Puutarha.net Keskustelut

Villiyrtit ja villivihannekset, Yleistä

https://keskustelut.puutarha.net/keskustelut/Topic2717665.aspx

By Nuu - 13.5.2011

Villiyrtit ja villivihannekset, ruokatieto.fi

"Jauhosavikko, poimulehti, koiranputki, siankärsämö, pihatähtimö, niittysuolaheinä ja voikukka – mikä yhdistää näitä pihojen villikoita? Tietenkin salaatinkastike.... Vaihtelevaa rakennetta salaattiin saa varsiselleriä muistuttavasta jättipalsamista, rapeista kuusenkerkistä tai maultaan herneenversoa tai neulapapua muistuttavasta isomaksaruohosta...
...Ne ovat keino tyydyttää myös kasvavaa luomuruuan kysyntää...  askel eteenpäin: kasveja, jotka kasvattavat itse itsensä. Niiden ravitsemukselliset arvot ylittävät muut raaka-aineet ja ne ovat torjunta- ja lisäaineettomia."

Koko aihetta käsittelevän artikkelin pääsee lukemaan ylläolevan linkin kautta
By paapelo - 15.5.2011

Aiheesta muutenkin kiinnostuneena olikin ilo huomata, että erään taulukon jokaista kasvia löytyy pitkin poikin meidän koto mantuja Smile Eli ei muutakuin kori mukaan ja mannulle lapsien kanssa Smile
By annaw - 16.5.2011

Kipi kapi, äkkiä keräämään koivun avautuvia lehtiä kuivaukseen ja loppuvuoden käyttöön. Poistaa tehokkaasti nestettä ja puhdistaa elimistöä talven jälkeen. Hiirenkorvia voi lisäillä tavallisen mustan teen joukkoon pannuun hyppysellisen, eikä maistu niin pahalle kuin yksistään.
By annaw - 16.5.2011

kuivaaminen riittää monelle lajille säilömistavaksi, mutta esim. horsmasta ja vatunlehdistä saa vielä maukkaampaa teeainesta, kun hiostaa niitä muutaman päivän: lehtien annetaan nuutua uunipellillä, rullataan lehdet kämmenien välissä pötköiksi jotka ladotaan lasipurkkiin tiiviisti ja kansi kiinni. Annetaan hiostua +22-25-asteisessa paikassa kunnes tummuvat. Otetaan purkista, leikataan suikaleiksi ja kuivataan miedolla lämmöllä.
By paapelo - 16.5.2011

Minä näitä säilöntä menetelmiä opiskelin eilen oikein todenteolla ja tuo sinun kertomasi hiostustapa on paljon selkeämmin selitetty annaw, kiitoksia siis Smile
By Kreeta-Eulaalia - 16.5.2011

Ehkä vielä kerran kokeilen tuota hiostusta, kolmas kerta toden sanoo. Nyt mulla on täsmällisemmät ohjeet, joten ehkä en sitten niitä homehduta. Laitan sitten vaan tavallisesti kuivaamalla jos ei onnistu. Jollei tule itse käytettyä, niin ainakin noille marsuille kelpaa talvella. Tykkäävätkin kovasti, kun on heinien lisäksi vähän muutakin makua.
By paapelo - 16.5.2011

Tämä meidän "kylä" on oikea aarre-aitta, täällä kasvaa tuhottomasti vadelmaa, juolukkaa, mustikkaa, metsämansikkaa, puolukkaa, lakkaa, karpaloa ja puhumattakaan sitten kaikista muista käyttöön soveltuvasta.

Pitääkin käydä katsomassa löytyykö talven jäljiltä katajanmarjoja, vai onko kaikki viety Smile
By anita - 16.5.2011

Paapelo, missä sinä oikein asut ?!?
By paapelo - 16.5.2011

Koillis-Helsingissä Smile Tää on ihan metsää täynnä koko kylä, kallioita, suojeltu suo-alue ja taas lisää metsää BigGrin 
Ihan Vantaan rajan vieressä, parvekkeelta näkee Fasun tehtaan vesitornin Wink
By annaw - 16.5.2011

Onkohan minkälaiset laskeumat, kun mereltä tuuli painaa Helsingin katupölyt teidän metsiin...
By anita - 16.5.2011

Paapelo, me asutaan ihan naapureina.
By paapelo - 16.5.2011

Tuosta en ihan varmasti tiedä, mutta naavaa olen bongaillut, eikös se anna viitteitä siitä, että ilmanlaatu olisi hyvä tai edes siedettävä? Smile

Lisäys:

kappas vain anita Smile
By Nuu - 18.5.2011

Ruokaa luonnosta   

Keittiömestari Sami Tallbergin Top10 Villikot:

Tähdellä merkittyjä voi ainakin jossain määrin löytyä vielä lokakuussakin.
1. Mesiangervo - Filipendula ulmaria
2. Merisinappi - Cakile maritima*
3. Pihasaunio - Matricaria matricarioides*
4. Mesijuuri - Polypodium vulgare*
5. Isomaksaruoho - Sedum telephium
6. Ahosuolaheinä - Rumex acetosella*
7. Seljankukka - Sambucus Nigra
8. Rohtovirmajuuri - Valeriana officinalis
9. Merikaali - Crambe maritima*
10. Jättipalsami - Impatiens glandulifera*

Lähde: Kiehuu.fi (ks. linkki)

By Nuu - 18.5.2011

Luontoportti.fi:n verkkolehti (4.6.2010)  Artikkeli : Villiyrttikoulutus "Luonnosta lautaselle" :

"Sami Tallberg opasti luovasti, kuinka monipuolisesti aivan tuttuja kasveja voi käyttää. Tarjolla oli mm. koivun lehdillä maustettua leipää ja friteerattuja nokkosia, jotka tekivät lähtemättömän vaikutuksen."

"Suomen puhdas luonto on ainutlaatuista koko maailmassa. Mikkelin alueella on tehty pioneerityötä, johon on sitoutunut myös luovasti ajattelevia luomu- ja kestävään luontomatkailuun erikoistuneita yrittäjiä. Tällaisia yrittäjiä alueella on useita."

Noiden friteerattujen nokkosten valmistusohje löytyy myös tuon linkin takaa
By iiris-kukka - 18.5.2011

Kiitos Nuu, kun viitsit nähdä vaivaa. Nää villiyrtit kiinnostaa.
By Tuomipihlaja - 19.5.2011

Meillä nuoret vuohenputket on aina ihan must huhtikuun lopun ja toukokuun alun salaateissa. Mutta sesonki on lyhyt. Aikaa sitten ohi jo. Nyt haetaan salaattiin piristystä yrttimaalta eli lipstikkaa, saksankirveliä, ruohosipulia yms eli ei enää niin villiä.



Kiinnosti, että mihinköhän se Tallberg sitä rohtovirmajuurta käyttää? Pitäisköhän hankkia se kirja? Ehkä siinä taas olisi jotain modernia verrattuna vanhoihin esim. Lehtosen ja varsinkin Rautavaaran kirjoihin. Onhan tässä välissäkin tullut yrttikirjoja (esim. Henriette Kress, muistanko oikein?), mutta ei ole tullut hankittua.
By Nuu - 19.5.2011

Lisäilen tässä koko ajan uusia lajeja tuonne asiaa lajeittain-puolelle. Työ etenee hiukan hitaasti, tiedon etsiminen ja kasaaminen vie aikansa. Olisi upeaa jos niihin laji-ketjuihin saataisiin sinne alkuun myös valokuva ko. kasvista. Ainakin yhteen ketjuun oli jo laitettukin, kiitos Smile Jos kuvia löytyy, tai kuvausmahdollisuus sattuu kohdalle niin laittakaa ihmeessä Smile
By mai-lee - 19.5.2011

  ...syötävää juttua kun tämä ei ole. - siihen asti kun uusia kuvia nuun toiveen mukaan ketjuihin on saatu, niin viitsikää klikata auki hänen laittamansa nimi-linkit (kaikkia en itse viitsinyt käydä läpi) niin löydätte varmaan ihan käypäsen(-t) kuvan(-t) ao räätistä.
By Nuu - 31.5.2011

Lehtiartikkeli (www.sinunsavo.fi): Trendiruoka kasvaa luonnonvaraisena

Tallbergin kirjaan perustuu tuokin artikkeli, mielenkiintoista luettavaa. Lyhyt ote artikkelista: "Toukokuussa villiyrttien sesonki alkaa talven uinumisen jälkeen todenteolla. Jo huhtikuussa on voinut kerätä muun muassa isomaksaruohoa, voikukanlehtiä, ketunleipää, nokkosta ja maahumalaa. Toukokuussa keittiöön kannattaa etsiä myös koiran- ja vuohenputkea, kuminaa, fenkolia, maitohorsman versoja, piparjuurta, kuusenkerkkää, mustaherukan lehtiä ja lukuisia muita luonnon antimia."

By MoonRiver - 23.7.2011

Tälle kesälle olen kuivannut villiyrteistä ja muista pihan kasveista mm. horsmaa, nokkosta, kortetta, vadelmaa, herukkaa, siankärsämöä, pajun lehtiä, pihlajan lehtiä, voikukan juurta, voikukan lehtiä, juolavehnän juuria, laventelin kukkia, kissanmintun kukkia ja lehtiä, salvian lehtiä, timjamia, rosmariinia, vesiheinää ja sitruunamelissaa. Kaikkihan noista ei tietenkään ole villiyrttejä.

Vielä pitäisi kuivata pihalta ja metsästä humanlankäpyjä (jahka ilmestyvät), nukulaa, pajunkuorta, mesiangervoa, pakurikääpää ja kanervaa. Mitä muuta? Miettii, miettii....
By MoonRiver - 2.8.2011

Totean, että meidän pihalla kasvaa peltokortetta. Suokortetta se ei voi olla koska olen vielä hengissä =D
By annaw - 2.8.2011

Sami Tallbergin villiyrttilistasta: mikä hemmetin mesijuuri?? Sehän on kallioimarre, eli se kallion päällä kasvava saniainen jonka juuri maistuu lakritsalle.
By Nuu - 3.8.2011

Kallioimarretta kutsutaan myös mesijuuri-nimellä ("Asiaa lajeittain - vy/vv: Kallioimarre (mesijuuri),Polypodium vulgare" ).
By iiris-kukka - 4.8.2011

Moonriver, herukan lehtiä vai marjoja?
By MoonRiver - 4.8.2011

Lehtiä mie olen laittanut.
By iiris-kukka - 26.8.2011

Ei ihan otsikon mukainen, mutta tietoa villiyrteistä: http://www.ruohonjuuri.fi/fileadmin/tiedostot/esitteet/yrttimoniste.pdf
By Nuu - 26.8.2011

iiris-kukka, muutin otsakkeen hiukan yleisemmäksi Smile
By Irsa - 26.8.2011

Onhan rantaminttu villiyrtti? No, jokatapauksessa on nätti ruukussakin ja voi hyvin, kaivelen sitä enemmänkin ja ensi viikolla laita kuvanBigGrin!
By Nuu - 26.8.2011

On se, ja tein sille jo oman ketjun johon voit sitten sen kuvan laittaa Smile
By MoonRiver - 25.1.2012

Tämän päivän kesäinen "melkein" villiyrttitee.

