Puutarha.net Keskustelut

Katteet, erilaisten katteiden käyttö

https://keskustelut.puutarha.net/keskustelut/Topic2388579.aspx

By hupakko - 13.5.2007

Kateasioista voisi kai keskustella omalla otsikollaan? Luin hiljattain artikkelin epäonnistuneesta katekangaskokeilusta eräällä kasvitieteellisellä puutarhalla. Puiden ja pensaiden juuristo ei ollut kehittynyt normaalisti, osa juurista tunkeutui kankaan ja maanpinnan väliin ja osa rungoista oli kuristunut liian ahtaaksi käyneeseen aukkoon. Samasta aukosta tunki vielä rikkaruohot  ylös aiheuttaen lisäongelmia. Haluaisin kuulla muiden kokemuksia kankaiden käytöstä pitkällä aikavälillä. Nykyisinhän niitä suositellaan tosi paljon ja vähän kaikenlaisille istutuksille mutta tällaisista haittatekijöistä en ole aiemmin kuullut. 

By [0] - 13.5.2007

Hirveästihän niita kankaita taidetaan nykyään käyttää. Minulla on aika selkeä suunnitelma: en käytä pihassani (huom. en puhu enää puutarhasta, koska sitähän tämä markkini vielä ei ole). Sanomalehti ja pahvi on ne, mitkä hyväksyn, molemmat maatuu ajan kanssa. Mutta kaikki muu on hyi-hyi, keräävät vain muurahaisyhdyskuntia allensa (eikä minulla ole mitään muurahaisia vastaan, päin vastoin). Samasta syystä karsastan kivetyksiä ja (puu)laatoituksia). (Haaveeni on, että kun minusta aika jättää, niin puutar...eikun pihani ei ole rasite kenellekään.)

Se muuten auttaa hurjasti. Siis kun miettii, että mitkä on ne keinot, millä ympäristöni haluan rakentaa.
By Kurppa. - 13.5.2007

Mie olen myyntipenkkejä tehdessäni laittanut vanhoja lakanoita pohjalle nurmikon päälle. Kestää kauemmin kun sanomalehti, mutta maatuu kuitenkin.

By [0] - 13.5.2007

Mutta ei kai niitä kankaita sentään katteena käytetä, vaan estämään eri maa-ainesten sekoittumista ja ei-toivottujen juurivesojen leviämistä? ( En kyllä laita omaan pihaani, oli tarkoitus mikä tahansa.)
By Temskukka - 13.5.2007

Katekangasta en ole missään käyttänyt, ainoastaan mansikkakangasta mansikkamaalla ja pahoin rikkaruohottuneen perunakellarin katolla. Istutin mansikkakankaaseen tehtyihin reikiin krassia sitten maakellarin katolle vievien portaiden vieruille.


Sen sijaan olen käyttänyt pensaiden alla sanomalehtiä ja sen päällä haketta, joka on tehty lehtipuusta. Se toimisi todella hyvin mutta meillä kesäisin vapaana elävät kanat pakkaavat kuopia hakkeet huitsin nevadaan. Olletikkin ovat huomanneet että hakkeen alla on mahtavat onkimatovarastot.


Siksi olenkin tänä keväänä suunnitellut että sanomalehti/hakeyhditelmällä rikkaruohottomaksi saatu alue peitetään mullalla ja istutan siihen vaikkapa kirjovuohenputkea tai maahumalaa pensaille.  Rungollisten orapihlajapuiden juureen olen jo aiemmin laittanut tuoksukurjenpolvea multaan, joka on laitettu sanomalehtien päälle. Se on estänyt sen ikävän heinän kasvun.


Monen puun, esim. kirsikka, tammi, pylväsleppä ja sireeni, juureen olen tehnyt istutusalueen vähän laajemmaksi juuri tällä sanomalehtimenetelmällä. Puiden ja istutusalueiden yhdistäminen helpottaa myös ruohonleikkuuta, eikä tarvitse siistiä erikseen puiden juuria. Niiden pitkät heinät ottavat jostain syystä minun silmääni kovasti.

By Temskukka - 13.5.2007

Kurpitsa, minä olen tehnyt yhden istutusalueen vanhan pussilakanapeiton päälle. Löysin sopivan kokoisen lautakehikon, laitoin sen maahan, niittasin peiton kehikon sisäpuolella ja täytin mullalla hymy


Se on toiminut tosi hyvin sillä kohdassa oli mahtava juolavehnäkasvusto ja koivunkanto.


Tuo lakanakonsti on varmaan hyvä, eikö tosiaankaan juolavehnä pääse kankaan läpi?

By [0] - 13.5.2007

Ja minä joskus ummikkona tälläsin villamaton (käytäväsellainen) vadelmarivin viereen. Oikein kaunis matto, ja ne villat maatui kivasti. Nyt siellä on sitä maatumatonta lointa harmina.
By Temskukka - 13.5.2007

Juu, ja minä olen kiroillut hyvin innostuneena kun ruohonleikkurilla löysin anopin vanhan nailonkudenmaton marjapuskien välistä. Sitä oli muutama kilometri sitä kudetta ja lointa takussa leikkurin terän ympärillä.

By Kaisaliisa - 13.5.2007

Rissa, telkkarissa laittoivat katekankaan mm. tuija-alueelle (siis maan pinnalle) ja koristekatetta päälle. Toisessa ohjelmassa perennapenkkiin; perennat istutettiin kankaan reikiin.


Katekankaasta ohjelman puutarhuri sanoi, että jonkin vuoden kuluttua pieneliötoiminta kankaan alla loppuu, koska eloperäinen aine hupenee.

By Inki - 13.5.2007

Katteita käytetään sekä pintamaan peittoon että istutusten pohjissa, joten täytyy aina muistaa arvata, että minkälaisesta katteesta kulloinkin puhutaan


Olen käyttänyt kaupan katekankaita kukkapenkkien pohjissa - mustaa ohuempaa ja harmaata paksua ja .   Mustasta ohuemmasta kankaasta kasvavat rikkaheinät läpi että piu pau.  Se harmaa on paksua, jäykkää ja rumaa ja siitä ei kasva läpi mikään.



Kuvittelisin, että kevyempikin kate heinämaan päällä riittää, mikäli päälle tulee multaa todella runsaasti,  vähintään 30 senttiä, ohuemmasta kohdasta rikat tulevat läpi.  Sanomalehtikate katoaa aikanaan ja kasvien juuret pääsevät pohjamaahan ja heinien juuret toivottavasti ovat kuolleet siihen mennessä.  Kaupan katekankaista en nyt vielä tiedä - musta päästää heinät läpi, mutta ne ovatkin semmoisia pärjääjiä - en vielä tiedä menevätkö perennojen juuret siitä läpi pohjamaahan.


Joka tapauksessa tämä yhden naisen koeryhmä on sitä mieltä, että todella rikkaruohoisen, siis juolavehnäisen maan päälle pitää olla  erittäin vahva kate ja vielä lisäksi erittäin vahva multakerros, ennenkuin voi luottaa ettei juolavehnä tule penkkiin jopa katteitten läpi.  Luulisin vuohenputken olevan samaa luokkaa selviämistaistelussa...

By [0] - 13.5.2007

"jonkin vuoden kuluttua pieneliötoiminta kankaan alla loppuu, koska eloperäinen aine hupenee." no soo. Siinäpä syy. Pieneliöiden toiminta ja kyky on pihojen elinvoimaisuuden tae.

Unohdin mainita, että ainakin jokin aika sitten oli myynnissä nk " hortopaperia". Siis ruskeata voimapaperia. Maatuva katepaperi rullissa.
By [0] - 13.5.2007

No heh. Oli ihan pakko tuummailla hetki. Olen nimittäin ihan oikeasti hädissäni kaikkien maatumattomien juurikankaiden ja katteiden takia Smile Kertokaapa, mitkä teidän mielestä on niitä kasveja, jotka näitä vaativat ?
By hupakko - 14.5.2007

Totta puhut, eivät kasvit  katekankaita kaipaa - eihän niitä ammoin ollut edes olemassa ja silti pärjättiin. Se on varmaan pitkälti ihmisen laiskuuden syytä, että niitä on alettu käyttää näin valtavassa mittakaavassa. Harmi vain, jos ne osoittautuvat vuosien päästä epäonnistuneeksi systeemiksi. Voi vaan kuvitella, kuinka hankalia ovat sitten ne kasvien juuristoihin kiinnittyneet kankaat sieltä maasta kaivaa ylös ja kuinka kalliiksi tulee uusia istutukset jos niiden elinkaari on lyhentynyt kankaiden käytön seurauksena. Laiskuudesta sakotetaan siinä tapauksessa aika rajusti no-jaa. ..

By Temskukka - 14.5.2007

Katekankaat ovat taas joku aikakauden vouhotus, vähän niinkuin on ollut tasakatot, DDT ja sähköshokkihoito. Ollaan me jo nyt viisaita

By A.i.k.a - 14.5.2007

Ai täällähän olikin juuri katekangaskeskustelu meneillään! Jos ei juuriestemattoa käytä, niin millä sitten saa estettyä läheisten puiden/pensaiden juurien tunkeutumisen kukkapenkkiin? Ei kai siihen sanomalehti auta, kun se sieltä kuitenkin muutamassa vuodessa maatuu pois?



By Temskukka - 14.5.2007

Minulla on siihen kaksi käytäntöä. Joko annan juurien levitä, ja sitten revin käsin juuriversot pois (jos niitäkin muodostuu) tai katson istutusalueen paikan niin ettei sinne juuret ylety. Toisaalta minulla on melkein jokaisessa kukkapenkissä myös jonkinsortin puu tai pensas, eikä kukkapenkit ole niistä kärsineet. Ainoastaan isojen koivujen juurelle en ole, sattumaltako, laittanut mitään

By Hanttu - 14.5.2007

Meillä oli isäntä ylittänyt itsensä ja laittanut sivuun noin 10 m2 suojakangasta mikä oli jäänyt yli raksalta, ajatteli että haluaisin istutuksille kun olen tuskaillut rikkaruohojen kanssa sydän


Ja todellakin aion laittaa, eikös eloperäinen aines tule maahan yläpuolelta? Vai koskiko tämä keskustelu vain maan pinnalle laitettavia kankaita naurua anteeksi jos väärästä aiheesta puhun

By A.i.k.a - 14.5.2007

Aikoinani, kun tuon penkin tuohon tein, ei tullut mieleenkään, että melko korkean (yli metri) kiviaidan päällä kasvavien syreenien juuret valtaisivat penkin. Mutta nyt se oli täynnä pientä ja vähän suurempaakin juurta, ja siksi kai kasvitkin siinä kituivat. Syreenit nappasivat kaikki ravinteet.

By Pienipolku - 14.5.2007

Enpä tykkäisi olla matona puutarhassanne, jos kankaita käytätte.
Sateella madot näet nousevat maan pintaan veden täyttäessä maahuokoset,
ja kuivan kauden yllättäessä ne voivat painua jopa metrin syvyyteen.
Jos matojen kulku estetään erilaisilla juurimatoilla ja katekankailla,
niin muuttaisin naapurin kattamattomille maille. Jos siis olisin mato.




Kaikkein hulluin tilanne on kai silloin, jos käytetään sekä juurimattoa että katekangasta. Silloin viljelykasvien juuristo joutuu maan alle täysin suljettuun tilaan ja seurauksena voi olla pieneliöitten klaustrofobia, joka oletettavasti johtaa vähittäiseen kuolemaan.





By Hanttu - 14.5.2007

Hyvä pointti on kyllä. Entä jos käytän kangasta ensimmäisen vuoden kun monivuotisten juurakot on kuolleet alta ja otan sitten pois? Eikös sanomalehti kerroskin estä matojen edes takaisen kulkemisen ennen maatumistaan?


Entä jos käyttää jatkossa kangassa erottamaan kahta eri osaa pystysuunnassa? Tuleekohan madoille hätä jos ne ei pääse kyläilemään naapurin puolelle kun noin puolessa metrissä? Eli laittaa esim. kukkapenkin ja nurmikon väliin kankaan estämään nurmikon leviämisen.


Pienet pieneliöthän liikkuu kankaan huokosten läpi.

By Inki - 14.5.2007

Minulla näyttäisivät madot muuttaneen sen vahvan katekankaan päällä olevalle mullasalueelle - toivottavasti ne nyt siitä ymmärtävät mönkiä reunalle siinä vaiheessa kun pitää metriin päästä, multaa katteen päällä on enimmillään korkeintaan 35 senttiäkieli ulkoa  Katekangas kyllä läpäisee veden ja kastelen aluetta kuivana aikana, joten voi olla että matosilla on siinä ihan mukavaakin...

