kaivanut pohjamaasta ruohokerroksen pois, kerännyt juuria minkä saan, laittanut katekankaan tai sanomalehtiä ja katteen päälle ostomullat.  Sellaiseen penkkiin juola tulee pitemmällä viiveellä ja reunoilta.  Nyt on siis aika luopua kivistä reunoilla ja tehdä riittävän leveät mullasalueet reunoille ja vielä pystysuuntainen juurisuoja penkin reunaan.


On siis puuhaa tiedossa täksikin kesäksisilmän isku


Inki
Inki
Uusi jäsen (30 reputation)Uusi jäsen (30 reputation)Uusi jäsen (30 reputation)Uusi jäsen (30 reputation)Uusi jäsen (30 reputation)Uusi jäsen (30 reputation)Uusi jäsen (30 reputation)Uusi jäsen (30 reputation)Uusi jäsen (30 reputation)
Ryhmä: Aktiivi jäsenet
Viestiä: 4,5K, Käynnit: 0

Minulla näyttäisivät madot muuttaneen sen vahvan katekankaan päällä olevalle mullasalueelle - toivottavasti ne nyt siitä ymmärtävät mönkiä reunalle siinä vaiheessa kun pitää metriin päästä, multaa katteen päällä on enimmillään korkeintaan 35 senttiäkieli ulkoa  Katekangas kyllä läpäisee veden ja kastelen aluetta kuivana aikana, joten voi olla että matosilla on siinä ihan mukavaakin...


Hanttu
Hanttu
Uusi jäsen (4 reputation)Uusi jäsen (4 reputation)Uusi jäsen (4 reputation)Uusi jäsen (4 reputation)Uusi jäsen (4 reputation)Uusi jäsen (4 reputation)Uusi jäsen (4 reputation)Uusi jäsen (4 reputation)Uusi jäsen (4 reputation)
Ryhmä: Jäsenet
Viestiä: 196, Käynnit: 4

Hyvä pointti on kyllä. Entä jos käytän kangasta ensimmäisen vuoden kun monivuotisten juurakot on kuolleet alta ja otan sitten pois? Eikös sanomalehti kerroskin estä matojen edes takaisen kulkemisen ennen maatumistaan?


Entä jos käyttää jatkossa kangassa erottamaan kahta eri osaa pystysuunnassa? Tuleekohan madoille hätä jos ne ei pääse kyläilemään naapurin puolelle kun noin puolessa metrissä? Eli laittaa esim. kukkapenkin ja nurmikon väliin kankaan estämään nurmikon leviämisen.


Pienet pieneliöthän liikkuu kankaan huokosten läpi.


Pienipolku
Pienipolku
Uusi jäsen (2 reputation)Uusi jäsen (2 reputation)Uusi jäsen (2 reputation)Uusi jäsen (2 reputation)Uusi jäsen (2 reputation)Uusi jäsen (2 reputation)Uusi jäsen (2 reputation)Uusi jäsen (2 reputation)Uusi jäsen (2 reputation)
Ryhmä: Jäsenet
Viestiä: 161, Käynnit: 0

Enpä tykkäisi olla matona puutarhassanne, jos kankaita käytätte.
Sateella madot näet nousevat maan pintaan veden täyttäessä maahuokoset,
ja kuivan kauden yllättäessä ne voivat painua jopa metrin syvyyteen.
Jos matojen kulku estetään erilaisilla juurimatoilla ja katekankailla,
niin muuttaisin naapurin kattamattomille maille. Jos siis olisin mato.




Kaikkein hulluin tilanne on kai silloin, jos käytetään sekä juurimattoa että katekangasta. Silloin viljelykasvien juuristo joutuu maan alle täysin suljettuun tilaan ja seurauksena voi olla pieneliöitten klaustrofobia, joka oletettavasti johtaa vähittäiseen kuolemaan.






A.i.k.a
A.i.k.a
Uusi jäsen (11 reputation)Uusi jäsen (11 reputation)Uusi jäsen (11 reputation)Uusi jäsen (11 reputation)Uusi jäsen (11 reputation)Uusi jäsen (11 reputation)Uusi jäsen (11 reputation)Uusi jäsen (11 reputation)Uusi jäsen (11 reputation)
Ryhmä: Aktiivi jäsenet
Viestiä: 1,6K, Käynnit: 0

Aikoinani, kun tuon penkin tuohon tein, ei tullut mieleenkään, että melko korkean (yli metri) kiviaidan päällä kasvavien syreenien juuret valtaisivat penkin. Mutta nyt se oli täynnä pientä ja vähän suurempaakin juurta, ja siksi kai kasvitkin siinä kituivat. Syreenit nappasivat kaikki ravinteet.


TEE

Yhdistä valitut

Yhdistä valittuihin aiheisiin...



Yhdistä etukäteen valittuun aiheeseen...



Yhdistä aiheen ID:hen...





Samankaltaisia aiheita

Lukee tätä viestiketjua

Valikko
Viestit
Maininnat
Haku