- voikukan lehtiä
- siankärsämöä
- pakurikäävän palasia
- mansikan kantoja kuivattuna, niitä mitä jää perkuujätteeksi kun perkaa mansikat pakkaseen (kiitos taketeesille vihjeestä miten tehdä mansikan makuinen tee)

By iiris-kukka - 3.5.2012

Virpi Raipala-Cormierin lempiyrtit ja -kasvit:

http://yle.fi/vintti/yle.fi/genreportaalit/portaali-1199.html?genre=terveys&osannimi=hyvaolo_luontohoitaa&jutunid=357
By Nuu - 18.5.2012

Keräsin just lähes täyden ämpärillisen nokkosen lehtiä, aion kuivata ne ja tehdä niistä jauhetta. Seuraavaksi lähden keräämään voikukan nuppuja koska voikukannuppukaprista on kehuttu hyväksi. Täytyyhän sitä kokeilla kun raaka-ainetta on just tähän aikaan vuodesta tarjolla ihan liikaakin Smile

Se kerättävien nuppujen kehitysaste mietityttää vielä mutta eiköhän sekin selviä. Olettaisin että niiden täytyisi olla niitä ihan pieniä täysvihreitä nuppuja.
By Pihapihlaja - 19.5.2012

Kävin latvomassa taas nokkoset ja samalla napsin kauneimman näköiset voikukanlehdet talteen. Mutta suurin juttu tälle päivälle on ehdottomasti koivun hiirenkorvat. Meillä on kaksi päivää koivu työntänyt lehdennuppua ulos ja tänään alkoi vihertää. Ihan paras päivä tälle touhulle.

Ajattelin laittaa hommaan vähän vielä nostalgiaa ja ajelen polkupyörällä tuonne metikköön niitä hiirenkorvia keräämään.
By Nuu - 19.5.2012

Pihapihlaja, kuivatko ne jauheeksi vai käytätkö tuoreena salaattiin? Siis noi kaikki mainitsemasi.
By Tuomipihlaja - 19.5.2012

Ihan pienet koivunhiirenkorvat ovat kyllä mainio terveyspakkaus salaatin sekaan! Meillä ovat jo vähän hiirenkorvavaiheen ohi, mutta täytyy maistella vieläkö menisivät nyrpistelemättä.
By annaw - 19.5.2012

minä olen kuivannut koivun hiirenkorvat teekäyttöön - kusta tulee, kunne menee (siis puhdistuskuurina silloin tällöin mustan haudutetun teen seassa).
By Pihapihlaja - 20.5.2012

Nokkosta yritän kerätä niin paljon että saan pakastettua siitä annospusseja nokkoslettuja varten talveksi. Ja sitten niihin nokkossämpylöihin kanssa. Teenä käytän sitä sekä tuoreena että kuivattuna sitten talvella.

Voikukanlehteä menee salaattiin ja kuivatan sitä myös teehen. Tarkoitus on tehdä erilaisia teesekoituksia talveksi.

Ja hiirenkorvia ehdottomasti kuivatellaan teeksi. Ostin viime talvena hiirenkorvateetä lähikunnassa asuvalta tuottajalta ja totesin erittäin hyväksi. Päätin silloin jo että kevään urakka on jemmata ensi talven hiirenkorvateet ehdottomasti.
By Alcearosea - 20.5.2012

Keräsin tänään nokkosia kuivatukseen ja lähinnä talven sämpylöitä varten. Voi nokkosjauhoa ripotella ihan leivän päällekin.

Mutta koivun olen kokonaan unohtanut. Siitähän saa hyvää teetä ja vadelman lehdistä. Pitää muistaa huomenna jossain välissä kerätä niitäkin. Varsinkin koivulla alkaa h-hetki olemaan ohi. Mansikan lehtiäkin voisi kai kerätä. Ainakin ahomansikan.
By Pihapihlaja - 20.5.2012

Meillä koivut vasta tänään aukas lehtiään joten just oikee aika. vadelmassa ei oo vielä lehtiä joten niitä ootellaan.

Ja oi mä niin odotan mustaherukan lehtiä.
By Nuu - 20.5.2012

Voi hitsit, täällä koivun lehdet on jo sen hiirenkorvavaiheen ohittaneet. Meneekö teessä sellaiset jo vähän kasvaneet lehdet vai tuleeko karvasta makua?
By Pihapihlaja - 20.5.2012

Muistan että mummin kanssa aikanaan kerättiin koivunlehtiä vielä juhannuksen tienoolla mökillä Asikkalassa. Otettiin niitä uusimman näköisiä lehtiä.

Mulle tulee aina ikävä mummia kun keräilen mitä tahansa luonnonkasvia. Vietin niin monet ihanat hetket mummin kanssa pikkutyttönä keräillen kaikenlaista lunnosta.
By annaw - 20.5.2012

kyllä vähän pitemmällekin ehtineet lehdet kelpaa myös, niitä on yleensä runsaammin, ja niistä raatsii tehdä myös jalkakylpyjä ja kasvovettä. Kunhan nyt ei ole ihan juhannusta odotettu sillä keräämisellä...



Mä raivaan pusikoita tähän aikaan just sen takia, että niistä kokonaisista rungoista on helppo riipiä pikkulehtiä terassilla istuskellen, eikä eläviä puita siis vaurioiteta.
By Nuu - 20.5.2012

Mitenkäs nuoret pihlajanlehdet? Miten käytätte niitä ?
By Raksuli - 20.5.2012

Miten olette käyttäneet kuusenkerkkiä? Minä olen joinain keväinä keitellyt kuusenkerkkäsiirappia, jota olen käyttänyt sämpylä ym. taikinoissa. Sopii siis siirapin korvikkeeksi ja siinä on mukava metsäinen makuvivahdus. Tarvitsisiko kuusi oman otsikon?
By Raksuli - 20.5.2012

Lisään vielä, ettei kuusenkerkkien kerääminen ole jokamiehenoikeus. Omassa metsässä ja omien kuusten suhteen voi sitten toimia, kuten haluaa. Isoja puita ei hetkauta, jos sieltä alaoksilta kerkkiä nipsaisee.
By Nuu - 20.5.2012

Kolmen tunnin urakka takana ja ämpäri aivan täynnä pieniä koivunlehtiä (pusikonraivauskoivuja). Kaivoin hyllystä kirjan "100 kasvia 1000 käyttöä" ja katsoin terveys-kohdasta mihin koivu vaikuttaa: reumaa lievittävä, haavoja arpeuttava, puhdistava, virtsaneritystä edistävä.

Ehkäpä yrttiteeaineksena kaikkein käyttökelpoisin. Maku oli kyllä tuoreena hyvin mieto.

Jaa, kirjassa on yrttijuoman resepti:" Hauduta 30 g lehtiä 1 litrassa kiehuvaa vettä. Siivilöi. Juo 3-4 kupillista päivässä. Juoma edistää virtsanedistystä".  Siellä  myös  kerrotaan että koivunlehdistä voidaan valmistaa hyvää teetä. Ja että koivu on tunnettu ennen "Euroopan munuaispuuna" sillä jo varhain on koivusta valmistetulla rohdoksella poistettu munuaiskiviä.
By Nuu - 23.5.2012

Meillä sauna tuoksuu todella voimakkaasti ja ihanasti koivulle, siellä on kuivumassa ne keräämäni koivunlehdet.

Kun ajatellaan yrttijuoma-aineksia niin mikä olisi nyt noiden koivunlehtien lisäksi ajankohtainen ja hyvä terveysvaikutteinen luonnonyrtti/-kasvi jota kannattaisi kerätä ja kuivattaa?

Ja kun ajatellaan viherjauheen kannalta asiaa, niin onko nokkosen lisäksi nyt jokin hyvä terveysvaikutteinen luonnonyrtti ajankohtainen ?

Aika on näin keväisin todella kortilla, mutta en haluaisi että jokin hyvä aines jää keräämättä.
By iiris-kukka - 23.5.2012

Siankärsämöä ja voikukkaa nyt ainakin laittaisin viherjauheeseen.

Voi hitsi, mistähän muuten löytäis sitä siankärsämöä. On niin pieni vielä tässä vaiheessa.
By Tuomipihlaja - 23.5.2012

No, eikös nyt ole ajankohtainen tuo iki-ihana voikukka? Keltainen toukokuu, mikset sä jo tuu....tänne se on tullut Smile
By eltsu - 2.6.2012

Voi että kuulkaa tuoksuu kädet hyvälle :-)

Hieroin kuivattuja nokkosia käsien välissä niin, että osan tein jauheeksi ja osa jäi rouheammaksi. Rouheaa tuli vajaa litra ja jauhetta 2-3 dl.
By betuula - 12.6.2012

Ja nyt ko mä löysin paikan parhaan

Kuulkaas tuo villivihannes sivu on täynnä, eikä ihme.

Olen aina tahtonut sellaisen luettelon jossa olisi  villivihannekset  luetteloituna käytön mukaan 

Enkä minä mitä tahansa tahdokaan vaan omalta pihalta raakavihannekset, joita voi syödä sellasenaan salaatissa sekotettuna ai-ai hyvän kastikkeen kera.

Aina sanotaan että saa syödä sitä silleen ja tätä tälleen mutta ei sitä sillee tai  tota tolleen ja raparperissa lehti on varsin myrkyllinen vaikka varsi ei varsinaisesti olekaan myrkyllinen niin kyllä se vähän on kuitenkin ja varresta kannattaa napsasta pari
senttiä pois 
varsinkin lehden päästä.

Voi voi näitä ohjeidein kirjavuutta...

Vuohen putkestakin sanotaan että nuorena voi syödä, onko se sitten vahana myrkyllinen?

Ei ole keväällä aikaa etsiä kun pitää tonkia maata matojen kanssa kilpaa.

Nyt sellainen luettelo jossa on vapaasti raakana syötävät kasvit ja keitettävät erikseen. 

Olen 20 vuotta tahtonut sellaista luetteloa, ja nytkö sen saan,  hihkuu hän täällä Smile

Muuten kuusen kerkkiä ei kannata syödä, vaikka radiossa sanottiin.

Ei kannata panna suuhun sitä ihan kaikkea, vaikkei olisikaan myrkyllinen.

Sai sillä suun toosi raikkaaksi koko päiväksi. yäk, mutta raikas joo.  

By MoonRiver - 16.6.2012

Nokkosen ja voikukan käytöstä Vogelin blogissa.
By Ellium - 30.6.2012

Onko joku syönyt vuohenkellon juurta? Monissa kirjoissa sanotaan, että vuohenkello on vanha ruokakasvi, ja Rautavaaran kirjassa kirjoitetaan, että juuret kelpaavat varhain keväällä muhennoksiin, keittoihin jne. Netissä jossain sanottiin, että pitäisi maistua palsternakalta. Nyt ei ole varhainen kevät, ei, mutta perkasin yhden vanhan vuohenkellokasvuston, ja otin talteen litran verran "pikkuporkkanoita". Uskaltaisikohan niistä tehdä jotain keittoa tai vastaavaa. Onko kukaan kokeillut ja jäänyt siitä kertomaan? 
By iiris-kukka - 29.7.2012

Tässä on aikas hyvä sivusto tietoa. Kannattaa katsoa ja kopsata!

http://yrttikasvit.blogspot.fi/p/apteekin-hylly.html
By Tuomipihlaja - 29.7.2012

Toisessa ketjussa oli puhe mesiangervosta. Tässä osoite Henriette Kressin sivuilla mesiangervoon: http://www.henriettesherbal.com/fi/hk-mesiangervo.html. (En ymmärrä, miksi en osaa tänne linkkiä tehdä). Kannattaa muutenkin Henrietten sivuihin tutustua. Ovat Suomen kattavimmat ja parhaat, ja kuulemma parhaat koko maailmassa!
By iiris-kukka - 29.7.2012

Tuomipihlaja, File not found, kertoopi tuo linkki.