By Inki - 14.5.2007

Katekankaita käytän minä laiskuuden, huonon selän ja savisen, juolavehnäisen entisellä pellolla olevan pihamaan vuoksi.  Juolavehnää on melko mahdoton kitkeä tiiviihköstä savimaasta - katkeaa maan rajasta ja jatkaa entisellä voimalla...


Ensimmäiset kukkapenkit tein ohjeitten mukaan muokkaamalla maan ja keräämällä rikkojen juuret maasta tarkasti.  Jo ensimmäisenä kesänä juolavehnä oli penkissä eikä tullut reunoilta.  Penkki oli möyhittynä mahdottoman korkea ja hieno, mutta kesän jälkeen se oli melkein montussa.


Opin siis, että en saa kyllin tarkkaan rikkojen juuria pois pohjamaasta ja koska se on märkää ja savista, kukkapenkit on kuitenkin tehtävä koholle.  Nyttemmin olen kaivanut pohjamaasta ruohokerroksen pois, kerännyt juuria minkä saan, laittanut katekankaan tai sanomalehtiä ja katteen päälle ostomullat.  Sellaiseen penkkiin juola tulee pitemmällä viiveellä ja reunoilta.  Nyt on siis aika luopua kivistä reunoilla ja tehdä riittävän leveät mullasalueet reunoille ja vielä pystysuuntainen juurisuoja penkin reunaan.


On siis puuhaa tiedossa täksikin kesäksisilmän isku

By hupakko - 14.5.2007

Mukavasti on katekeskustelu käynnistynyt. Haluaisin vielä lukea teidän kokemuksistanne, joilla katekangas (ei siis sanomalehdet vaan ihka oikea maatumaton kangas) on ollut käytössä useita vuosia nimenomaan maan pinnalla. Kasvit olette istuttaneet kankaaseen tehdyistä rei''istä ja kankaan olette peittäneet jollakin kateaineksella esim. hakkeella, koristekivillä tmv. Juurimatosta en niinkään ole kiinnostunut, se on jo toinen luku sinänsä. Sillähän estetään juuriston leviäminen kielletyille alueille ja matto asennetaan syvälle kuopan pohjalle, ei maanpinnan tuntumaan (yleensä).  Uteliaisuuteni johtuu ammatillisista syistä ja kiinnostuksestani pihasuunnitelmien tekemiseen. Laaja tietopohja olisi tarpeen, mutta kun omakohtaista käytännön kokemusta ei näin vasta-alkajalla juuri ole (eikä omaa pihaakaan kuin pienen rivitalopläntin verran), on käytettävä hyväkseen muilta saatuja vinkkejä. Pelkällä kirjaviisaudella ei pitkälle pötkitä sillä käytäntö voi osoittaa joskus hyvältäkin tuntuneet ohjeet epäkäytännöllisiksi tai toimimattomiksi.

By Oulunseudulta - 14.5.2007

Hupakko, toissa ja viime kesänä istuttelin havukasveja tuolla tavalla: katekankaaseen reiät kasveille ja koristekiveä/katetta päälle. Katekankaana oli mansikkakangasta ja sitä ohutta, ruskeaa kangasta. Hyvin kasvit näyttävät voivan (pilarikataja, kääpiövuorimänty, tuija, lamoherukka, pensashanhikki) mutta nuo istutukset on tehty niin hiljattain että mahdolliset haittavaikutukset ei varmaan vielä ole näkyvissä.


Pitääkin kurkistaa joku päivä tuon toissakesäisen istutuksen kankaan alle, mille siellä näyttää.

By Temskukka - 14.5.2007

Olen minäkin käyttänyt katekankaana mansikkakangasta tuolla perunakellarin katolla. Siihen en keksinyt mitään muuta. Juolavehnä ja nokkonen pitivät juurillaan sen maan koossa, kun yritin perata niitä pois lähti multa virtaamaan alas sekä saappaisiini.


Reikiin olen istuttanut krassia. Katekangas pysyy vielä paikoillaan tämänkin vuoden ja ensi keväänä otan sen pois ja istutan perennoja ja köynnöksiä. Tuuli on repinyt välillä kankaan irti ja alla näyttää olevan täysin kuollutta - ei rikkaruohon alkuakaan. Maa näyttää aika kovalta myös. 


Mansikkamaallakin käytän mansikkakangasta, sillä pelkään eloperäisen katteen altistavan homeelle. Mansikkamaani on kyllä tuulisella paikalla joten ehkä siitä ei olisi pelkoa.


Tykkään että katekangasta voi kierrättää tontilla niin, että sillä tapetaan monivuotiset rikkaruohot, ja kun homma on selvä se siirretään toiseen paikkaan ja puhdistuneelle alueelle laitetaan perennat. Tämä tietysti vaatii pitkää pinnaa eikä valmista tule heti kohta nyt, mutta kun ne vuodet vierii kuitenkin teki niin tai näin. Voisi olla että yksikin kesä riittäisi mutta pelaan nyt varman päälle. Ja olen laittanut krassiakin jo kasvamaan.


Muuten äänestän ehdottomasti eloperäisten katteiden puolesta. Niiden hyviä puolia ovat
1) ehdottomasti halvempi hinta ja osa jopa täysin ilmaista
2) maan pieneliöstä nauttii ja maa kuohkeutuu
3) maatuessaan eloperäinen kate lannoittaa alustaansa
4) pääsääntöisesti eloperäinen kate on kauniimpaa ja luonnollisempaa.
5) ekoilu


Ja, sanomalehden läpi madot kulkevat kuin pyöröovista. Olen sen kaivellessani todennut että sanomalehtien päälle tehdyissä kukkapenkeissä on jopa enemmän matoja kuin muissa.


 


 


 

By Tarhapöllö - 16.5.2007

Hei!


Olen tuolta vanhalta puolelta lueskellut rikkaruohojen hävittämisestä mustan muovin avulla. Onko tuo katekangas sellaista minkä avulla voisi juolavehnää vastaan taistella? Vai onko joku parempi / halvempi vaihtoehto. Katettavaa kyllä riittää....

By Marja-Leena2 - 16.5.2007

Kyllä minulta juolavehnät ja muutkin ruohomättäät hävisivät sanomalehdillä ja katteella. Jonkunverran puski niitä läpi, mutta ne lähtivät helposti juurineen, kun lehtien ja katteen alla maa oli pysynyt kosteana. Nurmiperunaa tosin viljelimme ensimmäisenä katevuotena, joka saattoi hieman jouduttaa projektia. En sitten tiedä kuinka käy, jos samantien istuttaa jotain muuta.


Marjapensaiden kanssa onnistui tosin jo ensimmäisenä vuotena.


 

By [0] - 16.5.2007

Heh. Mulla on henkilökohtaisena ongelmana yksi lohko kasvimaata (5x10). Pari vuotta olen nyt pähkäillyt, että mitä teen. Kumma kyllä, ei siitä ole kuin muutama vuosi aikaa kun siinä hernettä ja seuraavana vuonna perunaa kasvatin. Ihan kamala rikkaruohosto (juolaa ja pujoa). Millään en raaski panna isosälliä sitä jyrsimellä muokkaamaan, sen verran säälin. Jotenka ajattelin tehdä radikaalisti: töissä on kaksimetrinen läjä turun sanomia (juu). Ja navetan päädyssä iso läjä lampaanlantakompostia. Levitän pikku hiljaa niitä sanomia ja kompostia sinne ja peitän koko herkun pressulla ja vanhoilla muovimatoilla. (Taisi muuten isosälli olla se, joka ensinnä kekkasi, että mulla on liian iso kasvimaa...) Niiden sanomalehtien maatumista olen miettinyt kovin. Mutta sittenhän sen näkee Smile***Jaa ja en nyt jaksa etsiä sitä otsikkoa (vai oliko se peräti tässä), missä noista järeämmistä kateaineksista juteltiin. Tuli vaan sellainen olo, että eihän se pieneliötoiminta varmaan sieltä katteen alta mihinkään muutamassa vuodessa lakkaa, jos siellä on vähänkään orgaanista ainetta -> muurahaiset.
By LiisiA - 16.5.2007

Onko kokemuksia siitä, mitä kattaminen aiheuttaa lehtokotilon vaivaamalla pihalla? Viime kesänä käytin katteita kasvimaalla ja kukillekin, mutta nyt näyttää siltä että kotiloja on jo ihan alkukesästä järjetön määrä... Mietinkin, että uskallanko ollenkaan kattaa tänä vuonna..? Marjapensaille jo ehdin ruohosilppukatteet levitellä talven maatuneesta kasasta...

By [0] - 16.5.2007

Luulisin, että ruohosilppu on kotiloiden herkkua. En käyttäisi. Sen sijaan hake ja vaikka hiekka tai sora? Nurmisilpusta tekisin käytettä, jolla kastelisin tarkkaan rakoon. Tai vaikka kompostoisin ensin nurmisilpun, levittäisin sitä kuivan katteen alle. (Niin ja kokemusta ei ole.)
By LiisiA - 16.5.2007

Äskeisen pihalla tonkimiseni perusteella sanoisin, että ainakin mansikkamaan kuusihake on kerännyt kotiloita runsaasti. Ellei sitten kyse ole muuten tuosta paikasta, on omenapuun alla ja aina sinne tuppaa jäämään omenoita maahan syksyllä... Eli ota noista nyt sitten selvää miksi siellä viihtyvät... Hiekka voisi ehkä olla hyvä vaihtoehto... Se vaan maksaa ja noita muita tulee ihan ilmaiseksi... no-jaa

By [0] - 16.5.2007

Mielenkiintoista. Onko sulla kuitenkin sen kuusihakkeen apuna jotain muutakin kateainesta; muovia tai mansikkakangasta? Maahan pudonneet omenat pitäisi kyllä kerätä pois.
By LiisiA - 16.5.2007

Muoveja en voi "puutarhassa" sietää, hesaria on reilu kerros tuon silpun alla... 


Niin, kyllähän ne omenat pitäisi kerätä, niitä on vaan niin sairaan monta kottikärryllistä ollut joka vuosi, että aina tuppaa  muutama jäämään piiloon pudonneiden lehtien sekaan. Ehkä nuo lehdet pitäisi sitten vielä tarkemmin haravoida, sitten ei vaan jää yhtään ravintoa nurmikolle no-jaa on tämä kyllä hankalaa...

By Puistolan*emäntä - 23.9.2007

Ihan tämmöinen aloittelijan tyhmä kysymys:
Olen kattanut kasvimaan kohopenkit ja käytävät eloperäisellä aineksella (heinällä ja oljella) nyt parina kasvukautena siten, että lisään vaan uutta katetta entisen maatuessa. En muokkaa/käännä maata. Kevyesti haraan kylvörivien paikat keväällä, kun ensin avaan niiltä kohdin katteen.
Nyt sitten olen jututtanut kolmea itseäni paljon kokeneempaa puutarhuria, joilla kateviljely käytössä ja he sanovat ihan perusteellisesti kyntävänsä vuosittain kasvimaansa katteista huolimatta.
Että-jotta-oonko minä ymmärtänyt koko kattamisen idean ihan väärin?

By Kaisaliisa - 23.9.2007

Ihan "oikeaoppisessa" kateviljelyssä maata ei muokata eikä varsinkaan käännetä. Tapaa, jossa maa muokataan syksyisin, voisi nimittää vaikka pintakompostoinniksi.



Itse sekoitan joiden lohkojen pintaan lantakompostia, osan lohkoista pidän muokkaamattomana. Varsinaista maan kääntämistä en harrasta.



Mutta kateviljely-nimitystä voi mielestäni käyttää hyvin laajassakin merkityksessä.

By Puistolan*emäntä - 25.9.2007

Kiitokset Kaisaliisalle! Just tuota tarkoitin, että ei siis ole mikään "pakko" ruveta kyntöhommiin silmän isku

By belgi - 19.3.2008

Kysynpä asiaa jota olen pohtinut. Kun perennapenkissä on paksu katekerros heinää tai olkea, niin kuinka käy siementen? Siis jos haluaa jonkun kasvin siementävän uusia taimia, niin pystyvätkö siemenet kasvamaan katteen seassa, pääsevätkö ikinä ylipäätään multaan asti paksun katteen läpi ja jos sinne tipahtavatkin, niin jaksavatko taimet puskea katteen läpi? Kuvittelisin että eivät. Täytyykö siis kateviljelijän luopua itsestään kasvavista siementaimista emonsa juurella?
By Kaisaliisa - 19.3.2008

Kun katteen levittää keväällä, se on kokemukseni mukaan aina syyskesällä niin hajonnutta, että siemenet pääsevät multaan. Tarvittaessa katekerrosta voi rouhaista vähän syrjään syksymmällä.