Muoks. Tässä on kotisivu: http://www.henriettesherbal.com/fi/index.html

Tässä mesiangervosta: http://www.henriettesherbal.com/fi/hk-mesiangervo.html
By kitikat - 29.7.2012

En kyllä menis vuohenkellon juuria syömään, kyllä nyt luonnosta löytyy parempaakin syömistä vaikka millä mitalla. Nokkosia keräämään ja kuivattamaan. Vanhat puskat kun leikkaa niin uutta tulee tilalle!
By Tuomipihlaja - 30.7.2012

Tuo iiris-kukan laittama toinen osoite on ihan sama kuin minunkin laittamani ja sillä kyllä näyttää pääsevän perille. Olitkohan iiriskukka ottanut vahingossa vielä sieltä lopusta pisteen mukaan, kun et ollut päässyt perille? Se oli siis vain lauseen lopun piste ja ei kuulunut osoitteeseen - huono tapa laittaa osoite, ihan tottumuksesta tuo piste sinne loppuun tullut, anteeksi.

Ajattelin ostaa sen Henrietten kirjankin, joskus olen aikaisemminkin ajatellut asiaa, mutta nyt tuli ostovimma. En ole rohdosmielessä juuri yrttejä keräillyt, enkä varmasti millään ehdi, vaikka se olisi kivaa, mutta ajattelin, että voisin silti ostaa kirjan. Jo pelkkä tietäminenkin on kivaa ja olla vain teoriassa "rohdostelija". Jotkut kepposemmat yrttikirjat eivät ole saaneet mua innostumaan ostamisesta, mutta tämä Kressin kirja tuntui paremmalta.
By iiris-kukka - 30.7.2012

Samaa kirjaa katselin just eilen netistä ja mietin samaa Smile

Muoks. Tuumasta toimeen. Kirja saapuu 2-3 arkipäivässä postiin!
By Tuomipihlaja - 30.7.2012

Tuumasta toimeen ryhdyin minäkin. Kun kirjan maksoi, sen sai saman tien koneelleen myös pdf:nä! Pääsen siis heti sitä vilkuilemaan.
By iiris-kukka - 30.7.2012

Mistä tilasit? Olen kaikki kirjat nykyään ostanut adlibriksestä. Edullinen paikka.
By Tuomipihlaja - 30.7.2012

Suoraan sieltä Henriette Kressin sivuilta ostin.


Muoks. Melkein sama hinta. Kressin sivuilta 26,00 e ja Adlibriksestä 26,80 e. Kummassakaan ei postimaksua erikseen, mutta Kressin sivuilta e-kirjan sai samaan hintaan mukana.

Jäinpäs nyt heti sitä sitten näin pitkäksi aikaa tutkailemaan. Mutta nyt koisimaan Smile
By Tuomipihlaja - 30.7.2012

Vielä lisäys aamulla viisaampana: Jouduin kyllä maksamaan euron verran pay pal-maksua. Eka kerta oli, kun sellaista käytin.
By MoonRiver - 31.7.2012

Muistakaa kerätä horsman kukkia nyt kuivumaan. Kuivatut horsman kukat ovat talvella muun teen joukossa todella hurmaavia.
By MoonRiver - 3.8.2012

iltatee tuoreeltaan pihalta; siankärsämön kukintoja, voikukan lehtiä, humalan kukkia, pihlajan lehtiä, apilan kukkia, horsman kukkia ja hiukka makeutukseksi stevian lehtiä. Hitsi, nukulan lehti unohtu mainita.
By iiris-kukka - 4.8.2012

Moonriver, eihän täällä enää horsmat kukkineet Sad
By MoonRiver - 4.8.2012

=/
By Nuu - 4.8.2012

Täällä kukkivat vielä, ainakin näytti perennapenkissä olevan isosti. Onko niistä muuta hyötyä kuin kauniilta näyttäminen teejuoman joukossa ? Mulla on aika suht. kortilla, täytyy priorisoida Smile
By Tuomipihlaja - 4.8.2012

Juuri hankkimani Henriette Kressin kirjan mukaan horsman kukista on iloa kuivatun teesekoituksen väripilkkuna. Varsinainen rohto on hänen mukaansa lehdet (hellii suoliston limakalvoja), jotka kerätään ennen kukkimista. Kerätään ennen kukkimista, koska jos kuivattavissa kimpuissa on edes nuppuja niin siemenpalot kypsyvät ja haivenet täyttää kaikki paikat.

Jos siis kerää pelkkiä kukkia, ne pitää kerätä ilman kukkavarsia, jotta ei tule tätä haivenongelmaa.
By MoonRiver - 20.8.2012

Hyvä aika kerätä edelleen siankärsämön kukkia. Humalan kukintoja uniteehen, ja samaan uniteehen kanervan kukkia. Hopi hopi....

Lisäys; ja tietenkin ukontulikukan keltaisia kukkasia yskään, käheyteen, irrottamaan limaa jne...
By iiris-kukka - 15.9.2012

Piha on ehtymätön rikkausruohojen aarreaitta    juttuja villivihanneksista

By J.anis - 15.10.2012

Onkos kukaan täällä vielä kokeillut pakuriteetä?
By annaw - 15.10.2012

juu, eikä maistu paljo miltään
By Nuu - 15.10.2012

Vaikkei olekaan yrtti eikä -vihannes niin siirsin pakuria koskevat viestit tänne, jos vaikka enemmänkin tulee juttua asiasta niin pysyvät tallessa. Saattaa löytyä parempikin paikka mutta nyt nopeasti päätin vaan tänne laittaa.
By J.anis - 15.10.2012

Sain ystävältä kimpaleen, jonka olen nyt kuivattanut palasina. Mietin kannattaisiko jauhaa, vai käyttää palasina, keittää vaiko hauduttaa.
By mai-lee - 15.10.2012

*pakuri*-haulla löytyi äsken 36 juttua ja näyttää pakurikäävällä olevan oma ketjunsakin
By J.anis - 15.10.2012


Tällaista tuoreeltaan.
By annaw - 15.10.2012

pilko nyt jo tuoreena, koska kuivana siitä ei saa kirveelläkään enää mitään irti. Itse olen pilkkonut osan 2 cm paloiksi, ja osan (sisäosaa) raastanut raastimen isolla terällä ´murukahviksi´.
By J.anis - 15.10.2012

Juu, pilkoin koko palan pieniksi ja kuivasin. Nyt tuo käyttö aiheuttaa hämmennystä, saako keittää, vai haudutetaanko?
By annaw - 15.10.2012

paljon tietoa netistä löytyy hakusanalla chaga. Moonriver osaisi vastata paremmin, mutta mulla on sellainen luulo, ettei keittäminen tee pahaa, sellainen hiljaa pulputtaminen hellan ykkösellä kiehautuksen jälkeen, haudutus jopa tunnin. Moonriver tais hauduttaa kahvimasiinalla. Itse olen tehnyt myös tinktuuraa siitä jauhemaisesta.
Pari parisenttistä palasta litraan vettä?
By J.anis - 15.10.2012

No kokeilen hiljaa pulputella eka satsin sit ihan levyllä. Valmista lientä lienee säilytetään jääkaapissa. Ajattelin, että sopisi mulle aamukahvin kera, mutta kuinkas se sitten tapahtuu? Kahvia+lientä?
By iiris-kukka - 16.10.2012

J.anis. Niistä paloista voi keittää teetä niin kauan kun vaan väriä irtoo. Kuivaa palaset välillä jos et päivittäin keittele.
By MoonRiver - 16.10.2012

Haudutan kahvinkeittimen kannussa vähintään 15 minuuttia palasia. Monesti jätän hautumaan muutamaksi tunniksikin ja ryypiskelen vähän kerrallaan. Minusta nimenomaan palaset sopivat teeksi, jauhe ruuan joukkoon. 2-4 muutaman sentin palasta riittää mainiosti puolesta litrasta litraan vettä. Itse suosin pakurikääpää kuuriluontoisesti, en päivittäin ympäri vuoden.
By Nuu - 29.10.2012

Nyt on pakko kertoa kuinka hyvän makuista juomaa tein, eli keittelin ensin pakurikääpäteen (1 l. vettä, 1 rkl pakurikääpäjauhetta, keittelin hiljakseen kattilassa n. 20 minuuttia), kaadoin kuppiin ja kupissa sitten haudutin vielä kuivattuja koivunlehtiä pikkusihvilässä. Vitsit kuinka hyvää. Pakko mennä hakemaan lisää saman tien!
By DonnaCamillo - 11.1.2013

Sori poistetut. Ajattelin näin varmistaa, ettei tule mitään tekijänoikeusongelmia. Pahoittelut aiheuttamastani vaivasta!
By iiris-kukka - 20.1.2013

Keksin sekoittaa valmiiksi voihin omaa villiyrttijauhettani. Yrttijauhe alkoi huveta hyvää vauhtia, sillä laitan sitä niin paljon siihen voihin, että väri on tummanvihreä. Keväällä täytyy aloittaa heti keruu ja kuivaus koko pitkää talvea varten.



Jotkut katselevat töissä hiukan vinosti mun vihreällä kuorrutettua siemenleipää Smile
By LiisiA - 20.1.2013

Mitäs sinulla iiris-kukka on tuossa villiyrttijauheessa? Täytyy minun kanssa pitää mielessä jo alkukeväästä tuo keräily.
By iiris-kukka - 20.1.2013

Mitähän kaikkea siihen tulikaan laitettua. Ainakin voikukkaa, nokkosta, poimulehteä, herukoiden lehtiä, ratamoa, vesiheinää, pajua ja itsekylvettyä sinimailasta ja omien porkkanoiden naatit. Persiljaa voisi tietysti laittaa, kuten muitakin yrttejä ja lehtikaalia. Myös vuohenputkea ja horsmaa voi kerätä, viime kesänä se unohtui vallan.

Teetä varten mulla on lisäksi puna-apilan kukkia, herukoiden- ja vadelman lehtiä, koivun- ja pihlajanlehtiä, mesiangervoa (kukkia ja lehtiä), siankärsämön kukkia ja minttuja. Peltokortetta en mistään löytänyt vaan kaikki oli metsäkortetta, joten sitä olen ostanut, samoin kuin kamomillasauniota joka jäi keväällä kylvämättä.

Täällä keruukalenteri ja paljon muutakin tietoa: http://yrttikasvit.blogspot.fi/p/kalenteri.html

Yrttiteeheni laitan usein kuivattua steviaa ja/tai lakritsinjuurta, hyvää

Kannattaa kuukeloida eri villiyrttien vaikutuksia jos niitä runsaammin käyttää.
By Tuomipihlaja - 21.1.2013

Iiris-kukka, hieno idea nuo villiyrtit voissa! Ja kiva tuo keruukalenteri. Ootko koskaan tehnyt vesivoita (ilmeisesti oma nimitys meillä), jos haluaa hieman voita keventää? Siihenhän villiyrtit myöskin sopisivat. En ole itse todella pitkään aikaan jaksanut tehdä vesivoitakaan, vaikka aina silloin tällöin sitä tekee kovasti mieli.



Tällaista tarkoitan vesivoilla:



250 g voita

3/4 dl kylmäpuristettua kasviöljyä

1½ dl kylmää vettä

valkosipulia



Tehosekoittajalla pehmeä voi aivan notkeaksi. Sekoittaja käy koko ajan, kun voihin hitaana norona lisätään ensin öljy ja sitten vesi. Jäähdytetään jääkaapissa.



Ehkäpä tässä taas terästäydyn ja teen vesivoita jonain päivänä ja laitankin siihen sitten valkosipulin lisäksi yrttejä. Villiyrttejä mulla ei ole kuivattuna, mutta pakastimesta niitä kyllä löytyy.
By iiris-kukka - 21.1.2013

En ole tehnyt. Siinähän menisi kätsysti myös tosiaan valkosipuli. Mitenkähän siihen sopisi hamppuöljy?
By Tuomipihlaja - 21.1.2013

Eikös hamppuöljyn maku ole ihan ok, ettei maistu liian voimakkaalle? Silloinhan se käy hyvin. Itse olen käyttänyt vain oliivi- tai rypsiöljyä.
By iiris-kukka - 3.2.2013

Kokeiliskohan tällaista. Täältä kopsattu

"Kohta se alkaa! Villiyrttikausi.

Nyt voi jo aloittaa, nimittäin laittamalla koivunoksat veteen ja maljakkoon, ne alkavat äkkiä kasvattaa silmuja, joista suurimmista tekee gourmet-sipsit seuraavasti:

Kookosöljy kuumennetaan pannulla, lisätään pieni määrä suurikokoisimpia silmuja kourallinen kerrallaan ja friteerataan rapsakaksi. Friteeratut silmut siirretään lautaselle ja ripotellaan päälle lemppari mausteseos tai laatusuola. Kuivatetaan huoneenlämmössä.
"
By maikki4 - 26.2.2013

Tänään ti 26.2. Joensuussa luennot KÄRHÖISTÄ ja LUONNONYRTEISTÄ. Katso lisätietoa näiltä sivuilta. http://www.pohjoiskarjalanpuutarhayhdistys.fi/
By Rosmariini&Timjami - 20.3.2013

Luettavaksi ja vinkiksi: http://www.vegaaniliitto.fi/hamppu/



By MoonRiver - 6.5.2013

Villiyrttien syömisestä ja hyödyntämisesta hyvä kirjoitus. Kohta koittaa aika, jolloin voi luonnosta syödä ruokaa, uskaltakaa kokeilla hyvät ystävät 

http://lautasella.blogspot.fi/2011/05/voikukka-yrttisalaatti-ja-vadelma.html
By Tuomipihlaja - 6.5.2013

Täällä etelässä on juuri nyt paras aika syödä vuohenputkea. Voikukat ainakin nurmessa ovat vielä pieniä, joten tuon ylläolevan reseptin tekeminen ei ihan vielä onnistu. Mutta sen sijaan yrttimaalla saksankirveli ja lipstikka ovat nyt herkkua, kun ovat aivan uusia ja pillisipulit, ruohosipulit ja meillä myös monivuotisesti kasvattamani valkosipulit työntävät ihania vielä pehmeitä naatteja. Karhunlaukka on myös nyt parhaimmillaan. Näistä saa jo muhkean salaatin. Pariin kertaan ollaan näistä aineksista ehditty salaattia jo tekemään.



Pihamme riesat, mukulaleinikit, kelpaavat myös salaattilautaselle. Se on minulle tälle keväälle uusi tuttavuus villiyrttinä. Mutta huom! juurimukulat ovat lievästi myrkyllisiä, mutta lehdet pitäisi olla syötäviä.
By Bumble - 6.5.2013

Paistoin tänään vuohenputkea, nokkosta, peltokanankaalia, saksankirveliä ja ilmasipulia spagetin ja jauhelihan sekaan.

Peltokanankaalia en ole aiemmin hoksannut käyttää, mutta on hyvää tuoreeltaankin.

By Tuomipihlaja - 6.5.2013

Pitää vielä vähän kehua myös vuohenputkea. Se on niin mukavan miedonmakuista, ei ollenkaan kitkerää, siis oikein hyvä salaatin perusrehuksi näin kun ovat aivan uusia.



Peltokanankaali on kanssa hyvää, niistä kerätään niitä ylivuotisia lehtiruusukkeita näin aikaisin keväällä. Meillä vaan ei noita kovin runsaasti täällä pihapiirissä kasva. Kovin pitkää lenkkiä ei ehdi salaatin takia tehdä Wink Maistelin myös niittysuolaheinän lehtiruusukkeiden lehtiä muutama päivä sitten ja päätin niitä myös kohta käyttää. Ensin kyllä siivoan niistä ne viimevuotiset kuolleet versot, jotta on mukavampi poimia.
By välke - 6.5.2013

Minulla on juuri kaksi Sami Tallbergin villiyrttikirjaa lainassa. Niissä on ihan kivoja reseptejä, tosin paljon myös sellaisia kasveja, joita ei meidän suunnalla kasva (vuohenputkea kyllä sitten niidenkin edestä...)
By IrisFinlandica - 6.5.2013

Tuli juuri tänään maistettua ekaa kertaa ikinä sitä vuohenputkea. Ei minusta ollut erityisen hyvää. Vähän kovaa rakenteeltaan. Raakana maistoin ulkona. Myös karhunlaukasta ja ruohosipulista otin maistiaiset, ja kyllä karhunlaukka oli parasta näistä.

Ihan pian alkaa saada nokkossatoa, silloin teen nokkoskeittoa.
By Tuomipihlaja - 6.5.2013

Vuohenputki on parasta, kun lehdet ovat vielä supussa, siis eivät ole vielä auenneet. Silloin ei ole minusta kovaa, myöhemmin tulee kovemmaksi, jolloin pitää silputa vielä pienemmäksi.



Maistelin äsken vähän enemmän sitä mukulaleinikin lehteä: hyvää, ei todellakaan kovaa. Sami on mielestäni oikeassa, se on vähän pähkinäisen makuista.
By sofi - 23.1.2014

Tämä nyt on pikkujuttu teidän vaikeiden sairauksien joukossa, kysyn kuitenkin. Onko kellään kokemusta ja millaista kokemusta pakuriteen käytöstä flunssan hoidossa? Ei ole vuosiin ollut tälaista räkä tautia.
By kaisamaaria - 23.1.2014

PIKAOJEEKSI PAKURIN KÄYTÖSTÄ :

Pakuriteen hoitavat aineet saadaan uuttamalla joko kuumaan veteen hauduttaen tai alkoholiin uuttaen ajan kanssa. Pakurin hoitavat ainesosat kuolevat yli + 70 ¤ C. Nnuo kaupalliset firmat markkinoivat tehonsa menettäneitä aineita ja kehottavat keittää-poristamaan pakurijauheen, jolloin kyllä saadaan väriä liemeen, mutta hoitavat aineet kuolemaan tehokkaasti.

Hunajalla makeutettuna uutettu pakurijuoma on tehokas flunssaa hoitava ja fysiikkaa ennakolta vahvistava päivittäin käytettävä antioksidanttipitoinen rohto.

Olen koonnut tietoa monesta virallisten tutkimusten lähteestä ja kauhistunut kaupallisuuden vääristämää tiedonjakoa juuri tuon ylenpalttisen kiehuttamisen suhteen... jospa saisin itsestäni irti kirjoittaa kootut tietoni julki kevätauringon kohta noustessa meidänkin Juutuavaaran kupeelle. Tällisen pikatiedotteen nyt väsäsin alkuun nuhanelille ja yskänkarheakurkkuisille <3 annelik
By Emo - 23.1.2014

Kuinka kauan pitää uuttaa alkoholissa?
By MoonRiver - 23.1.2014

Kaveri piti 3 kk.
By Kurppa. - 23.1.2014

Yrttitarha.fi sivuilta tämä:

Uute (tinktuura) valmistetaan uuttamalla murskattua kasvimassaa vahvassa (40-60%) alkoholissa. Uuttosuhde on painon mukaan 1 osa kasvia ja 2-5 osaa alkoholia; kuivatut yrtit vaativat yleensä 4-5 osaa alkoholia. Uutosta sekoitetaan päivittäin ja noin kahden viikon kuluttua seos siivilöidään ja suodatetaan esim. kankaan läpi. Uute puristellaan talteen kasvimassasta mahdollisimman tarkkaan.

Yleinen uutteen sisäinen annostusohje on 15-20 tippaa veden kera 3-5 kertaa vuorokaudessa. Vanhuksilla annostus on puolet tästä. Lapsilla tippojen määrä voidaan laskea 3 + ikävuodet. Aivan pienille uute kannattaa sekoittaa kuumaan veteen, jolloin alkoholi haihtuu pois. Yrttiuute kannattaa ottaa aterioiden välillä tai esim. unitipat puolisen tuntia ennen nukkumaanmenoa.
By seniorilady - 23.1.2014

http://www.yrttitarha.fi/tietopankki/rohdot/index.html

Kivaa ohjetta ja kuten kaikissa kuureissa maks 2-3 viikkoa ja sitten vähintään 2 viikon tauko (maksamme hyvinvointiin) ja sitten taas tarpeen mukaan. Tämän opetti meille puutarhakerholaisille viron yrttiguru fytoterapeutti Tiiu Väinsaar



sama periaate on homeopatiassa

By seniorilady - 23.1.2014

Pakurista kaikki http://www.jaakkohalmetoja.com/fi/pakurikaapa/

Virossa must pässik ja chaka-tee
By seniorilady - 23.1.2014

Sodan aikana sen nimi oli Tikka -tee tai kahvin korvike

pakuri-guru selventää http://www.jaakkohalmetoja.com/fi/pakurikaapa/
By iiris-kukka - 23.1.2014

Mulla pitäis olla jossain tallella tuplauutoksen ohje, mutta enhän minä sitä nyt mistään löydäSad

Siinä kuiteskin on ideana se, että kun osa pakurin aineista liukenee veteen ja osa alkoholiin, niin täysi hyöty saadaan nämä yhdistämällä.
By MoonRiver - 23.1.2014

Tässä englanninkielinen teksti siitä pakurin uuttamisesta. Pakuria uutetaan useamman lähteen mukaan kauemmin kuin yrttejä. iiris-kukan mainitsema tuplauuttaminen juurikin kyseessä. Ensin kaksi kuukautta alkoholissa, ja sitten kaksi kuukautta vedessä. Tarkempi ohje linkissä (englanniksi)


By iiris-kukka - 23.1.2014

Löytyihän se. Tässä siis Halmetojan ohje:

Tuplauute

 

Osa pakurikäävän arvokkaista ainesosista on vesiliukoisia, osa taas rasvaliukoisia. Tinktuuroilla (alkoholiuutteilla) pakurista saadaan eristettyä paremmin yhdisteitä, jotka eivät ole polaarisia (esim. triterpeenit). Tinktuuroiden vaikutukset ovat adaptogeenimäisempiä, kun taas keittämällä (dekokta) käävästä saadaan irroitettua tehokkaammin immuunijärjestelmämme toimintaa tukevia yhdisteitä (esim. beetaglukaanit). Koen, että harva toteuttaa käytännön tasolla seuraavaa edestyneempää menetelmää, joten haluan avata aihetta hieman...