Perennapenkissä voi käyttää katteena esim. puolilahonnutta kompostia, se näyttääkin enemmän "mullalta". Ja yleensä ottaen perennapenkissä ei tarvitse käyttää niin paksuja katteita kuin kasvimaalla, minun mielestäni.


Kun vertaa kateviljelyä luonnon olosuhteisiin, voi ajatella ettei luonnossakaan maa ole koskaan paljaana. Silti kasvit leviävät siemenistä.

By mai-lee - 19.3.2008

vanhoissa prennapenkeissä kasvu on jo niin tiheää, ettei katetta sinne mahdukaan, mutta noin kuin kaisaliisa teen, kun haluan jonkun kylvää ihan vain paikalleen kylmäkäsittelyyn: siirrän mahdollista katetta syrjään kylvörivin verran varmistaakseni, että siemen varmasti pääsee multaan.
ilman sitäkin kyllä onnistuu. juuri ne kauniit mustarastaat (ja vähemmän kauniit räkätit) kuopsuttavat katetta sen verran, että aina joku siemen paikkansa löytää. ihan onnikin on, että eivät kaikki; siementen tuotto kun on aivan ylenpalttista.
katteiden kanssa me todella vain yritämme parhaamme mukaan matkia luonnon omaa tapaa hoitaa maata ja sen mukana kasveja.

By belgi - 19.3.2008

Kiitän Kaisaliisa ja mai-lee Smile
By Vilmaorvokki - 22.3.2008

vuosia rehottanut viljelypalstani on tänä kesänä raivattu ja
käännetty ja pienimuotoinen viljely on aloitettu. suurin osa pläntistä
on kuitenkin käyttämättä. mitähän tässä pitäisi tehdä, jotta
rikkaruohot eivät valtaa viljelemätöntä osaa täysin ja että palsta
olisi ensi kesänä helpommin käännettävissä? katetta? kertokaa vinkkinne, te viisaammat!

By Vilmaorvokki - 22.3.2008

juhuu, kuka auttais hymy

By Kurppa. - 22.3.2008

Helpoin tapa on laittaa joku peite (pressu tai vastaava) päälle joka estää rikkaruohojen kasvun.

By Vilmaorvokki - 22.3.2008

ok, pressu tms hankintalistalle siis. mitenkä on, pitäisikö maa kääntää syksyllä uudelleen?

By Nuu - 22.3.2008

Vilmaorvokki hei. Käypä lukaisemassa ketju KOMPOSTOINTI ja sieltä "Onko puutarhanhoito muutakin kuin kompostointia". Olen siellä saanut aivan loistavia neuvoja peltomaan kunnostukseen ja käyttöönottoon, ja varmasti sinullekin siellä on asiaa jos kohta ei välttämättä aivan sitä mitä kyselit. Kannattaa lukea ne jutut alusta alkaen ja pitää ketju mielessä vastaisen varalle!


Onnea ja tarmoa matkaan!

By sartsa6 - 22.3.2008

 heippa




Mistäs olette hankkineet kuorikatetta puutarhoihinne , muualta kuin kaupasta ostettavista valmispusseista, jotka tulee aika hintaviksi??

By Kaisaliisa - 22.3.2008

Jos lähiseudulla on sahalaitoksia, sieltä kannattaa kysyä. Tosin eivät välttämättä myy koska kuorihake käytetään lämmöntuotantoon, tai eivät halua ihmisiä vaivoikseen saha-alueille.


Tai sitten joltakin maajussilta joka tekee polttohaketta. Puuhake käy myös katteeksi.

By arporaattori - 22.3.2008

En vastaa kysymykseen mistä kuorikatetta saa, sensijaan kysyn havaintoja sen sopivuudesta hienommille kasveille. Havupuiden kasvualusta  ja kuorikin on hapanta ja siten  sen ei pitäisi sopia kaikille puutarhakasveille, sama on myös havupuu hakkeella ja sahajauholla. Kuulin kuinka mansikkamaalle oli levitetty sahajauhoa, havupuuta, ja siellä oli kastematoja vasta noin metrin päässä siitä mistä tämä kate loppui.


Olen saanut tietoa että jenkeissä ja varmaan muuallakin havupuun kuorta ensin kompostoidaan noin vuosi ennen sen käyttöä.Tästä kaipaisin kokemuksia.


Minulla oli tehoka  made in USA hakkuri, kitaan kelpasi 9" runko. Hake ei kuitenkaan silloin vielä käynyt  riittvävävästi kaupan. Saimme   mm  kaksi tilausta grynderien työmaille, piti hakea pois. Työselityksessä oli kuoriketta eikä lehtipuuhake siis kelvannut? Työnvalvoja vaati kuoriketta.

By Nuu - 22.3.2008

Siirsin muualla rönsyilleen kattamista koskevan keskustelun tänne sitä varten valmiina olevaan paikkaan. Siirretyt viestit tunnistaa siitä että niissä lukee sana "siirretty" punaisella, ja näköjään tämä siirtopäivä muuttuu siihen viestiin päivämääräksi. Joten siirettyjen viestien alkuperäinen kirjoituspäiväys voi olla vaikkapa viime vuoden keväältä... lukekaa siis niiden sisältöjä tämä asia mielessä.


 

By D.formosa - 22.3.2008

Vilmaorvokki,kysäisepä paikkakunnaltasi sellaisesta kuljetusfirmasta joka toimittaa multaa. Saattaa tärpätä. Ainakin meilläpäin tulee paljon halvemmaksi ostaa muuta kuin pussitavaraa, mutta pitääkin ostaa sitten useampia kuutioita.
By Nuu - 24.3.2008

Jatketaan! Eli mietin ja pähkäilen sellaista asiaa, että kun perustan uuden kukkapenkin tai viljelyspaikan enkä halua kaivaa savimaahani vedellä täyttyvää kuoppaa (tullut niitäkin jo jokunen tehtyä) , laitan siis sanomalehtiä aivan alimmaiseksi maan pinnalle. Oikein? Eikö siitä maasta edes pintaa kaivella ensin pois? Sitten olisi kai tarkoitus laittaa papereiden päälle multaa? No siinäkö se on? Eikö siitä penkistä tule näin tehden kamalan matala kasvien juuria ajatellen? Vai onko tarkoitus laittaa sitä multaa säkkikaupalla? Ja eikö siitä sitten  seuraa että on tehtävä reunat jotta se multamäärä pysyy paikoillaan eikä valu pikkuhiljaa reunoilta alas?


Kuinka paljon sitä paperia pitää alimmaksi laittaa? Onko tarkoitus että se pysyy pitkään, vaiko vain hetken aikaa rikkaruohojen tulppana? Aina ennen olen kaivanut hiki päässä, mutta kiinnostaisi tietää enemmän tästä kattamisesta.


Pyörin kyllä jo tänään hakusanalla sanomalehti löytämissäni jutusteluissa, hirmu paljon niitä tuli esiin, eli josko tämä nyt avattu paikka antaisi helpomman tien löytää vastauksia ja neuvoja. Näkemissäni kuvissa ei kyllä reunoja ollut rakenneltu eivätkä ne tehdyt istutusalueet kovin korkeilta vaikuttaneet.

By [0] - 24.3.2008

Minä taasen olen ihan äimän käkenä tuon sanomalehtikatteen kanssa.

By Kurppa. - 24.3.2008

En ole pahemmin noin penkkejä perustanut, mutta luulisin, että sanomalehtien takoitus on estää yksivuotisten rikkakasvien kasvu ja seuraavana kesänä sanomalehdet on jo maatuneet ja silloinhan penkin multatila on jo syvempi ja yksivuotiset rikat ei enää nouse.

By Inki - 24.3.2008

Eikun sillä siis estetään niitten monivuotisten rikkojen nousu - juuret kuoleentuvat katteen alla ja sanomalehdet tosiaan ovat maatuneet siinä vaiheessa, kun kasvien juuret yltävät sinne asti.   Ja kyllähän ne yksivuotisten siemenetkin sinne piiloon jäävät ja itävät vain jos ne joskus käännetään pintaan sieltä.


Juolavehnän ja vuohenputken päällä on sitten oltava sitä katetta ja multaa paljon - väh. 20 senttiä sanoisin ja sekin siis jo tiivistettynä, sillä ne ovat sitkeitä sissejä ja mieluummin enempi jos vaan multaa riittää.

By Kurppa. - 24.3.2008

Hyvä, tulihan sitä tietoa

By Kaisaliisa - 24.3.2008

Muistaakseni joku kirjoitti taannoin, että ensimmäisenä kesänä kannattaa kasvattaa sanomalehtipenkissä yksivuotisia, jotka tarvitsevat hieman vähemmän multaa kuin perennat.


Toiset taas kaivavat varovasti perennoille reiän sanomalehteen jotta juuret pääsevät syvemmälle.


Mutta jos multaa on mahdollista laittaa paksu kerros niin perennat voi kyllä istuttaa siihen heti.


Itse perustin sanomalehtipenkin salaateille ja krasseille tänä keväänä. Hyvin onnistui. Muutoin olen perustanut koko kasvimaan sanomalehtimenetelmällä. Nytkin olen aloittanut lisäalan valtaamisen nurmikosta ensi kevääksi.

By Inki - 24.3.2008

Nuun tavoin minulla on savimaa, joten kohopenkki on tarpeen ja on juolavehnää, joten olen käyttänyt tuota sanomalehti systeemiä ja katekangasta ja muvoviakin matalajuuristen alla.  



Tuo vyöryminen on onkelma kohopenkissä ja jollei halua käyttää kiviä tai tiiliä reunuksina, täytyy penkin ympärille kaivaa avo-ojasilmän isku  Tässä vaiheessa on tarpeen se keväällä keskustelussa ollut kanttausrauta - multatila ruohikon ja åenkin välissä pidetään avoimen kanttausraudalla.  Silloin heinät ennättää torpata ennenkuin ne ennättävät penkkiin saakka.



On sitten katetta ja katetta.  Kateviljelijä varmaan vähän karttaa tämän ''aluskatteen'' nimittämistä katteeksi, sillä varsinaisessa kateviljelyssä - sillä lienee oma otsikko? - penkin pinta peitetään eloperäisellä katteella.  Kukkapenkissä voi käyttää kyllä katekankaitakin ja maisemoida ne sitten jollain.  Silloin eivät kasvitkaan leviä liikaa - toisaalta jos haluaa niiden leviävän se estyy.



Joo, tästä tuli nyt, taas,  tämmöinen sekava sepustus ja kysymys oli pelkästään alle laitettavista katteistakieli ulkoa

By tarhaleidi - 24.3.2008

Hei. Olen tehnyt nurmikolle penkkejä sanomalehtien päälle. Mutta nurmikon olen ensin lapiolla kääntänyt, ettei olisi liian tiivis sitten perennojen juurille aikanaan. Siihen päälle heittelin syyslannoitetta perustamisohjeen (lukee muistaakseni säkissä) verran. Sanomalehteä olen laittanut pari-kolme sivua päällekkäin. Se on riittänyt nurmikolle ja rikoille. En usko, että vuohenkelloa estää mikään sanomalehtimäärä kasvamasta, se kun on lonkeroinut kuitenkin juurensa jo aiotun penkin ulkopuolellekin ja sieltä leviää taas.


Kohopenkki on kyllä hyvä. Savimaalla etenkin ja myös kuivemmalla maalla viime talven tapaisten sulamis-jäätymisepisodien aikana. Oikeastaan ainoa tapa säästää kasvin juuret monesti.

By Kiiltomato - 24.3.2008

Onko kukaan kokeillut pahvia sanomalehtien sijasta, minulla olisi käytettävissäni isoja kartonkipahvi-levyjä, sanokaas mielipiteitä, eikös se oo samaa ainetta kuin sanomalehti suurin piirtein no-jaa.

By Temskukka - 24.3.2008

Olen käyttänyt avattuja pahvilaatikkoja ja pinkopahvia. Nämä ovat vähän järeämpäänkin tarpeeseen, ja esim. pinkopahvia käytin liuskekivikäytävän alle. Ja läpi ei kasva ollenkaan ne vuohenputket, koiranputket, nokkoset ja juolavehnä jotka siinä aiemmin viettivät makeaa elämää.