 

Tarvittavat välineet:

 

- Lähdevettä (tai parasta mahdollista vettä jota saat käsiisi)

- 40% (tai vahvempaa) kirkasta viinaa/vodkaa - suosi Alkon valikoimasta esim. Greenfieldin luomuvokaa 

- Pakurikääpää (tai muuta/muita lääkinnällisiä sieniä)

- Kattila

- Lasipurkki

- Siivilä / suodatinpussi / nailonista valmistettu hedelmäpussi tmv.

- Pipetti-pullo

 

1) Valmista alkoholiuute (tinktuura) pakurikäävästä. Teollisuus käyttää yleisesti standardina 1:4 -suhdetta, mutta tykkään itse käyttää myös vahvempia uutteita (1:1 tai 1:2). 

 

2) Kun "keräät" tinktuurasi, siivilöi neste lasipurkkiin käyttämällä siivilää tai suodatinpaperia. Purista raaka-aineesta mahdollisimman paljon nestettä purkkiin.

 

3) Laita alkoholiuutteessa käyttämäsi kääpä kattilaan ja lisää tarvittaessa uutta raaka-ainetta. Keitä nestettä (dekokta), niin että lisäät nestettä aina, kun keittämisen seurauksena sitä haihtuu. Keitä niin pitkään, että sinulla on korkean viskositeetin, lähes melassimainen neste kattilassasi. Ole tarkkana, että et polta pohjaan keitostasi.

 

Huom! 100 astetta ei tuhoa beetaglukaaneita tai "haihduta aktiivisia ainesosia".

 

4) Anna valmistamasi dekoktan jäähtyä ja sekota se tinktuuraan.

 

5) Siivilöi neste tummaan, lasiseen pipettipulloon. Säilö kuivassa, valolta suojatussa paikassa.

By seniorilady - 23.1.2014

ruokasieniä, luonnonmarjoja ja luonnosta saatavia villivihanneksia ja yrttejä. ... esittelemme marttapiirin,,,,,,
By seniorilady - 23.1.2014

villiyrtit hortaruoka http://yle.fi/vintti/yle.fi/genreportaalit/portaali-1099.html?genre=terveys&osannimi=hyvaolo_reseptit&jutunid=5036

http://yle.fi/aihe/artikkeli/2012/09/12/hortoile-luonnosta-lahiruokaa-ilmaiseksi

http://hortoilijat.blogspot.fi/p/tervetuloa.html



Yhdessä metsään samoamaan mm Martta-meininki

http://hortoilijat.blogspot.fi/p/kurssitmatkat.html

https://www.opistopalvelut.fi/itahame/course.asp?TietueNro=1456



http://www.pieksamaki.fi/seutuopisto/etusivu/145-kevaeaen-2014-uudet-kurssit

719801 LUONNONYRTTI- JA VILLIVIHANNESKURSSI

to klo 17.30-20.00, pe klo 17.00-20.00,

22.5.2014–23.5.2014

Laaksotien tekstiilityöluokka, Laaksotie 47

Päivi Saikkonen • 7 t • 15 €

Opettelemme tunnistamaan ja keräämään lähiympäristömme luonnonyrttejä ja villivihanneksia sekä tutustumme niiden ravintoarvoihin, rohdosvaikutuksiin ja erilaisiin käsittely- ja käyttötarkoituksiin. To 22.5.2014 klo 17.30-20.00 teoriaa pe 23.5.2014 klo 17.00-20.00 maasto

810206 LUONNONYRTEISTÄ RUOKAA

lauantaina 24.5.2014 klo 10.00-15.00

Siilin koulu, kotitalousluokka, Siilinkankaantie 5

Päivi Saikkonen • 6,67 t • 15 €.

Materiaalimaksu: muutama euro.

Käymme kurssilla lyhyesti läpi muutamia luonnonyrttejämme ja teemme pienen keruuretken maastoon. Tutustumme luonnonyrttiresepteihin ja valmistamme monenlaista maistuvaa keräämistämme kasveista.

ruokasieniä, luonnonmarjoja ja luonnosta saatavia villivihanneksia ja yrttejä. ... esittelemme marttapiirin

Näillä sanoilla vaan haeskelemaan kivojen hortoilijoiden laajenevaan

seuraan!



Kevät jo kukonaskelen lähempänä !



By kaisamaaria - 25.1.2014

Iiris-kukan ohje sai minut hereille ja olenkin yrittänyt muutamaan otteeseen saada ääneni kuuluville tässä tärkeässä asiassa. Nyt vielä kerran kokeilen saada tietoa ihmisille:

PAKURISTA TIETOA  JA  OHJEITA : käykää täällä linkin sivuilla http://www.nativean.fi/fi/pakurituotteet.html siellä on selkiokieliset ohjeet kuinka toimitaan kotioloissa.

Kirjoittelin antibioottien tehon laskemisesta ja tuhoutumisesta aiemmin. Tässä on ohjeet ja tiedot kuinka tehokas uuttaminen tapahtuu. Voin itse kertoa omat tapani myöhemmin. mutta tässä linkin sivulla  on koottuna yleistieto ja jos tätä epäilette, niin voin myöhemmin vielä laittaa linkit sivustoille joissa virallisen tieteen kriteerit täyttävien kokeiden tulokset ovat luettavissa.

(Omat kokoamani tiedot on kirjoitettu Word tiedostolla ja nyt koneeni käytyä huollossa Word hävisi ja minulla ei ole siitä CD_tä kun se oli valmiiksi asennettuna koneen ostaessani.  Inhottavaa ajan hukkaa tämä tämmöinen näiden ohjelmien kanssa)

Terveisin Kaisamaaria Pohjan perukoilta INARISTA, jossa pakuri on sienikasvain koivussa ja
jo vanhastaan tunnettu ja käytetty hoitavana rohtona. Peräpohjolassa ja Kainuussa ainakin on vielä elävää tietoa luonnonhoitoperinteestä.

HOX !  älkää keittääporuuttako pakuria !
PAKURITEETÄ ja uutetta valmistettaessa antibioottien teho laskee kuumennettaessa + 70 C asteesta alkaen.
By seniorilady - 1.3.2014

http://www.jaakkohalmetoja.com/fi/pakurikaapa/

CHAGA TEA mst pässik Virosta
By seniorilady - 1.3.2014

http://blogit.iltalehti.fi/christer-sundqvist/2013/02/22/tikkateeta-jaakko-halmetojan-tapaan/
By seniorilady - 1.3.2014

http://www.yrttitarha.fi/tietopankki/keruu/index.html

http://www.blogilista.fi/avainsana/villiyrtit/1/aakkosissa

näistä on hyvä alkaa

http://prinsessojenkotitalous.blogspot.fi/search/label/Villiruoka

http://sillasipuli.blogspot.fi/2010/07/villiyrttikeittokirja.html

Ulla Lehtonen: Ullan luonnonyrtit
By Nuu - 4.3.2014

Kevät ja sitä myöten luonnonyrttien  keruuaika lähestyy. Useimmat kannattaa kerätä nuorina jolloin niiden maku on parhaimmillaan. Myös kasvien ravintosisältö on keväällä parhaimmillaan.

Kasveja voi käyttää monella tapaa. Yksi yleisimmistä tavoista on kerääminen teeaineksiksi. Jotkin kasvit sopivat mausteiksi, toisista voi valmistaa salaatteja. Leivonnassa voi käyttää yrttejä makua antamaan ja jauhojen jatkeeksi.

Tuttuja ruokakasvaja korvaamaan voi käyttää luonnonkasveja:

Peruna -Osmankäämi

Herneet - Kaislat

Raparperi - Väinönputken varret

Parsa - Väinönputken varsi, osmankäämin juuret

Persilja - nuoret koivunlehdet

Pinaatti - mm. jauhosavikan, pihatähtiumön ja nokkosen lehdet

Mannaryynit - Ojasorsimon jyvät


Lähde: 
luontoon.fi - lisäsärvintä luonnosta
By Tuomipihlaja - 5.3.2014

Parsan korvikkeena voi myös käyttää humalan nuoria versoja. Eivät tietysti ole ihan villivihanneksia, vaan puutarhan antimia, mutta nopeempia nipsasta pihaltansa käyttöön kuin vaikka kaivella osmankäämin juuria ojan pohjalta. Jos siis kiirettä pukkaa..Smile



Nokkosta on kanssa ihanan helppo kerätä. Niin helppoa ja hyvän makuista, että en enää edes haaveksi pinaatin viljelystä. Pinaatinviljely ei ollenkaan ota aina onnistuakseen, eikä myöskään ole yhtä hyvää.



Tuossa listassa ei sattunut olemaan meidän ikisuosikkia - vuohenputkea.Se on mahtava salaattikasvi silloin kun se on vielä ihan lehdet supussaan. Se myös kuuluu näihin helposti ja nopeesti kerättäviin. Sitä löytyy varmaan monien pihoilta. Viljelyyn ei ole hukkaantunut yhtään aikaa ja sadon korjaa yhtä nopeasti kuin salaatin salaattipenkistä.Vuohenputkia täytyy tajuta kerätä salaattiinsa jo silloin kun yleensä ottaen ei vielä kovasti viheriöi.



Jos kelpuuttaa nuoret koivunlehdet persiljan korvikkeeksi, niin siitähän ovat hauskoja, että persilja ei koivun hiirenkorvien aikaan, ainakaan luonnollisilla viljelysmenetelmillä, vielä annan mitään satoa.
By iiris-kukka - 5.3.2014

Tuomipihlaja. Nokkosta käytän, mutta käyttövinkkejä ois kiva saada lisää.

By seniorilady - 5.3.2014

Nokkonen on tunnetuimpia ravinnoksi käytettäviä luonnonkasveja. Nuoret versot ovat parhaita 10-15 cm mittaisina. Niitä keitetään vain 5min ja käytetään keittoihin, muhennoksiin ja ohukaisiin. Vanhoissa nokkosruokaohjeissa käytetyn nokkosen määrät saattoivat olla sangen suuria, jopa 250g neljän hengen ruokaan. Nykyaikainen nokkoskeitto keitetään vajaasta litrasta, 55-70g, tuoreita nokkosia.