By [0] - 24.3.2008

Pahvi kyllä mielestäni maatuu nopeammin kuin sanomalehti. Ja vähemmän siinä taitaa olla haitallisia yhdisteitä kuin sanomalehdessä.  Tuo nopeampi maatuminen (joka siis on ihan oma mielipiteeni) on huonolle kastelijalle parempi vaihtoehto. Meillä pinkopahvit saa vielä olla seinissä.

By Temskukka - 24.3.2008

Meillä oli pakko repiä tuolta porstuakamarista pinkopahvi kun se oli sekä irti että revennyt - jätin hirsiseinän näkyville vaikkakin se on ahtaasti tulkiten tyylirikko (mutta kun hirsiin oli veistetty kirkkoveneitä piti laittaa kaurisgobeliini siihen kohtaan). Pahvi kestää varmaan saman kuin sanomalehtimäärä, mitä minä maltan laittaa kun ne ovat aina vähän loppumassa. Mutta pahvia on paljon helpompi käsitellä.

By Kiiltomato - 24.3.2008

Kiitos pahvi-vastauksista, näin arvelinkin.

By [0] - 24.3.2008

Soo, Kiiltomato, ei tätä nyt ohiteta ihan noin vaan. Mitä ajattelit tehdä ja miksi?


(Asiahan ei tietysti minulle kuulu, mutta....)

By Kiiltomato - 24.3.2008

En tiiä ilkeiskö kertoo, kerron kuitenkin. Kun ei niitty tule muuten hyvä, ja on aika paljon ns. niittykukkien taimia ja siemenöisiäkin, niin ajattelin avittaa sen tekoa pahvin ja hiekkamullan kanssa, naurua, elkee naurako siellä, 3 neliötä jo tehty, nauruanauruanaurua, oishan se muuten jo valmis, mutta tein tuon lummepenkin ja kasvimaan perustimme tänään pihalle, jne, jne, .....Nyt mie oon ihan kypsä rantasaunan lämmitykseen ja ainakin kahden viinilasin siemaisuun, iso poika toi äsken tuliaisina valkkaria, pakkohan se on juoda, ettei mene pilalle naurua.

By [0] - 24.3.2008

Minen naura ainakaan yhtään. Pahvi ja hiekkamulta kuulostaa tosi hyvältä. Ja siemenet ja taimet aina. Sihtivedeksi sitä valkkaria meillä muuten kutsutaan. Parin lasillisen jälkeen ajatus kulkee kirkkaammin eikä suppiloita tarvita. Siis kun simaa pullottaa.

By Nuu - 24.3.2008

Siirsin tänne muualla käydyn katekeskustelupätkän. Viestit ovat yllä omana asiakokonaisuutenaan, ja ne on kirjoitettu viime syksynä. Siirrettyihin viesteihin tulee päiväykseksi siirtopäivämäärä, ja ne tunnistaa helposti punaisesta "siirretty" -tekstistä.

By Sand - 28.4.2008

Katteiden käytön lyhyt kertomus erään istutusalueen osalta:


Noin vuonna 2000 tai vähän aiemmin (?) muodostin uuden pitkän penkin ostoturpeesta, joka oli sieltä täältä kalkittu. Istutin alueelle pensaita, pikkupuita, puutarhamansikkaa sekä monenlaista perennaa. Olen kaikkina näinä vuosina aina haravoinut viereiselle nurmikolle kertyneet neulaset, kävyt, puista tippuneet oksat, koivunlehdet ja nurmikon leikkuujätettä suoraan tuolle penkille. Samoin toimin koko pihassani kaikkien istutusalueiden osalta.


Tänä viikonloppuna otin tuon katepenkin käsittelyyn, koska nurmikosta oli sinne kiivennyt sen verran jotain ohutta heinää, joka on ilmeisesti jokin natalaji.


Poistin heinäalueilta kokonaan pinnasta tämän hetkisen irtonaisemman katekerroksen ja alta löytyi todella mureaa ja herkullisen näköistä multaa. Aino häiritsevä rikkaruoho tuolla pitkällä alueella on tuo yksi heinä!


Toki myös hiirenvirna sekä puna-apila siinä penkissä kesällä kukkivat, mutta niitä en niinkään pidä rikkaruohoina, koska molemmat parantavat osaltaan maata ja ovat kauniita.


Jos siis olisin pitänyt tuon kyseisen alueen mustalla mullalla, olisi minun pitänyt olla yhtenään sitä siivoamassa.

By Aloittelijapuutarhatöissä - 29.6.2008

Osaisiko joku neuvoja mistä tietää onko myytävä kate maatuvaa vai maatumatonta?

Minulle neuvottiin käyttämään nimenomaan maatuvaa katekangasta, mutta en tiedä mitkä on sen ominaisuudet. Kovasti noissa nettikaupoissa katekankaista on esittelyjä, mutten tajua niistä mitään?



Paikallisessa agrissa asiasta ei tiedetty mitään, joten luovutin sen osalta....



Tietääkö joku mistä löydän nimenomaan maatuvaa katekangasta?







By Oulunseudulta - 29.6.2008

Tekokuiduista tehdyt katekankaat eivät maadu, eivät myöskään muoviset. Käsittääkseni pakkauksessa lukee jos katekangas on maatuvaa. Yhtenä vaihtoehtona voisit harkita sanomalehtien käyttöä: levität sanomalehtiä ja kastelet ne kunnolla, ja laitat senverran reilusti ne aukeamat limittäin että heinä ei pukkaa väleistä. Useampi aukeama pitää laittaa päällekkäin eli riittävän paksu kerros. Tämä toimii hyvin katteena mikäli siihen päälle tulee sitten jotain - multaa, haketta tms.
By ritterina - 30.6.2008

Maatuvasta katekankaasta en ole kuullutkaan.



Uskaltaisko maalaisjärjellä lähteä miettimään että esim lakanakangas voisi olla tällainen, se kun on puuvillaa ja siten maatuvaa.



Tosin sanomalehti ajaa ihan saman asian, käytettynä kuten Oulunseudulla yllä asiantuntevasti selosti.
By Piivi - 30.6.2008

Maatuva katekangas


Tällaisen löysin, mutta itselläni ei ole mitään kokemusta.

By Paulastiina - 30.6.2008

Mulla on nyt ekaa kertaa kokkeilussa biohajoava "muovi" eli se on samaa tavaraa kuin esim. kaupan biohajoavat roskapussit tai Hauska-koirankakkapussi. Sain rullanlopun tutulta viljelijältä, joka käyttää sitä mm. maissi- ja kesäkurpitsapenkkien katteena. Viime kesän muoveja ei enää tänä keväänä näkynyt missään, eli kyllä se hajoaa.


Täällä.

By Liisukka - 30.6.2008

Ompa hyvältä vaikuttava tuote!

Kukas pistää kimppatilauksen pystyyn : )
By Paulastiina - 30.6.2008

Liisukka, katsoitko tänne päin kun tuon kirjoitit...?
By Liisukka - 1.7.2008

Hiukan vilkuilin Smile
By Paulastiina - 1.7.2008

Katsotaan, voinko tehdä asialle jotakin...
By lumi - 1.7.2008

Tulen mukaan.
By liljus - 1.7.2008

Oih, mikä juttu tuo biohajoava muovi, jos kimppaa laitat pystyyn, niin muista minut.
By Paulastiina - 1.7.2008

Pitänee selvittää, montako kilometriä yhdessä rullassa on ja paljonko se maksaa, sen tiedän, että kallista on mutta kaikkihan on niin suhteellista. Menen perjantaina Hattulaan Ullanpäiville (Ullan luomutila Hattulan Sattulassa, "avoimet ovet" perjantaina mansikkakauden alkaessa - tämä ei ollut kumminkaan maksettu mainos) ja haastattelen päivänsankaria.
By Aloittelijapuutarhatöissä - 1.7.2008

Kiitos tiedoista! Arvasin, että teihin voi luottaa!


Sanomalehtijutut hylkäsin, koska rinne on niin jyrkkä ettei siinä tahdo itse pysyä ja tuskin laitettavan katteen päälläkään pysyy hakekatekkaan, joten pitänee etsiä jotain tummaa katetta (laitan siihen pensaita). Tarvekkin on aikamoinen. Ja jos tuo on noin hyvä materiaali, niin taidan laitella sitä "vähän jokapaikkaan", nyt kun piha on laittamisen alla. Olen valmis maksamaan aika paljon rikkaruohottomammasta pihastacool

By Heema - 9.7.2008

Tietäisikö kukaan, tai olisiko kenelläkään mielipidettä kompostikuivikkeesta katemateriaalina perennapenkeissä ? Minulle kun sattui tilaisuus saada kastunutta kompostikuiviketta säkkitolkulla. Hakettahan siinä on ja turvettakin, kai se katteena toimii siinä missä muukin? Paitsi että siinä on jonkin verran myös purua ja sehän nyt ei olisi niin hyvästä?


Kysyy hän sen jälkeen, kun on kattanut kyseisellä aineella jo suurimman osan penkeistä...

By habakuk - 10.7.2008

Lienee erinomaista katetta. Aikanaan sain käyttöön sahajauhoa ja se ainakin oli tosi kestävää ja hyvää eikä typenpuutetta tai muuta (josta pelotellaan)ilmennyt.
By LiisiA - 11.7.2008

Onko kenelläkään kokemuksia sahanpurun käytöstä katteena lehtokotiloiden vaivaamalla alueella? Yritän kovasti keksiä sopivaa katetta pensaiden alle, mutten ole keksinyt mitään, mikä ei houkuttelisi etanoita... Yksi vaihtoehto olisi kyllä sora, mutten ole siitä oikein innostunut... Se voisi mennä noiden yksittäisten pensaiden kohdalla, mutta viinimarjapensaiden rivistön alla voisi olla vähän eriparia vanhan pihan kanssa...

By Nuu - 11.7.2008

Voisiko kuvitella levittävänsä tuhkaa siihen katteen päälle, oli kate sitten mitä tahansa? Jostain nousee ajatus että tuhka pysäyttää etanat, kenties lehtikotilotkin? Tai sitten mutuni on aivan väärässä - hyväksyn senkin vastauksen Smile Olen tainnut päästä ihan mukavan vähällä kun ei ole tarvinnut omalla pihalla tuotakaan miettiä Smile
By LiisiA - 11.7.2008

hmm... kyllähän tuota tuhkaa olisi saatavilla. Tarvitsee varmaan hankkia joku astia, johon sen kippaaminen sujuisi isältäni, muutoin menee nurmikon lannoitteeksi. Muistelen kylläkin, että se tuhka auttaa vain seuraavaan sateeseen asti. En sitten tiedä onko yökosteudella sama vaikutus, nimittäin tontti on varsin kostea surullinen

By annas - 11.1.2009

Vanhoja heinäpaaleja katteeksi!



Mäntsälässä, Haarajoella saisi ilmaiseksi heinäpaaleja katekäyttöön. Vain nouto. Itse ajattelin ottaa niitä maaliskuun aikana, joten jos kiinnostuneita löytyy, voitaisiin sopia joku viikonloppu noudolle.



Paikka ei ole minun, olen vain välikäsi Smile Yhteydenotot yksärillä.
By mummi - 11.1.2009

Heinäpalit on hyviä kompostiinkin kerroksittain muun tavaran kanssa.Kurpitsalle ei paljon muuta tarvitsekaan kun heinäpaaleja.
By annas - 11.1.2009

Itse ajattelin kasvattaa perunatkin niissä heinissä. Ensin sanomalehdet alle ja heiniä päälle. Potut kylvetään sitten heinien sekaan. Kannattaa roiskia päälle kesän mittaan nurmikon leikkuujätettä antamaan lisäravinteita. Tulee huomattavasti paremmat perunat, kun meidän savimaassa kasvatetut.


Annetaan siis heinäpaaleja!

By mummi - 11.1.2009

Perunan kasvatus vaatii kesällä paljon heinän lisäystä, ettei perunat tule vihreitä. Muutama savikokkarekin on hyvä, sillä heinät matuvat aika nopeasti
By PikkuPioni - 23.1.2009

Aloittelijan tyhmä kysymys: mistä te saatte sitä heinä/olkikatetta, jos ette satu tuntemaan jotakuta, joka sitä ystävällisesti luovuttaa? Meillä tulee toki ruohonleikkuujätettä jonnin verran, mutta ei kyllä "kaiken kattavasti" hymy Ja saattaisi tulla penkkeihin muutama voikukka silloin tällöin mukaan myös. Ehkä pitää tarjoutua haravoimaan naapureidenkin leikkuujätteet naurua



Etanoita tosin löytyi viime kesänä jo aika paljon meidänkin pihasta (kukkapenkissä olivat nautiskellen talvehtineet tiheiden kuivaneiden perennoiden alla). Saattaisivat katteista tykätä liikaa. Joku kate olisi kuitenkin kiva laittaa ainakin osaan penkeistä. Meillä on nimittäin iso kasvimaa ja 4 kukkapenkkiä, joista aijon yhtä edelleen laajentaa. Eli eihän noita kitke erkkikään! naurua Lisäksi kattaa voisi tietenkin pensaat ja hedelmäpuut.



Mikä on lempparikatteenne ja miksi? Itse en oikein lämpene noille koristesorille tai hakkeille. Tulee liian puleeratunnäköistä. Omaa silmää hivelee sellainen orgaaninen ja luonnollinen näkymä. Oletteko muuten käyttäneet viimevuotisia lehtiä katteena? Taitais vaan tulla liian kova kuorimainen kerros noista, ja etanat bilettäisivät jälleen.
By ritterina - 23.1.2009

Mä käytän paljon ns luonnonheinää. Eli mitä nyt ojanpielissä ja saunanatakana kasvaa, nokkosta ja koiranputkea ja horsmaa ja ties mitä. Pitää vaan kerätä ennen kun tekevät siementä.

Samoin mulla on kasvimaan kierrossa aika isot "kesannot", niissä kasvaa osin hernettä ja kauraa sekaisin ja siitä saa niitettynä hyvää "heinää".



Jos naapuri antaa sun haravoida ruohonleikkuujätteen niin eikun innolla kimmppuun. Hullunahan hän sinua pitää mutta se on pieni murhe :-D Ne naapurin nurmikonjämät voi vaikka sekoittaa edellissyksyn lehtiharavointiin ja levittää sitten katteeksi. Sellainen kate katoaa kyllä yhdessä kesässä, parempiin suihin eli lierojen ruuaksi ja sitä kautta kasveille lieronlantamakupalaksi.

Katteeksi voi muuten käyttää vaikka kahvinporoja...



Mulla on kasvimaalla lähinnä ruohonleikkuusilppua katteena, perennapenkeissä ja parsamaan käytävillä sekä pensaiden juurella risuhaketta. Käytävillä ja pensaiden alusina hakkeen alla on reilu kerros sanomalehteä, tällainen kerros maatuu sekin muutamassa vuodessa.



Etanoista en osaa sanoa, ne eivät ole meillä riesa. No, kai ne meidän pihlajikossa pesivät rastasparvet hoitavat etanaongelmaakin, mansikoiden ohella...



Tuosta luonnonheinästä sellainen muistus että se ei ole jokamiehenoikeus eli ilman lupaa ei toisen maalta kerätä. Luonnonkukkia voi poimia kimpullisen muttei tehdä heinää.
By Miola - 26.1.2009

Minä olen myös miettinyt, että mites sanomalehti katteena? Aion tehdä sanomalehdellä pohjustetun penkin rikkaruohopellolleni, mutta kate on kortilla, joten kannattaisiko heittää sanomalehteä avuksi myös penkkien päälle? Vai kovettuuko se mahdottomaksi levyksi siihen päälle?
By Oulunseudulta - 26.1.2009

Otanpa uusiksi kun en lukenut tuota Miolan viestiä kunnolla. Olen käyttänyt pensaille sanomalehteä penkin päälläkin, siihen päälle olen laittanut sitten haketta. Perennapenkkeihinkin voi kai käyttää jos on taimina istutettuja voimakaskasvuisia perennoja joiden kohdille ei laita sitä katetta, väleihin vain. Jotain se kyllä päällensä vaatii, esimerkiksi haketta. Ja kannattaa sitten lannoittaa ja kalkita ennen sanomalehtien (ja hakkeen) laittoa, niiden läpi se on sitten vaikeampaa.
By Sand - 26.1.2009

Minusta ylivetoparas kate on neulasten ja puunlehtien itsellään syntynyt sekoitus. Se on riittävän tiivis ja maatuu sopivaa vauhtia. On vaan hyvä hoksata pitää jonain vuonna jossain penkissä vähän taukoa. Esim. oikein kuumana ja kuivana kesänä ei lehtikate maadukaan niin hyvin ja katekerroksesta tulee nopeasti liiankin paksu. Ikään kuin hallitseva :}
By nanikka - 26.1.2009

Mahtako sanomalehti pysyä katteena? Epäilen, että se lentää taivaan tuuliin.
By Tilhiski - 26.1.2009

On se niin väärin, että kysyntä ja tarjonta sijoittuvat niin eripuolille maata ja maakuntaa. Meillä on menossa polttoon kolmisenkymmentä pyöröpaalia kuivaa heinää. Siinä olis muutamallekin kotipuutarhurille katteita joksikin aikaa BigGrin
By annas - 26.1.2009

PikkuPioni, olki ja heinäkatteita saa/ voi ostaa talleilta. Eteläsuomessa hevostalleja on aika tiheässäkin. Minä olen saanut vanhoja heiniä niiltä talleilta missä olen ratsastanut. Nykyään kun syötetään hevosillekin melkein vain säilöheinää, on pikkupaaleja aika harvoin ylimääräisiä.

Soitin tässä meidän mökin lähistöllä olevalle tallille, josko heillä olisi antaa huonoja heiniä. Ei ollut, mutta pyöröpaalin olkea olisi myynyt parillakymmenellä eurolla. Sen takia halusi siitä rahaa, kun paalaaminen ei ole ilmaista! Ymmärrän hyvin. Minä saan kauempaa huonoja heiniä, joten ei tarvitse maksaa kuin pensat. Voi tulla kyllä ihan yhtä kalliiksi Smile


Niinpä, kyllä Tilhiskin paaleille olisi täällä käyttöä. Voisihan sitä tilata rekkakuorman kimpassa...

By iesteri - 26.1.2009

nanikka vaikka sanomalehden peitin purukerroksella,niin kaikki lehdet lenteli ympäri peltoja,kun harakat kisko ne ylös !varmaankin jotain etanoita tai jotain muita ötököita keräänty niihin sanomalehtiin!
By annas - 26.1.2009

iesteri, kannattaa kastella ne lehdet, niin pysyvät paremmin. Minä olen laittanut viime syksynä sanomalehtiä ja purua. Silloin oli kyllä hyvin märkää, joten ei tarvinnut kastella.


Tämä kuva on jossain muuallakin täällä. (työ on vielä vähän kesken)

By nanikka - 26.1.2009

Ettei alkuperäinen kysyjä unohdu, niin Miola oli se joka kysyi sanomalehteä katteeksi.



Ei siis oikein toimi, jollei ole jotakin katetta millä sen sanomalehden voi peittää.



Itselläni on sanomalehtiä katteen alla rikkaruohoja estämässä ja ne joillakin paikoilla on pysynytkin. Ei kummiskaan siellä missä rastaat käy syömässä etanoita. Muuallakin on sanomalehden päällä ainakin 10 senttiä katetta.

By ritterina - 26.1.2009

Sanomalehti on ok, maatuu vain hurjaa vauhtia ja vaatii monta lomittaista kerrosta ennenkuin juolavehnä ja leskenlehti tokenevat.



Esmes kasteltu sanomalehti jossa vähintään 10 sivua päällekkäin, aseteltu kahteen kerrokseen limittäin niin että käytännössä koko alalle vähintään 20 sivua päällekkäin, lisäksi n 5 sentin kerros haketta, maatuu 2 vuodessa niin että vahvimmat rikat kasvavat siitä läpi ja kolmessa vuodessa on katekerros jo maatunut.



Tilhiski, mitäs maksaisi useamman paalin kuljetus n 100km päähän?
By Tilhiski - 26.1.2009

Ritterina, taitaisi se tulla sen verran kalliiksi että ei varta vasten kannata lähteä ajamaan. Tulisi homeisille heinille melkoinen kilohinta no-jaa Kyytiin mahtuisi muuten vaikka koko satsi, mutta koska meidän autossa on koppi eikä lavaa, ei niitä saa lastattua päällekkäin.


Missäs päin sinä muuten asut? Meinaan että jos olisi jokin muu ajo tiedossa samaan suuntaan, niin voisi heinienkin kuskaamisessa olla järkeä.


Pistäkää kimppa pystyyn ja nakittakaa joku Pori-Helsinki -väliä ajava kuskaamaan hymy Yhdessäkin paalissa on kumminkin aika paljon tavaraa, sillä kattaa melkoisen alan. Kulkee kuitenkin henkilöauton peräkärryllä. Heinistä en tarvi rahaa, koska kuten sanoin, ne menee polttoon joka tapauksessa. Ajattelin että viimeistään pääsiäisenä kerään rivin paaleja tuonne pellolle ja tuikkaan tuleen. Karkotetaan samalla kaikki pääsiäisnoidat naurua

By annas - 21.2.2009


Tänään sain pihalleni kaksi tällaista. Piti hakea pikkupaaleja, mutta sainkin kyydin näille. En meinannut saada pidettyjä näppejäni niistä erossa

By Miikos - 21.2.2009

Traktorinmunia ihmetys Onnittelut hymy

By eltsu - 21.2.2009

Eikun lehmänmunia :-)
By Tipilintu - 21.2.2009

Ne on kuule oikeesti dinosauruksen munia!! Tytöt on mulle kertonu. Komeita yhtä kaikki!
By Jadetsu - 21.2.2009

Eiku valmetin munia
By Nuu - 21.2.2009

Onko tommosen munan purkaminen hankalaa? Syksyllä ilmoittauduin lähinavetalla vapaaehtoiseksi vastaanottajaksi jos heille joskus tuommoista jää ongelmaksi saakka. Sanoi että joskus on ollut paljonkin sellaisia hävitettävänä.
By valtsu - 21.2.2009

Miten traktorin munia kuoritaan??? Mulla oli kerran tommonen muna! Melkoisen hankalaa oli siitä saada heinät pois kun on kerimallä laitettu kasaan. Lopulta otin käsisahan ja sillä kilkuttelin pinnasta viipaleen kerrallaan pois. Täällä on kyllä tollaisia munia työkseen kuorivia ja ehkä saamme heiltä niksit...

By Miikos - 21.2.2009

Hyvin onnistuu tuo purkaminen silloin kun paali halkaistaan valmiiksi jo kahteen osaan. Jos on kokonainen niin kannattaa jättää pystyyn niin, että pääsee kuorimaan kerroksen kerrallaan.
By annas - 21.2.2009

Jos se on pystyssä, niin kerimällä ne lähtee. Näistä nimenomaisista paaleista olen ottanut hevoselle, eikä ole puukkoa tarvittu. Jos se on kyljllään, niin et pääse kiertämään sitä, silloin voit joutua turvautumaan kättä pidempään. Lopuksi on läjä jäljellä Meillä ne tippui kyljelleen purkaessa. Yritämme siirtää niitä vielä vierittämällä. Täytyy kutsua naapurit apuun. Voimamieskilpailu hymyä


Pikkupaalit alkavat olla kohta harvinaista tavaraa. Valitettavasti no-jaa

By valtsu - 21.2.2009

ahaa - taktorin muna on vaikeampi käyttää kyljellään kuin pystyssä oleva muna... mie en tee mittään johtopäätöksiä tästä koska pääsiäispupu voi kuulla


ja jään iliman

By Miikos - 21.2.2009

Sietääkin, munaton pääsiäinen on P-A-H-A :o)
By Titamiini - 21.2.2009

Puukko vain käteen ja viillät (sitkeetä muovia, mutta terävällä puukolla) sopivat "lohkot" ja kuorit pois. Muovin alla on joko narusta tai verkosta tehty kerros, jolla muna pysyy kasassa ennen muovin pyörittämistä. Parhaiten katetta saa, kun alkaa rullata heinää kerien auki paalia.



Jos heinä on päässyt mätänemään tuonne paalin sisälle, niin haju... on ihan oikeesti uskomaton.