Nokkosta kerätään kesällä koko talven tarpeiksi ja kuivataan ilmavassa varjoisassa paikassa tai uunin jälkilämmössä. Nokkosta voidaan myös pakastaa. Sitä käytetään leivän lisäkkeeksi vaikkapa seuraavaan tapaan: nokkosen versot ja isommat lehdet keitetään pehmeiksi. Keitinvesi voidaan käytttää taikinaliemenä. Keitetyt nokkoset jauhetaaan hienoksi esim. myllyllä. Taikina tehdään tavalliseen tapaan ja leipä leivotaan esim. sämpylöiksi. Keittokirjasta löytyy nykyajan sovellutuksia nokkosleivistä

Kertoo Yrttitarha fi
By kaisamaaria - 5.3.2014

Halm...  on nykyisin menestyvä businesmies lähes tulkoon kuin Tohtori Tolonen (joka on lääkäriliitoltakin saanut varoituksen, kertoivat kaksi lääkäriä keskussairaalassa ja TV:ssä kerrottiin pillereiden sisällöstä, ettei niissä ole ilmoitettuja vaikuttavia aineita) Toisaalta voin vain huokaist tämän vanhan totuuden : Lumelääkekin auttaa, samahan tuo, jos kerran auttaa ja rahaa piisaa ostoksiin ... elämä on

By höyrähtänyt - 5.3.2014

Köyhän miehen parsa eli nuoret maitohorsmanversot!



Mahdettiinko takiaisen (Arctium sp.) kukkavarret jo mainita? Ne ovat käyttökelpoisia nuorina, karkeasti voi sanoa, että niin pitkään kun eivät kohoa lehtiruusuketta korkeammiksi. Myös takiaisen lehtiruoteja voi maistella niin kauan kun ovat rapsakoita. (Ohdake ja takiainen ovat eri juttu, täällä varmasti tiedetäänkin, mutta toisaalta ilmeisesti eri murteissa saattaa olla eroja käyttönimen suhteen.)



Nokkosesta sen verran, että vanhoihin lehtiin kertyy kalsiumjotain (anteeksi, kiireessä en ehdi tsekata tuota yhdistettä) joka ei ole hyväksi munuaisille. Eli suunnilleen tuonne juhannukseen asti voi nokkosta kerätä huoleti, sen jälkeen vain latvan 4-5 lehteä tai toinen vaihtoehto on esimerkiksi niittää nurin ja kerätä uusi kasvu.



Pakkaseen nokkonen kannattaa ryöpätä nopeasti, kun lehtien väri vaihtuu, niin keittoaika on ollut riittävä.



By Nuu - 6.3.2014

Siirsin muutaman nokkoseen liittyvän viestin "vy/vv-asiaaa lajeittain-nokkonen"-ketjuun.
By iiris-kukka - 11.4.2014

Christina. Kun nut aiot kasvatella yrttejä teeaineksiksi, niin luonnostakin löytyy pajon siihen tarkoitukseen. Villivatunlehtiä, puna-apilan kukkia (kuivuvat hitaasti), mesiangervonkukkia näin äkkiseltään tulee mieleen sellaisista paremman makuisista.

Puutarhasta voi teeksi tehdä mm. minttuja, herukanlehtiä ja malvoja.

Tästä ketjusta löytyy varmaan enemmänkin.
By suokukka - 11.4.2014

Meidän kesäiltojen luxushupi, jalkakylpy pihalla.



Keräilen sekalaisia rehuja pihasta ja laitan päälle 80 asteista vettä n. 20 minuutiksi, sitten siivilöin rehut pois, kukkia tai ruusun terälehtiä koristeeksi ja laimennus sopivaan lämpöön.

Avot tuosta tulee hyvä olo ja jalat pehmeiksi.



Yleisimmin laitan siankärsämöä, puna-apilaa, muutaman männyn oksan, katajaa ja ehdottomasti minttua, se tuoksu on niin ihana ja joskus kehäkukkaa ja ruusun terälehtiäkin.



Niin ja unohdin reseptistä, laitan kumpaankin vatiin lisäksi vielä n. rkl merisuolaa.



Pieni varoitus, monenmoista voi tähän laittaa , mutta pietaryrttiä ei missään nimessä houkuttelevasta tuoksusta huolimatta.

Sen myrkyt liukenee kuumaan veteen ja imeytyvät ihon läpikin, eli sitä ei saa käyttää.



Olen saanut kummitytöltä joulupaketissa kuivattuja jalkakylpyaineksia.Yrtit ja suola oli laitettu suodatinpussiin, joka oli surautettu singerillä kiinni, se oli mielestäni kiva lahjaidea.


By christina - 11.4.2014

iiris-kukka,kiitoksia tiedoista. Täällä on paljon tuota mesiangervoa ja vadelmaa kans. Minttuja sain ihanilta penttiläisiltä viime vuonna mutta eipä niitä löydy kun oli lumeton talvi ja vettä satoi, jäätyivät varmaan kun ei ollut suojaavaa lunta.

Vieläkö osaisi sitten oikeaan aikaan kerätä ja kuivattaa.
By Tuomipihlaja - 14.4.2014

Villivihanneskausi on avattu tänään Smile Siankärsämön pienenpieniä lehtiä keräsin ja mies keräsi vuohenputkia, samoin vielä ihan pieniä. Reilu puoli litraa yhteensä. Kohta ne salaattina syömme.
By Kurppa. - 14.4.2014

Pikkasen jo nokkasissakin näkyy kasvua, kohta voi niitä kerätä.
By Tuomipihlaja - 14.4.2014

Kerättiin pikkusen jo nokkosiakin, mutta ne menee lämpimän ruuan joukkoon. Mies kyllä pisti suuhunsakin, kun sanoi, että eihän mikään näin pieni voi polttaa, mutta polttipa vaan.
By Tuomipihlaja - 18.4.2014

kuva



Toinen kevätmessuilta ostettu kirja on nyt luettu. Tässä oli villivihanneskirja minun makuuni.  Kivimetsien kirja on kirjoitettu jokamiehen tai -naisen arkeen villivihanneskirjaksi. Kirjassa on selvä tyyliero esim. Sami Tallbergin Villiyrttikeittokirjaan. Villiyrttikeittokirja on gourmetkokin keittokirja, jossa esitellään suuri määrä villiyrttejä ja paljon kokin omia (ravintola)reseptejä, jotka eivät ainakaan meidän elämässämme ja keittiössämme oikein toimi. Hulluna hortaan kirjassa on esiteltynä hyvin yleisiä lajeja ja vähemmän. Kirja suuntautuu siihen, että villivihannekset ovat tosiaan vihanneksia ja niitä käytetään jokapäiväisessä ruuanlaitossa jokaisena vuodenaikana.



Kirjassa on myös ihan mukavia reseptejä, mutta ei villivihannesasiassa mitään reseptejä sen kummemmin tarvita. Kirja kannustaa lisäämään hortaa eli villejä vihreitä kaikkeen ruokaan tai aterialle lisukkeeksi keitettyä hortaa. Eli kokkailla voi ihan omilla entisillä resepteillänsä kunhan lisää villivihanneksia mukaan,  esim. kalamurekkeeseen sekaan reilusti nokkosta, uunikalan sisään siankärsämöä, perunasalaattiin reilusti voikukkaa, raparperipiirakkaankin vähän vuohenputkea jne. Näin keväällä salaatit kokonaan tai paljolti hortaa .



Kirja kannustaa myös yhdistämään hortan ja yrtit. Minusta se on juuri näin: oman yrttimaan yrtit ja villit vihreät siitä läheltä kauniissa liitossa. Oman yrttimaan vähällä hoidolla kasvatetut yrtit ovat lähes villejä nekin. Ja paljolti samoja lajeja kuin mitä Kreetalla, josta Kivimetsät innostuksensa ovat saaneet, kerätään villinä.   



Olen aina ollut ihastunut ajatukseen villivihanneksista. Yrttikäyttö ja rohdoksetkin ovat ok, mutta parasta käyttöä mielestäni on, kun villit vihreät ovat ruokaa. Kirja toi uutta innostusta ja puhtia, entistä enemmän ja innokkaammin aion hortoilla .  Ruoka olkoon lääkkeemme!  



hortoilu.fi - nettisivut ovat myös kivat!


By kaisamaaria - 18.4.2014

kiitos kirjavihjeestä ja tiedon avaamisesta Tuomipihlajalle BigGrin meillä kasvillisuus nukkuu vielä ja saan aikaa perehtyä antamiisi ohjeisiin ja mahd. hankkia kirjankin BigGrin .. Hyviä pyhiä BigGrin kaikille <3
By iiris-kukka - 19.4.2014

Tuomipihlaja, mulla on myös tuo kirja ja tykkään.
By Tuomipihlaja - 19.4.2014

Iiris-kukka, otan susta mallia ja kerään tänä kesänä nokkosta, niin että riittää kuivattavaksikin. Pakastan kyllä entiseen malliin, mutta lisäksi aion nyt pitkästä aikaa kuivata. Ja yritän muistaa sitä sitten ahkerasti sirotella vähän siihen sun tähän ruokaan.



Nyt ollaan viikon alkupuolelta lähtien syöty salaattina ahkerasti siankärsämöä ja vuohenputkea ja vähän löytyi jo voikukkaakin. Tän päivän saalis oli jo litra. Nyt alkaa vihreää kasvamaan kohisten Smile
By iiris-kukka - 28.4.2014

Nyt vois tarkistaa kortteen kasvupaikoilta ovatko peltokortetta, kun ne tekevät sen kevätverson. Peltokortteesta asiaa: http://ellit.fi/liikunta-ja-terveys/terveys/peltokorte-helpottaa-nesteturvotusta-ja-hoitaa-tulehduksia


By Tuomipihlaja - 29.4.2014

Peltokortteella kevätverso lakastuu pian, mutta metsä- ja lehtokortteella kevätverso ei lakastu, vaan muuttuu latvattoman kesäverson näköiseksi.



Pitää opetella katsomaan kortteen haarojen nivelväliä ja tuppia (ja tupen hampaita). Suokortteella, joka on myrkyllinen, on haaran nivelväli varren tuppea selvästi lyhyempi.



Peltokortteella haaran alin nivelväli varren tuppea paljon pidempi.



Ainakin retkeilykasviossa on kunnon kuvat näistä nivelväleistä ja tupista. Kirjastosta varmaan löytyy.



Lisäys: Olikin tuossa linkissäkin nuo tupet ja nivelvälit mainittu.


By iiris-kukka - 29.4.2014

Missä vaan viime kesänä kortetta näin, niin kävin tarkastamassa. Peltokortteen pitäis olla yleinen kasvi. Ja pah, sanon minä. Kaikki olivat mielestäni metsäkortetta.

Kaupasta onneksi löysin, mutku ei se oo sama asia.
By Tuomipihlaja - 29.4.2014

Joo, metsäkortetta meilläkin kasvaa pellonreunoilla. Ei varmaan tosiaankaan ole helppo peltokortetta löytää.
By kaisamaaria - 29.4.2014

Kasvaneekohan Inarissa ? Vielä ei tosin mikään ole herännyt kasvuun BigGrin
By seniorilady - 29.4.2014

http://www.hortoilu.fi/ on todella hyvä aloittelijan sivusto.

http://www.maatiainen.fi/tekstit/paalo_ruokakasvit.htm
By seniorilady - 29.4.2014

Unohdin!

Tallinnan keskturg sain kaks viikkoa sitten karhunlaukkaa, puntit euron kahtapuolen.

http://keskustelu.suomi24.fi/node/7108617
By Tuomipihlaja - 29.4.2014

Tarkistin taas Retkeilykasviostani, niin peltokortteen samoin kuin metsä- ja suokortteenkin pitäisi kasvaa koko maassa.