Been there, seen that and done it!
By Titamiini - 21.2.2009

Ai vielä - heinän auki rullaaminen onnistuu vain jos paali on pystyssä. Saapi punnertaa muuten vähän aikaa, että paali nousee pystyyn. Kekseliäs keksii konstin. Meillä on joskus traktorin hajotessa vedetty pystyyn liinoilla, jotka on kiinnitetty auton peräkoukkuun.
By Kaisaliisa - 21.2.2009

Noissa paaleissa on monenlaisia. Osa tehty silppuamalla, osa pitkästä heinästä. Heinää, säilörehua, esikuivattua... Purkamisen luonne riippuu korjuutavasta ja sisällöstä.
By viherpeippo - 21.2.2009

miikos on täällä taas puhunut rumia....pomppivaa nauruapomppivaa nauruapomppivaa naurua

By Miikos - 21.2.2009

Enpäsoleenvarmanasanonu valvontaa

By viherpeippo - 22.2.2009

munista ja pääsiäisestä puhuit!!!vihainen

By Miikos - 22.2.2009

Päästäinen? Se on se nokkahiiri naurua Mitään rumia puhele koskaan, en!


(Ylläpito voi poistaa nämä rönsyilyt muuraus , ei voi mitään tälle... )

By viherpeippo - 22.2.2009

ja mä ainakin henk koht rönsyilen nolon usein.... nyt lopetin. lupaan pysäyttää rönsyt ( tällä kertaa)

By Nuu - 22.2.2009

Hmm...jos lauantai-iltana aletaan puhutaan munien kuorimisesta, vaikka kuinkakin asiapohjalta ja otsakkeen mukaisesti, niin jos se ei pentissä vähän rönsyä niin sitten on jotain pahasti vialla... silmän iskuröns...

By Tipilintu - 22.2.2009

Joo en minäkään täällä varsinaisten kukkien takia roiku vaan rönsyjen! Rönsytön ketjuhan on ku suukko ilman viiksiä!
By viherpeippo - 22.2.2009

nyt on pakko sen verran rönsytä että viiksi-imu ois mun mielestä ihan kauheeta. t. nimim. viiksetön siippa

By Tipilintu - 22.2.2009

Voi peipponen vanha veikkonen! Näinhän minunkin siippani vailla viiksiä vaeltaa, jo toisessa polvessa!
By eltsu - 22.2.2009

Isäntä ajoi aikonaan (80-luvulla) viikset ilman miun lupaa :-(

Rontti, ilkimys ja tylsimys oli! Mökötin jonkin aikaa.

No siis ottaisin paalin kuin paalin, jos vain saisin. Viiksillä tai ilman


Tilhiski, vasta männa viikolla tajusin, että olet aika lähellä meidän mökkiä. Riippuu tietennii missäpäin Alastaroa olet. Meidän mökki on muutama km 2-tieltä, ihan Loimaan ja Punkalaitumen rajalla. Eli eipä heinäpaaleille kovin pitkää matkaa mökin kasvimaalle tulisi!

By Tilhiski - 22.2.2009

eltsu, no ei tästä sitten tule matkaa juuri ollenkaan. Me asutaan kans liki 2-tietä, Huittisten ja Alastaron (nyk. Loimaan) rajalla. Meiltä näkyy sekä Satakuntaan että Pirkanmaalle vaikka Varsinais-Suomessa ollaankin.



Mä sanoin jo isännälle että kaikkia paaleja ei saa polttaa ainakaan kysymättä Smile
By Titamiini - 22.2.2009

Paalien polttaminen on tympeää hommaa. Sitäkin olen tehnyt kun kerran suutuin kamalasti. Hyvä heinä oli homehtunut latoon ihan lupaa kysymättä. Pahapäisenä pohjalaisena kostin polttamalla koko ladollisen. Meni kaksi päivää niissä puuhissa.

* olen tehnyt syntiä *

Tällä tavoin pitää kohdella paaleja:



By Tilhiski - 22.2.2009

Joo, tympeää se on koska siinä palaa raha. Kauhealla vaivalla paalattu, kuskattu paalit suuliin ja sitten ne penteleet homehtuvat. Ostetaan sitten naapurilta heinää hevosille lopputalvesta.



Siltikin me tulemme tekemään syntiä tänä keväänä, koskapa tuota heinää on homeessa kolmisenkymmentä pyöröpaalia, ja jos meinaisin kaiken käyttää katteena, saisin tosissani ruveta kattelemaan vähän isompaa mansikkamaata itselleni.
By Titamiini - 23.2.2009

Täälläpäin ei kovinkaan monet kateviljele (syvää pohjalaista maaseutua) ja ne ketkä on nähneet minun viljelytavan pitävät ihan umpihulluna. Tätä en tietenkään kiistä, mutta kateviljelyssä on kyllä järkeä. Muuten minun puuhissa.... ei sitä välttämättä ole. Riippuu kyllä ihan näkökulmasta!

* puolustelua *

Mutta yhdelle taloudelle useita satoja paalia homeista kuivaheinää on kyllä yli monen vuoden käyttötarpeen. Ja v*tutus suuren työmäärän tai vaihtoehtoisesti rahamäärän haaskuu homehtumisen piikkiin repii naista.

Elämä on.





Tässä on perunan viljelyä katteessa. Meillä tätä systeemiä käytetään kun maata halutaan rikkaruohottomaksi myrkyittä mm. juolavehnän valtaamasta pellosta. Voikukka toinen pahalainen. Kateviljeltyä pottua eka vuosi ja sitten on valmista kaikelle mulle. Monivuotinen rikka ei jaksa kattteen ja perunan kanssa tapella. Yes!

By eltsu - 23.2.2009

Tilhiski! Sittenhän me iliman muuta tullaan keväämmällä käymään peräkärrin kanssa :-) Jos vaikka parikin paalia "pelastettaisiin" poltolta.. Ja tyttärethän ovat aivan intona näkemään teidän hevosia!
By mummi - 23.2.2009

Heinäpaaleja voi kompostoida ja saa hyvää multaa. Kurkut ja kurpitsat kasvaa hyvin, kunhan tekee pienen multasyvennyksen taimelle.
By eltsu - 25.2.2009

Tilhiski ja muut paaleja tehneet: kuinka paljon mahtaa painaa yksi "lehmänmuna"? Mietin vain, saako meidän jarruttomaan peräkärriin laillisesti edes yhtä...
By Tilhiski - 25.2.2009

eltsu nuo meidän pilaantuneet paalit on muovittamatonta kuivaa heinää eivätkä paina paljon mitään. Ei kyllä olla punnittu niitä mutta mä jaksan just ja just yksin liikutella paalia. Ei ne kyllä yli kahtasataa kiloa paina. Painon puolesta kaksikin menee hyvin jarruttomassa kärryssä, jos vaan tila riittää.



Muovitetuissa paaleissa eli niissä lehmänmunissa se paino sitten tosiaan vaihtelee kosteusprosentin mukaan, kuten hoya sanoi.
By Kaisaliisa - 25.2.2009

Muovin sisälläkin voi olla hyvin kuivaa tavaraa, tai sitten vetisen märkää, eli paino voi olla mitä tahansa.
By valtsu - 26.2.2009

tollanen traktorin muna kyllä riittäisi hyvin 1,5 a kokoisen kasvimaapalstanj kattamiseen. Miten riittää voimat puskea se jarruttoman peräkärryn lavalle... tai jos traktorin setä sen kärrylle nostaisi, millä ihmeellä sen saa pudotettua pois kyydistä? ( kaksikaistaisella tiellä 100 km vauhdissa kärryn takalauta irrotettuna varmasti tulee alas mutta minne?) Ei ole kevät kaukana kun näin syvällisiä täällä jo pohditaankukkuu

By Titamiini - 26.2.2009

Hakupaikasta varmistatte, että traktori nostaa kyytille. Paali pitää sijoittaa vähän kärryn keskiakselin etupuolelle pystyasentoon. Ja paali pitää kuormaliinoilla ankkuroidan erittäin pitävästi paikalleen sekä ajaa riittävän alhaisella nopeudella. Kärryn kanssahan ei saa 80km/h ylittää.



500-600 kiloisen paalin alas saaminen kärryltä on temppu, joka ei suju yksin. Kahdestaan sen saa hiissattua vähän kerrassaan pois kyydistä, jolloin se kyllä kellahtaa satavarmasti sitten kyljelleen.
By eltsu - 26.2.2009

Taidamme siis ottaa pressun mukaan, ettei 2-tielle liikaa heinää pöllyytellä :-) Kärryyn saattaisi parikin rullaa mahtua, toisaalta matkakin lienee aika lyhyt, vaikka toisenkin kerran hakisi.
By annas - 26.2.2009

Paalin saa kyydistä, jos pystyy sitomaan kuormaliinan johonkin kiinni ja paalin ympärille. Sitten vai autolla eteenpäin.



By AnnePee - 26.2.2009

Mä en oikein tiennyt missä tätä kyselisin, mutta kun mulla on tuossa pihalla ollut maatumassa edellisten omistajien jäljiltä olkia ja vuohenkakkaa. Nyt syksyllä huomasin, että siinä kasassa kasvaa sientä!! Mitä mä sille tekisin? Kun enhän mä voi sitä sellaisenaan käyttää, kai ne sienet pitäisi siitä saada pois ensin. Eivät siis ole olleet ihan kunnon kompostissa, kun ensin ajattelin ne polttaa pois tai muuten hävittää, mutta sitten kuvittelin, että voisi niistä olla kukkapenkkien pohjaksi. Ovat siis olleet liian kosteassa ilmeisesti. Eivät taida tänä kesänä olla käyttökelpoisia :-(
By mai-lee - 26.2.2009

Olki/turvelantakomposti käyntiin? annepee, katsoisitko ensin vaikka tuon ketjun. kompostointi osiossa on monta muutakin hyvää ketjua. - tähän äkkiä lohdutusta - älä ole sienistä huolissasi; niitä pitää olla kompostissa.
et kerro, kauanko kasa on jo maatunut pihallasi. melkein veikkaisin, että kelpaa jo nyt katteeksi.

By Oulunseudulta - 27.2.2009

AnnePee, viime kesä oli niin märkä että meillä ilmestyi kukkapenkkeihinkin sieniä. Ei ole vaarallista.
By annas - 2.3.2009

Tarjolla nyt muutama pyöröpaali (n. 500 kg) Mäntsälässä Haarajoella! Paikanpäällä nosto kärryyn ja omalla tyylillä pois kärrystä. Myyrien rikkomia paaleja, joten asiallinen suojautuminen käsitellessä tarpeen.



Yhteystiedot minulta yksärillä.
By kurpitsa10 - 2.3.2009

Pohjoissatakunnassa olisi jonkun verran ylimääräisiä olkipaaleja. Ovat tavallisia pikkupaaleja jotka ei käy eläimille kuivikkeeksi kun on kastuneet liikaa. Oliskohan niitä noin henkilöauton peräkärryyn mahtuva määrä. Myös hevosen lantaa saa hakea jos itse tekee kuorman.

By annas - 2.3.2009

Nostan tämän esille, jotta huomaisitte tarjonnan: kate tarpeita annetaan!
By eltsu - 2.3.2009

Tilhiski, minä jo näen sieluni silmillä itseni hurruuttamassa 2-tietä heinät peräkärrystä pöllyten :-)

Ja mökin kasvimaat kauniisti katettuina, jeee!

Tiedät varmaan, missä on Orisuo? Siellä on mökkimme, Punkalaitumen puolella.
By Tilhiski - 2.3.2009

eltsu, tiedän Orisuon, tai Orissuon kuten se täkäläisittäin lausutaan (Oripää on myös Orippää BigGrin). Äkkiäkös sieltä tänne hurauttaa.



Et sinä sitten paskaa tartteis sinne katteen alle?
By eltsu - 2.3.2009

Juu, kyllä paskakin kelpaa :-)

Jos ensin jyyrryyttäis koko kasvimaan kunnolla jyrsimellä, levittäis paksat päälle, kevyesti kääntäis sen maahan ja sitten kattaisi koko hoidon. Siihen sitten potulle vaot.



Kyllä sinne varmasti useampikin kärrykuorma paksaa uppoaa, varsinkin kun aiomme laajentaa takapellon sipulimaata... Niin ja sinnekkin "käyp katteeks" se heinä!



Siis kunhan lumet sulaa.... Mökkitiekin on ajamatta nyt talvella, mitä nyt naapurit saattavat pelloillaan traktorilla käydä.

On se niin kiva odotella kevättä, kun on mukavia paksareissuja tiedossa ;-)
By Euffis - 2.3.2009

Eltsu; tuohan meni nyt jo ihan p:n puhumiseksi...:=)) Ajattelitko sitten vielä kotiin palattuasi todeta, että p**** reissu, mutta tulipas tehtyä!?!
By eltsu - 2.3.2009

Euffis, no tottakai!