Peltokortteen luontaiset kasvualueet ovat kosteahkoja kuten rehevät korvet, rantapensaikot ja lähteiköt. Peltokorte kasvaa myös tien- ja radan varsilla ja pientareilla ja muilla joutomailla. Varsinkin sellaisia pikkuisen veden vaivaamia paikkoja kannattaa katsastaa, kun sitä etsii. Kuulemma ranta- ja suoviljelyksillä se saattaa rehottaa runsaana rikkana. Hyvin samanlaisilla paikoilla kasvaa myös metsäkorte. Ja samoin se myrkyllinen suokorte.



Peltokortetta on varmaankin ainakin täällä Suomessa käytetty enemmänkin rohdoksena, ei villivihanneksena. Mutta luin yhdestä kirjastani, että Japanissa sen nuoria versoja syödään keitettynä vihanneksena.



Lisäys: luulen, että peltokortteen kevätversoja ei enää löydy. Ne ilmestyvät pian sen jälkeen kun lumet sulaa , luullakseni yhtäaikaa kuin leskenlehdet ja häviävätkin nopeasti heti sen jälkeen  kun itiöt ovat itiötähkästä vapautuneet taivaan tuuliin. 


By Maariankello - 1.5.2014

Tällaisen löysin. Onko tämä filminpätkä asiallinen, jotta vois alkaa keräämään noita itsekin. Olen vähän arka, kun ei oikein tiedä, mitä uskaltaa ja voiko jotain syödä liikaa?



Villiyrttifilminpätkä


By Tuomipihlaja - 1.5.2014

Meillä on niin huonot nettiyhteydet, että en tuota videota pääse näkemään, mutta kävin villiruoka.fi sivustolla vilkaisemassa. Kursseja näyttävät pitävän. Tekstissä mainostivat, että jos haluat oppia käyttämään 50-100 villiyrttiä ruuanlaitossa, tule heidän kursseilleen. Minusta tuo määrä on aika hulvaton. Mielestäni kahdestakin voi aloittaa ja kymmenenkin on ihan riittävästi koko loppuiäksi.



Mielestäni hortoilu.fi on hyvä sivusto. (Tuoltakin sivustolta löytää kursseja). Sieltä löytyy kohtuullinen määrä yleisiä kasveja villivihanneskäyttöön, jotka ovat turvallisia. Kasvien tunnistamisen avuksi voi käyttää luontoportti.comia ja valokki-nettikasviota, osoite muistaakseni on kasvio.jyu.fi. Lisäksi kannattaa ostaa tai lainata kirjastosta hyvä kasvio. Aina on apua, jos kasveja tunteva henkilö aluksi auttaa tunnistamisessa, jos se tuntuu vaikealta tai arastaa.



By Maariankello - 1.5.2014

Viime kesänä aloitin nokkosella, mutta tuoreena ihan käytin, en siis pakkaseen asti laittanut. Nyt ajattelin lisätä vuohenputken (sen ainakin tunnistan), että siitäkin jotain hyötyä olisi. Jos vuohenputkea ja nokkosta laittaa pakkaseen, niin kiehautetaanko ne ensin? Kuinka pitkään niitä voi kerätä, menevätkö "huonoiksi" tai "vanhoiksi"?
By minnas - 1.5.2014

Video oli kiva. Minulla on ollut vaikeuksia vuohenputken tunnistamisessa, mutta tuossa oli aika hyvä neuvo että varressa on kouru ja siitä lähtevät lehdet kolmeen suuntaan ja edelleen kolmeen suuntaan.



Täällä aiemmin Tuomipihlaja neuvoi keräämään vuohenputket ihan pikkuisina ennen kuin ovat lehdet aivan auki. Samoin nokkonen kerätään pieninä versoina. Pikaisesti olen nokkosen kiehauttanut ja nopean jäähdytyksen jälkeen silpunnut ja pakastanut litteinä levyinä minigrippipusseissa. On kätevä siitä aina lohkaista sopiva pala ruokaan.



Ja jos samalta paikalta nokkosia ja vuohenputkea kerää niin uutta nuorta kasvustoa kasvaa pitkin kesää.


By Tuomipihlaja - 1.5.2014

Vuohenputken tunnistuksessa pitää olla varma että ei sekoita myrkkykeisoon tai myrkkykatkoon. Mutta kyllä sen helposti niistä oppii eroon tuntemaan.



Se varressa oleva kouru on hyvä tuntomerkki ja sitten se, että kolmisormisen lehden alimmat lehdykät ovat sellaisia epämuotoisia.



Uutta kasvua, kun keräilee, niin on parhaan makuista.



Minä kastelin vuohenputket siivilässä kiehuvaan veteen n. 20-30 sekunttia siivilällinen. Ryöppäys pysäyttää kasvien hajottavan entsyymitoiminnan. Myöskin olen kuitenkin pakastanut vuohenputkea tuoresilppuna kuten esim. tilliä ja persiljaa. Nokkoset samoin olen ryöpännyt pakastimeen eli käväisy kiehuvassa vedessä niillekin.
By iiris-kukka - 1.5.2014

Maariankello. Ihan asiallinen video. Kaikkia siinä mainittuja voit käyttää. Juolavehnää ei ole tullut mieleen mehustaa. Jossain vintillä ois mulla oraspuristinkin jos kunnon pöheikön jostain löytäisin.



Kirjastosta löytyy Sinikka Piipon ja Henriette Kressin kirjoja. Niissäkin hyvää asiaa.
By Maariankello - 1.5.2014

Apua, mä luulin, ettei vuohenputkea voi mihinkään sekoittaa. Mutta se kouru varressa ja ne kolmet lehdet varmaan riittävät tunnistamiseen.
By seniorilady - 1.5.2014

Hei yrttien pakastaja.

Silppua pieneksi, pane minigrip pussiin ja ennen sulkemista pari tippaa hyvää öljyä, ei paakkuunnu. Neuvo aikoinaan Labby ja Janne Länsipuro
By Pitko - 3.6.2014

Mitäs luulette oisko kysyntää semmoselle kurssille missä ensin tutustuttais villiyrtteihin, kerättäis niitä ja sit viel kokkikurssi perään? Vastavalmistuneet jäi työttömiksi, toinen on villiyrttineuvoja kurssitusvaltuuksin ja toinen kokkaa...


By Rapunzel - 3.6.2014

Pitko, ois! Just tuollainen ois hyvä.
By TheRoad - 3.6.2014

Mikä ettei olisi. Eikös sellaisia jossain jo järjestetäkin?
By mai-lee - 3.6.2014

melkeinpä joka niemen notkossa ja saarelmassa... (suomi24.fi on ollut aiheesta kiinnostunut myös; siellä ollaan "pitkin Suomen nientä":_))

 


By seniorilady - 4.6.2014

Hiostaminen = fermetointi

Hiostetut kasvit ilmavasti hyötykasvikuivuriin.

Villiyrttejä voidaan hiostaa teekasvin tapaan. Eräille kasveille hiostus sopii suurenmoisesti: maku ja tuoksu paranevat huomattavasti kuivaamiseen verrattuna. Hiostetut yrtit sopivat ennenkaikkea kuumiin juomiin. Joensuun yliopistossa on tutkittu 1980-luvulla hiostamismenetelmiä ja paras tulos saadaan kun kasvimassaa käsitellään aerobisesti, hapen vaikutuksen alaisena.



Hiostamalla kitkerien parkkiaineita hajoaa ja tilalle syntyy uusia hyvänmakuisia ja tuoksuisia aromiaineita.



Erityisesti hiostamiseen sopivat (tietyt ruusukasvien heimon marjakasvien lehdet):



•Ahomansikka

•Lillukka

•Mesimarja

•Pihlaja

•Omena

•Vadelma

•Maitohorsma

•Mesiangervo

•Karhunvadelma

•Ruusupensaan lehdet



Hiostamisen työvaiheet:



1. Kerää lehdet puhtaalta paikalta. Älä kerää kasveja liian auringon paahteiselta paikalta, koska kasvisolukko voi olla silloin niin kuivaa, ettei hiostaminen onnistu kasvimassan murentuessa. Kerää kuitenkin aina pintakuivia lehtiä. Muistathan että lehdet aromikkaimpia ja parhaimmillaan ennen kasvin kukkimista.



2. Anna kasvin lehtien nahistua muutama tunti huoneenlämmössä laakealla alustalla. Ennen nahistumista riivi esim. pihlajan tai mesiangervon lehtiruodit, ellet ole jo keräämisvaiheessa näin tehnyt.



3. Hiostaminen alkaa kasvimassan murskaamisella. Lehtiä pyöritellään/hierretään kämmenissä voimakkaasti siten, että niistä irtoaa nesteitä tai ne kaulitaan taikinakaulimella esim. leivinpaperin alla ja sitten pyöritellään uudestaan palloiksi. Älä tee kuitenkaan liian tiiviitä palleroita.



Tämän vaiheen tarkoituksena on rikkoa lehtien solukko siten, että solunesteet kostuttavat kasvimassan ja luonnolliset öljyt sekä entsyymit vapautuvat. Hiostaminen on siis entsymaattinen prosessi, jonka seurauksena maku, tuoksu ja aromit vahvistuvat.



4. Murskatut lehtipallurat laitetaan ilmavasti lasipurkkeihin ja purkin kansi laitetaan löyhästi päälle. Älä siis tee liian tiiviitä palleroita tai sullo niitä liian tiiviisti, tässä ainakin itsellä meni pieleen ensimmäisellä kerralla. Fermentointi tarvitsee onnistuakseen happea.



5. Purkit lämmitetään 40 - 50 asteessa tunnista vuorokauteen. Lämmitysaika vaihtelee kasvilajista (pihlajalle voi riittää tunti), hiertämisen tehokkuudesta, hiostuslämpötilasta ja entsyymien hapensaannista johtuen. Lämmitykseen voi käyttää hyötykasvikuivuria tai kotioloissa uunia, saunaa tai kylmälaukkua, jonka pohjalle on laitettu kuumavesipulloja tasaisen lämmön aikaansaamiseksi. Tässä vaiheessa nimenomaan jatkuva tasainen lämpö on äärimmäisen tärkeää, huomaa, että myöskään liian kuumassa entsyymit eivät toimi! Hiostusta jatketaan, kunnes lehdet ovat muuttuneet ruskehtaviksi ja purkista tulee hienoinen hiostetun yrtin tuoksu.



Tämä oli toinen vaihe, jossa aloittelijana itselläni meni pieleen. Odotin, että yrttien pitäisi oikeasti kunnolla muuttua läpikotaisesti ruskeiksi ja annoin niiden olla purkeissa pari päivää, lämpökin tässä välillä taisi vaihdella. Ruskeaksi muuttumista ei tapahtunut, mutta sen sijaan lehdet alkoivat käydä ja pilaantua. Useissa yhteyksissä erilaisilla yrttikursseilla tarkastelimme keruutuotetarkastajien hiostamisen lopputuloksia ja tein myös itse uusia hiostuskokeiluja: Pihlajan lehti alkaa hyvin näkyvästi rusehtua, muiden kasvien värinvaihtelu vaihtelee, ne vaihtavat väriä hieman tummemmaksi ja saavat rusehtavaa sävyä. Ehjät/hiertämättömät lehdet eivät muuta väriään. Jos haluat minimoida bakteeritoiminnan hiostetuissa tuotteissa, käytä kertakäyttömuovihanskoja kaikissa käsittelyn vaiheissa. Ylipäänsä pidä huolta käsihygieniasta!