Sehän on sitten kirjaimellisesti totta :-D
By Vilmaorvokki - 6.4.2010

Sain kaadettua pihasta kaksi isohkoa koivunkantoa, jotka tuntuvat olevan kauttaaltaan ihan höttöä; kirveellä poistettu palanen murenee käsissä kuin leipä. Ajattelin käyttää aineksen kompostin kuivikkeena mutta ensin tiedustelen asiaa luonnollisesti täältä: olisiko ideoita mihin muuhun hyötykäyttöön sen voisi ottaa sellaisenaan, pensaille, kasvimaalle katteeksi??
By Jadetsu - 6.4.2010

Vilmaorvokin kanto on ku meillä osa pirttipuista, net on niin höttöä että net saa pussilla kantaa sisälle ja lappaa kauhalla uuniin Smile
By Heksu - 6.4.2010

Tähän osastoon vissin katekankaatkin? Pitäisi laittaa laajalle alueelle (yli 100neliötä) soran alle katekangas, mikähän olisi edullisin? Vettä pitäisi läpäistä tietty eikä se tule näkyviin eli värillä ei ole väliä. Sanomalehti ei nyt käy.

Olen tässä nyt tutkinut mm. mansikkakankaita ja maanrakennuskankaita, KL2 suodatinkangas olisi kaiketi edullisempi mutta onkos se sitä kauhean jäykkää juurimaton tapaista?
By törnrosa - 6.4.2010

Suosittelen sinne sitä tavallista/perinteistä suodatinkangasta, jota käytetään teiden alla. Pieninä erinä edullisimmat kankaat löytyy Kärkkäiseltä. Yksi vsihtoehto olisi tietenkin, jos tunnet jonkun maaurakoitsijan ostaa häneltä suoraan siitä isosta rullasta palasen. Silloin muinoin, kun aloimme rakentanaan tätä taloamme suositteli rakennustarkastaja laitettavaksi suodatinkankaan ajoramppiimme. Meillä on pohjana sitä hienojakoista silttiä. Kankaan osto oli suuri investointi silloin vähissä rahoissamme. Nyt olemme kuitenkin kiitelleet mieheni kanssa tuota rakennustarkastajaa. Jouduimme nimittäin ajamaan ajorampille soraa aika lailla enne  kuin siitä tuli oikean korkuinen taloon ja muuhun ympäristöön nähden. Kankaan ansiosta sorat eivät ole painuneet silttiin ollenkaan ja ajoramppi ei ole koskaan routinut. Se sulaa aina ensimmäisenä keväällä eikä siinä ole ollut muutakaan ongelmaa koskaan. Tämä vaan siksi, että teimme pohjat hyvin.
By Miikos - 6.4.2010

Tuota suodatinkangasta on ihan helppo käsitellä, on kevyttä.
By Heksu - 6.4.2010

Eli KL2 on sitä taipuisampaa, "pehmeätä"? Hiivatti kun ei tämmöstä enää muista :o

Siltin ja soran väliin sitä juuri olisi tulossa, ja samaa tavaraa voisi sitten käyttää myös katekankaana.
By törnrosa - 6.4.2010

Niin onkin. Piti vielä lisäämäni, että se perinteinen (valkoinen) suodatinkangas ei ole juurimattoa (sitä harmaata) vaan se päästää kyllä juuret läpi.
By Sireeni2 - 21.5.2010

Mitenkäs se olikaan? Kun nyt teemme risuista oksasilppurilla silppua, niin oliko niin, ettei niitä voi tuoreena laittaa katteeksi? Söikö ne typpeä maasta vai jotain?
By Sireeni2 - 23.5.2010

Uudistan kysymyksen: Kun nyt teemme risuista oksasilppurilla silppua, niin oliko niin, ettei niitä voi tuoreena laittaa katteeksi? Söikö ne typpeä maasta vai jotain?
By Kaisaliisa - 23.5.2010

Voi laittaa tuoreena pensaiden ja puiden juurelle. Syö kyllä hajotessaan typpeä, mutta ei haittaa em. tapauksissa.
By Sireeni2 - 23.5.2010

Ok, kiitos tiedosta. Ootteko laittanut kompostoriin hakkeen sijaan?
By ritterina - 23.5.2010

Meillä kompostoidaan havuhake, sellainen joka on pääasiassa vihreää. Samoin jos kesällä tehdään vesaikkosavottaa niin lehtipitoinen hake päätyy sekin kompostiin. Maatuminen kestää muutaman vuoden.



Risuhake sekä lehtipuuhake lehdettömänä aikana päätyy pintakatteeksi. Pinnassa maatuessaan se ei varsinaisesti sido typpeä maatumiseen, mutta lähes kaikki alan kirjallisuus suosittaa kuitenkin laittamaan typekästä lannoitetta hieman normaalia enemmän ennen risuhakkeen lisäämistä pintakatteeksi.



Meillä leikkaavalla silppurilla tehty lehtipuuhake maatuu esim marjapuskien juurelta 3-4 vuodessa täysin.
By Nuu - 25.6.2010

Puutarhaperjantai-ohjelmassa näytettiin kuinka perheen lampaiden villa käytettiin katteeksi kasvatuksien ympärille. 4 vuotta ovat jo niin tehneet Smile Mitä jäin miettimään on se villan maatuminen, eli käännetäänköhän se sinne maahan vai poistetaanko syksyllä kun katetta ei enää tarvita? Eipä sillä että asia olisi itselleni mitenkään ajankohtainen, vaikkakin mies on silloin tällöin leikillään ehdotellutkin muutamien lampaiden hankkimista. Kiinnostaa vain.
By Morsinko - 25.6.2010

Ihan samaa oon miettinyt kun olen kuullut, että lampaiden villaa on käytetty katteena. Kai se joskus maatuu, mutta kestää varmaan aika pitkään, kuvittelisin.
By eltsu - 26.6.2010

Katsoin myös lampaanvillan laittoa (ei onnistu varmaan tuulisella säällä...). Se, että etanat eivät pidä siitä, on hyvä pointti. Mutta jos se maatuu monta vuotta, onko sekään hyvä?
By Nuu - 26.6.2010

Mutta kuinka kauan se oikeasti maatuu? Maatumisesta ei ollut ohjelmassa mitään puhetta. Kuinka sen kanssa toimitaan jatkossa - jätetään silleen maatumaan, sekoitetaan maan joukkoon... se asia jäi ilman kaivattua vastausta.
By eltsu - 26.6.2010

Jossain vanhoissa keskusteluissa (googlella hain ja pentin keskusteluihin tietysti jouduin :-) ) oli puhetta koirankarvojen kompostoinnista. Kuulemma maatuu aika hyvin. Kaipa se lampaanvillakin uppoaa sinne maahan vähitellen.
By nemesia - 26.6.2010

Minulle tuli ensimmäiseksi mieleen mitä villan haaskausta, katteeksi kävisi joku halvempikin.
By Korpikello - 26.6.2010

Muutaman vuoden olen käyttänyt lampaanvillaa katteena. Meillä on lähistöllä lampola, ja sieltä olen saanut sellaiset villat mitkä ei kelpaa kehräämölle. Äkkiä villat maatuu, viime keväänä laitoin kuunliljoille olevinaan aivan kunnon kerroksen, nyt ei ole jäljellä juuri mitään. Rikkaruohot ei tule villojen läpi, ja kai niissä on jotain ravinnettakin.
By Kaisaliisa - 26.6.2010

Varmasti hyvää fosfori ym. lannoitetta? Valitettavasti on niin, että lampaanvilla ei ole juuri minkään arvoista Suomessa.
By Fellow - 26.6.2010

Nemesia, eikös lampaanvillasta saatava hinta ole aivan minimaalinen? Ainakin pari vuotta sitten tuttava kertoi ettei villaa kannata edes myydä koska sen hinta tuottajalle oli jotain tosi pientä.
By Elojalaka - 26.6.2010

Aah, nyt tiedän mitä teen aitan vintillä oleville villoille...
By Kaisaliisa - 26.6.2010

Myös vanhat höyhentyynyt kannattaa käyttää puutarhassa, ei ehkä kuitenkaan katteena Wink Siis höyhenet mullan sekaan!
By Algaja - 16.9.2010

Täällä aloitteleva kotipuutarhuri toivoisi juttuja kateviljelijöiden käytännön kokemuksista. Muutaman kirjan olen lukaissut aiheesta ja netistä tietoa haeskellut ja intoa löytyy. 1,5 aarin vanha kasvimaa olis viljeltävänä ja maanäytteet olis tarkoitus tässä syksyllä teettää. Kovasti vaan jänskättää varsinkin nuo tuholaiset kuinka alkavat temmeltää...Ja mitä anopilla on sanottavaa... BigGrin
By Nuu - 16.9.2010

Algaja, aloituksesi "Kasvimaan kateviljelystä..." siirtyi nyt tänne aiheella jo olleeseen keskusteluketjuun.  Tässä osiossa on  toinenkin ketju jossa on kateviljelystä asiaa, uskon että sinua kiinnostaisi tutustua myös siihen .
By tagetes - 16.9.2010

Algaja, myös tää Mai-Leen blogi kannattaa lukea. Tietoa tässä on paaaaljon, mut onneks on koko talvi aikaa .
By Kurppa. - 16.9.2010

Kirjastosta kannattaa lainata Ulla Lehtosen kirjoittamia kirjoja.
By Algaja - 16.9.2010

Ooo,loistavaa! BigGrin  Kiitos vinkeistä,blogi täytyykin heti käydä tsekkaamassa. Koko talvi tosiaan taitaa kulua kateviljelyopintojen parissa... Smile
By Kaisaliisa - 16.9.2010

Etanat saattavat lisääntyä, mutta muut tuholaiset eivät.
By mai-lee - 16.9.2010

itse asiassa etanat eivät heinäkatteisella kasvimaalla viihdy ollenkaan. - asiaa on moneen kertaan ihmetelty naapureiden ja ihan ammattilaistenkin kanssa. asia vaan on niin.

algajalle - vaikka et vielä kovasti ehtisikään opetella kateviljelyä, niin vinkiksi: laita, jos vain suinkin pystyt sopivasti aineksia hankkimaan/saamaan, paksu (15 cm?) heinä- tai olkipeitto osaan tuota aikomaasi maa-aluetta talveksi. keväällä kun vertailet sitä osaa ja ilman katetta ollutta osaa, huomaat, miten valtava ero niillä on. jo se ero melkein tekee sinustakin kateuskovaisen:-)
By Inki - 16.9.2010

Ai, mulla on sitten oudot katteet?!? Tänä kesänä laitoin ruohonleikkuusilppua kesäkurpitsoille ja siellä oli alla etanoita kamalasti. Kulunut kesä voi silti olla huonokin esimerkki kuivuutensa tähden - etanahan haeskelee kosteaa varjoista paikkaa päiväksi ja kasteltu kesäkurpitsapenkki saattoi olla niitä ainoita paikkoja lähimain mistä kosteutta löytyi?
By mai-lee - 16.9.2010

myönnän, etten pysty selittämään, mikä on syynä. tuommoisia kohtia minulla on ollut pihallani yli kaksikymmentä vuotta, eikä koskaan ole etanaongelmaa ollut. - nytkin taas monta muovisäkillistä heinäsilppua, hevonhyvää ja multaa odottaa kasvimaan lopullista kunnostusta katetuilla poluilla ja jo valmiiden heinäpeittoisten kaukaloiden päällä. tänään taas yksi naapurini katseli niitä ohikulkeissaan kauhuissaan ja kyseli, paljonko noiden alle kertyy etanoita. nostelimme kaikki ylös eikä yhtään löytynyt.

toki pihalla viihtyvät rastaat, harakat, siilit ja sammakot; kaikki hirmuisia etenasyöppöjä.
By Kaisaliisa - 16.9.2010

Mulla on kaikenlaisia katteita ja paljon etanoita, mutta olisi niitä varmasti muutenkin...
By Inki - 16.9.2010

Minä olen kanssa vähän tuumannut, että olisi niitä joka tapauksessa jossain jollei tuolla enkä niin huolissani. Sitä paitsi sieltä niitä sai listittyä silloin kun viitsi - en hirveästi edes viitsinyt, koska en usko niistä eroon pääseväni tässä peltojen keskellä, asfaltin keskellä taisto ei ehkä ole ihan toivotonta?
By mai-lee - 16.9.2010

:-) taitaa olla päin vastoin. ei ne asfaltilla viihdy. täällä hgin puolella siirtolapuutarha-alueilla on sekä kotilo- että etanaongelma.

valittavat naapurit meilläkin etanoista (kotilot olemme toistaiseksi saaneet pysymään loitolla) ja katsovat tosi pahasti, kun ehdotan, että käyttäkää katteita.
By Inki - 16.9.2010

Heh, mää aattelin, ettei sieltä asfalttia pitkin ryömi koko aika lisää niin kuin tuolta pellolta luultavimmin tulee8] Mutta ei sitä viimeistä vissiin ikuna saa hengiltä millään pläntillä ja onhan ne osa luontoa, on vaan laitettava niin monta kaikkea, että riittää etanoillekinSmile
By Titamiini - 17.9.2010

Täytyy minunkin kommentoida sen verran, että katteiden suojissa etanat meillä viihtyvät - luontaisen viholliset eivät pääse niiden kimppuun katteiden alle. Mutta silti kateviljelynhyödyt ovat paljon suuremmat kuin haitat. Otan vain hanskat käteen kosteina kesinä... ämpärin kaveriksi ja nostelen katteita keräten etananperkuleet pois. Ja loppu on silkkaa teurastusta...
By ritterina - 17.9.2010

Meikä on "osa-aikakateviljelijä".



Maani on savea, vanha pelto joka edellisten asukkaiden aikana rikkaruohottui umpeen. En halua käyttää myrkkyjä joten kitkentä ja muokkaus ovat ainoat tavat tulla toimeen juolavehnän, ohdakkeen, jauhosavikan ja monen muun pikkuystävän kanssa. Viljelyalaa on hieman liikaa suhteessa aikaan jonka voin sen huoltamiseen käyttää.



Eli muokkaan maan vuosittain ja muokkauksen yhteydessä kerään juuririkkojen juurakoita pois niin paljon kuin voin. Kaikkea ei vaan voi... Kesäkuussa katan viljelykset ruohosilpulla, pariinkin kertaan tarvittaessa. Ja olen tyytyväinen, kosteus pysyy ja osa rikkaruohoista jää kasvamatta.



Kuitenkin katteista puskevat läpi nuo monivuotiset rikat. Ja kitkemiseen ei ole riittävästi aikaa, en ehdi tehdä sitä 3-5 kertaa kesässä kuten pitäisi. Siksi sitten keväällä taas muokkaan maan ja kerään rikkaruohonjuuria päivän verran.



Mansikka kasvaa meillä kankaassa, käytäville on levitetty paksu kerros sanomalehteä ja reilusti risuhaketta päälle. Yhdessä kesässä puskevat monivuotiset rikkakasvit silti käytävillä läpi, käytävät on nypittävä vähintään kerta vuoteen. Juolavehnäkin onnistuu tunkemaan kasvupiikkinsä mansikkakankaasta paikoin läpi...



Parsoilla sama juttu, parin vuoden välein olen kattanut paperilla ja hakkeella käytävät, ei riitä. Pitäisi tehdä vuosittain ja paksuntaa kerrokset. 2-3 kerrosta sanomalehteä limittäin ei estä reippaita juuria, ne kyllä keplottelevat itsensä lehtilaattojen lomista ylös. Tänä keväänä kyllästyin, ajoin vain 10-20 senttisen kerroksen purukuivikkeista hevonpeetä käytäville. Nyt niillä kasvaa juolavehnä tasaisena mattona...



Eli täysaikaista kateviljelyä varten kehoitan kyllä ensin hävittämään monivuotiset rikkakasvit tarkasti ja riittävän laajalta alueelta. Juolavehnä ehtii kesän aikana kasvattaa useamman metrin juurakkooaan.



By valtsu - 17.9.2010

Käytäville kannattaisi laittaa jotai "ei katetta" vaikka muovimaton suikaleita pariksi vuodeksi. Eihän käytävien kitkemiseen kuuluisi koko tarmoa laittaa. Temput tehtyäni nyt sanomalehtikerros ja sahajauhot lopultakin tepsii, muovimaton suikaleet (rempan ylijäämät) ovat sekajätteessä aikansa palveltuaan.
By Titamiini - 18.9.2010

Ihan musta muovi ajaa asiansa aina kesän kerrallaan. Sitten uv-säteily tekee tehtävänsä ja haurastuttaa mustan muovin. Mutta sen muovin läpi ei tule mikään. Laidoilta kyllä koittaa tursuta, mutta huoltamalla siitä selviää - jos on aikaa siihen.



Ajan saatossa juolat sun muut pirulliset juuririkat antautuvat. Jos käyttää eloperäistä katetta nitistämiseen, niin ainakin 10 senttiä pitää olla. Ja siltikin huoltaa 2-3 kertaa kesässä.



Mutta tarpeen vaatiessa voi tyytyä siihen, että rikat eivät pysty kesässä valtaamaan alaa - kuten tekisivät ilman kattamista. Eli kattaminen tavalla tai toisella - puutteellisella massallakin on paljon parempi kuin ilman.
By Tuulia-tuu - 18.9.2010

Komppaan Valtsua ja Titamiinia - käytävälle jotain tekomateriaalia sen varsinaisen katteen alle. Itse kyllä vihaan mustaa mansikkamuovia, sen jätteiden kanssa olen joskus joutunut tekemään niin paljon töitä, että sitä laatua ei ikinä enää. Kestävää mansikkakangasta saa 1,25*8m kokona, siitä olen aikeissa tehdä käytävänpohjaa ensi kesänä. Vielä kun sitä saisi kantattuna, ettei niitä mustia nauhoja liepottaisi sielläsuntäällä. Ruskeaa, tiivistä maisemointikangasta laitoin ruohon ja vuohenkellon vaivaamaan plänttiin kuorikkeen alle ja ovat hyvin pysyneet kaksi kesää kurissa. Mutta se oli siis kukkapenkissä, en tiedä miten maisemointikangas kestää/pysyy paikallaan kulkureitillä. Juurimatto olisi täydellinen este kaikille mutta kun se maksaa mansikoita.
By Kaisaliisa - 18.9.2010

Minä olen aloittanut kasvimaan valloittamisen juolanurmesta aina niin, että olen laittanut nurmelle paksuhkon kerroksen sanomalehteä. Sitten päälle kaikkea mahdollista maa-ainesta (lehdet, ruohosilppu, multa). Ensimmäisenä vuonna olen kasvattanut tuolla alalla kesäkurpitsaa multakasoissa. Juolan luikertelu on ollut hyvin vähäistä.
By Tuulia-tuu - 18.9.2010

Leikatussa nurmessa ei yleensä ole kovin paljon juolavehnää, joten nurmen kattaminen toimii hyvin. Juolavehnä sen sijaan vaatisi jatkuvaa muokkausta, juurakon pilkkomista taantuakseen (+ne juurakonkappaleet pois).Katteen alta sen on helppo suikerrella karkuun, niin kuin Ritterina kirjoitti.
By Kaisaliisa - 18.9.2010

Meillä nurmikko on perustettu peltomultaan, siinä on juolaakin mukana. Reunoilta tahtoo luikerrella koko ajan.
By valtsu - 18.9.2010

Silitysraudalla kannattaa kokeilla kantata mansikkamuovi, siis sulatella ne reunat ettei pääse purkaantumaan. En ole kaikkia plaatuja kokeillut, mutta 2 pisteen lämpötila ja leivinpaperin kanssa silittäminen tepsii kevytpeitteistä lähtien muovituotteisiin. Jjos on kiire niin 3 pisteen lämpötila ja palokunnan lähistöllä varovasti, tai ulkona ihan pihalla. Mansikkakangaspaketti nököttää silitysrautaa odottaen, on sitä paksuinta ammattilaisplaatua.
By Tuulia-tuu - 18.9.2010

Loistavaa Valtsu! Tota en ole tullut ajatelleeksikaan, KIITOS tuhannesti, jos on toimivaksikin niksiksi todettu. Ettei tarvii kantapään kautta kokeilla, miten sulavan muovin tuoksu leijuu vielä joulunakin ilmassa
By Kaisaliisa - 18.9.2010

Onpa valtsulla hyvä idea!
By valtsu - 18.9.2010

Kiitän ja kumarran. Antaisivatkohan ne niksipirkasta kahvipaketin?

-leivinpaperi kaksinkerroin ja mansikkakangas sen väliin, saumapuoli silittäjään päin. Koko kangas siis silitysraudan.takapuolessa  Kannattaa laskea esi 1 2 3 4 5 6 ja painaa sitä yhtä ja samaa kohtaa, että reuna ehtii sulaa. Ja voi myös kuljettaa yhtä suikaletta vasemmalle vetäen, siitä nykimällä voi kokeilla, josko homma pitää. Käytäväkatteen leveys on kottikärryllä kuljettavan levyinen??
-jon on vanhoja kevytpressuja niistä leikkaamalla saa myös käytäväkatetta. Yksikin reikä venepressussa estää sen käytön veneen talvitakkina, eli joillekin meille tuppaa kertymään 4x6 m pressuja vapaasti puutarhuroitaviksi erilaisiin kokeiluihin.
By ohrana - 18.9.2010

Minä käytän silitysraudan sijasta juotoskolvia. Sillä saa leikattua paloja, aukkoja ja ristiaukkoja taimille. Löytynee lähes joka talosta sieltä miesten puolelta.
By Oulunseudulta - 6.7.2011

Käyttääkö kukaan kaakaokuorihaketta? Mistä sitä saa?
By Rosmariini&Timjami - 6.7.2011

Oulunseutu, minä haaveilen tuosta kaakaonkuoresta-vieläkin. En löytänyt mistään hintaa kun esim. viimevuonna etsin. Googlaa huviksesi, löydät viestini aiheesta-ja taisit olla silloin sinäkin samassa ketjussaWink
By Zibuli - 7.7.2011

Koiratalouksiin ei kannata kaakaokuorikatetta hankkia. Jos koira syö sitä (ja tuoksu on ilmeisen houkutteleva), se aiheuttaa koirille samanlaisia myrkytysoireita kuin tavallinen suklaa. Siis vähintään ripulin ja pahempaakin.
By Rosmariini&Timjami - 7.7.2011

Zibuli, tuota en tullut ajatelleeksi.
By Bumble - 9.4.2015

Kuvissa mun viime kesänä märillä sanomalehdillä ja hakkeella tasoittamaa "metsäpuutarhaa", osa sanomalehdistä jäi peittämättä hakkeella kun tuli se hirveä kuumuus, eikä niitä juuri huomaa ellei osaa katsoa, mutta peitän ne silti kunhan kerkiän. Oli semmoisia kunnon nilkannyrjäytysmonttuja tuossa kivien välissä, aika helposti tuli ihan hyvää polkua.



kuvakuva


By blaablaa - 27.4.2016

Kannan korteni tähänki kekoon. Laitoin sahanpurua (joka ei ihan sellasta höttööpuruu, piekmminki lastua) mustaviinimarjojen alle ja tuosta on nyt vissiinki 3v ja alue näyttää yhä samanlaiselta ku laitettaessa=O. Pensaat eivät oo kärsiny ja lehtokotilot välttää aluetta tai sitten eivät vaivaudu tuonne kun muualla pihassa riittää mutusteltavaa. Tuolla aiempana ketjussa kun joku kysyi justii tuosta sahanpurusta nii silläpä aattelin kirjuutella.


By Romjasa - 3.6.2018

Onko kukaan testannut biokangasta? Tällainen tuote-esittely
"Biokangas on 100 % biohajoava katekangas rikkakasvien torjuntaan puutarhassa. Noin 50 g/m². Biokangas on valmistettu kasvipohjaisesta PLA:sta (polylaktidi). Käyttö maisemointikankaan tapaan. Helppo leikata rispaantumatta. Läpäisee hyvin kasteluveden ja ravinteet, hengittävä. Biokangas voidaan peittää kuorikatteella, koristekivillä tms. näkymättömiin. Kestävä: vaikutus kestää 3-5 vuotta, jonka jälkeen hajoaa täysin."
Mulla olis tuolla tienlaidassa helkutin komea suolaheinäkasvusto, josta täytyis päästä eroon. Ajattelin, että jos kynisin sen lyhkäseks, lisäisin kalkkia enemän kuin laki sallii, peittelisin tuolla kankaalla ja kävisin säkittämässä iskän purukasan ja peittäisin koko komeuden sillä. Siellähän muhis muutaman vuoden. Mielenkiintoiseltahan se saattaisi näyttää, mutta milloin se täydellinen murha kovin kaunista katsottavaaa on. Sanomalehdethän tietty ajais saman asian, mutta kun niitä ei tilaa, niin niitä ei o. Eikä lehdenkeräyspisteestä pysty helpolla pöllimään, kun on mallia "vain tyhjennys koloset reunassa".
Onkohan mun pähkäilyssä mitään järkeä?