By RitvaL. - 4.6.2014

Kävin tänään pihatalkoissa tädilläni koulimassa taimia. Samalla sain kerätä kauppakorillisen pihlajanlehtiä. Nyt kuivuri pörisee ulkona teeaineksia talveksi.

Miun piti jo keväällä kuivata vuohenputkea, mutta se jäi kevätkiireiden alle. Pitäis repiä vuohenputki kasvustot matalaksi, niin tekeväthän ne uutta rapsakkaa lehteä.



Mitäs muuta olisi kiire kuivata tähän vuodenaikaan? Horsmaa?
By iiris-kukka - 19.6.2014

Sinikka Piipolta juttua villiyrteistä:http://www.makuja.fi/artikkelit/3438028/tiesitko/tuhoaa-selluliittia-laihduttaa-poistaa-myrkkyja-voikukka-on-hyodyllinen-villiyrtti/



Jutussa hiostamisesta: Se tietysti muuttaa kemiallista koostumusta ihan täydellisesti. Monet yrteistä on parempia ravitsemukseltaan, kun sitä ei tee, Piippo neuvoo. 


By Bumble - 19.6.2014

Ihan hyvä, kun puhutaan yrttien suorakäytöstä. Mulla ei ole mitään hiostamista ja ryöppäämistä vastaan, mutta multa jäi vuosiksi, jos ei kymmeniksi, luonnonyrttien käyttäminen, kun luulin, että ne on pakko hiostaa tai ryöpätä. Muistan hyvin hiostuksessa homehtuneet vatunlehtikääröni 80-90- lukujen vaihteessa.

En ole mikään keittiöihminen mulle sopii suorakaäyttö, kuivaus ja pakastus.

Nykyään ei ryöppäyskään tunnu vaikealta, kun on tullut vähän käytännöllisyyttä.

Sinikka Piippo on muuten yksi suosikkini.
By Tuomipihlaja - 19.6.2014

Noita jutussa mainittuja apiloita on tänä kesänä myös tullut käytettyä salaateissa jonkin verran. Niissähän pitäisi olla enemmän proteiineja kuin jossain muussa vihreässä, kun juurinystyräbakteeriensa avulla keräävät ilmasta typpeä.
By Tuomipihlaja - 19.6.2014

Hiostamista en ole viitsinyt tehdä yhtään, kerran kokeillut. Hyvän makuista teetähän siitä tuli, mutta vaivalloista.



Meillä suorakäyttö on ihan pop! Se on helpointa, kerätä ja syödä pois. Melkein kaikki tulee syötyä tuoreena ilman keittelyä salaatissa, paitsi nokkoset. Salaatista on iso osa villivihanneksia, paljon yrttejä ja vähän salaattia kasvarista ja myöhemmin kasvimaalta. Laiska olen kuivaamaankin, mutta pakastimeen tulee heitettyä. Sieltä sitten salaatin sekaan talvellakin (en siis ryöppää, vaan silppuan niin kuin tillin tai persiljan). Nokkosta olen pakastanut ryöpättynä, koska se on niin mahtava aines ruuanlaitossa. Tänä kesänä olen myös pakastanut ryöpättyä vuohenputkea. Ja yksinkertaisuus ruuanlaitossakin on monesti parasta. Ryöpätyn vuohenputken voi lämmittää ja lisätä vähän suolaa (+ ehkä mustapippuria, pikkuisen viinietikkaa) ja syödä vaikka paistetun kalan kanssa.
By TheRoad - 25.6.2014

Joku hulluus iski! Ostimme vuoden vanhan Orakas-kuivurin. Alunperin mietittiin jotain halvempia markettivaihtoehtoja, mutta muiden käyttökokemuksia luettuani päädyin tulokseen, ettei köyhän kannata ostaa halpaa, vaan kerralla kunnollinen laite. http://kotipehtoori.kotisivukone.com/orakas-kuivuri Tulee kalliita ilmaisia yrttejä! Wink


By iiris-kukka - 7.7.2015

Kävin illalla kasveja keräämässä, kun nyt viilenee ilma ja voi kuivurin laittaa päälle. Tiesin muutaman kilsan päässä paikan, missä kasvaa piharatamoa. Kuivaan sitä osittain teeaineeksi (yskään iisopin ja lakritsijuuren kanssa) ja osan uutan öljyyn saippuaa varten. Löysin sieltä peltokortettakin onneksi, sitä kun ei ole enää myynnissä. Taidan käyttää myös kasvovetenä. Kun keitän teeksi, niin osan jätän kasvovedeksi. Eiköhän se jääkaapissa muutaman päivän säily. Siankärsämön kukkia oli tosi vähän siellä, mistä viime vuonna löysin. keräsin sitten hieman lisää lehtiä viherjauheeseen.



muoks. kasvaahan meillä pihallakin ratamoa vaikka kuinka paljon, mutta ne ovat kovin pieniä.

keräämäni lehdet ovat paljon isompia ja pehmeempiä.



Sinikka Piipon juttua: Helli hipiääsi kasveilla


By iiris-kukka - 7.7.2015

Vielä vähän Piipon juttua: Hyödynnä kesän voimayrtit


By Tuomipihlaja - 7.7.2015

Ei tarvii monivitamiini-, kivennäis- ja hivenainepillereitä, jos noita kaikkia ahkerasti syö Smile
By Kreeta-Eulaalia - 14.7.2015

Näytti olevan viherjauheella hintaa ruokakaupassa vajaa 19 e/ 200g. Kyllä sillä hinnalla kannattaisi nyt laittaa kuivuri päälle, että saisi kotitarpeiksi jauheet, vaikkei ehkä myynti niin kannattaisi. 200 grammaa saattaa muutama nokkonen kyllä mahtua Wink


By Kreeta-Eulaalia - 17.7.2015

Nyt on mesiangervon kukat kuivurissa, ja joka kerta, kun tulen ulkoa sisään, mietin, että onko pakko  käyttää kuivuria sisällä. Tuoksu ei varsinaisesti ole kauhean voimakas, mutta musta tuntuu, että mä en sitten ehkä kuitenkaan tykkää siitä teestä BigGrin Mutta kokeilla pitää. En ole noita ennen kuivannut, tai edes muuten kokeillut.


By valtsu - 18.7.2015

Mihin käytät mesiangervoa? Kukkii nyt niin runsaana kaikkialla ja tuoksuu, että päätä särkee.
By RitvaL. - 18.7.2015

Mesiangervoa voi laittaa ainakin jalkakylpyyn.
By mummi - 18.7.2015

Mesiangervoa,sienkärsämöä ja karekaa suolaa.Tosi hyvä jakakylpy. Kuuma vesi rehujen päälle ja heti kun jalat sietää niin sinne rehujen sekaan. Virkistää.
By mummi - 18.7.2015

Mesiangervoa,sienkärsämöä ja karekaa suolaa.Tosi hyvä jakakylpy. Kuuma vesi rehujen päälle ja heti kun jalat sietää niin sinne rehujen sekaan. Virkistää.
By Kreeta-Eulaalia - 18.7.2015

Ajattelin tosiaan lähinnä jalkakylpyjä ja erityisesti hiustenpesua ja muuta ulkoista käyttöä. Likan huoneessa on kaappi, joka aina vaan haisee, eikä rankenteita aleta sen takia purkamaan, mutta jos heittäisi sinne nyytin näinkin voimallista tuoksua, niin jos vaikka helpottaisi.



Tuoksu on tosiaan sitä luokkaa, että vaikea ajatella teen nimenomaan helpottavan päänsärkyä BigGrin Teen mausteeksi sitä ajattelin flunssan aikaan käyttää, mutta pitäisi sitä annostusta selvittää, kun ei taida olla ihan turvallisimpia yrttejä. Sitä paisti, aspiriini ei ole mulle ihan kaikkein sopivin muutenkaan, ja sitten taas en tiedä uskallanko likoille sitä lainkaan tarjota. Lehdet olisi teenä helpompia.


By Kurppa. - 18.7.2015

Mie olen joskus vanhoista lakanoista ommellut pussukoita. Nokkosta, siankärsämöä, mesiangervoa ja minttua laittanut niihin. Kivoja lahjuksia.

Helppo nakata jalkakylpyveteen.
By weeder - 1.9.2015

Mitä villivihanneksia voi kerätä vielä syksyllä, kun lehdetkään eivät enää ole uusia?
By maikki4 - 1.9.2015

Minä kerään vielä nokkosen latvoja syötäväksi sekä siankärsämöjä (koko maanpäällinen osa) jalkakylpyihin. Varmaan vihreät koivunlehdet kelpaavat myös vielä hiushuuhdetta varten.
By iiris-kukka - 1.9.2015

Nokkosen siemeniä, jos ne ovat vielä vihreitä. Itse löysin varjoisasta paikasta eilen just hyvän värisiä. Nokkosen ja voikukan juuret kannattaa kerätä syksyllä tai aikaisin keväällä. Kuukauden vielä taidan odotella, ennenkuin lähden voikukan juuria kaivelemaan.
By weeder - 2.9.2015

Mitä voikukan juurista voi tehdä?
By Jadetsu - 2.9.2015

Täälä muutama resehti



 


By weeder - 2.9.2015

Minähän pääsen syömään vihollisiani!
By Jadetsu - 2.9.2015

Mäki söisin jos ois mitä syyvä


By Nuu - 2.9.2015

weeder, katso tuolta "Villiyrtit ja Villivihannekset: Asiaa lajeittain"-osiosta kohta "vy/vv:Voikukka". Siellä on juttua myös. Voikukanjuuren keruu on minullakin edessä vielä tässä syksyn mittaan. Vähän vaivaa kun näkee niin maksa kiittää ja kumartaa Smile


By weeder - 6.9.2015

Lainasin Villiyrttikirjan ja opin tosi paljon uutta. Ja jos muutkin keräävät ja käyttävät tästäkin porukasta, kai minäkin saan kerättyä kylliksi rohkeutta.
By mai-lee - 3.5.2016

nyt on heidän aikansa:-)


By kitikat - 3.5.2016

Myös paljon muuta!
By Rapunzel - 3.5.2016

Mun mies pääsee duunipaikan virkistyspäivänä Sami Tallbergin villiyrttikurssille. Arvatkaa kuka on innoissaan 😊



By minnas - 3.5.2016

Siankärsämön lehtiä eilen söin salaatissa ja olivatpa hyviä! Nokkosia en ole vielä kerännyt, mutta paljon alkuja näkyy penkissä olevan. Maitohorsman alkuja pitää tarkkailla, mutta minkä kokoisina ne ovat parhaimmillaan? Heti kun jotain versoa näkyy?


By kitikat - 4.5.2016

Kai jonkun verran saavat kasvaa että on jotain syötävää!
By mai-lee - 5.5.2016

minnas, tämän päivän hs:ssä on juttua villiyrteistä ja kuvatekstissä sanotaan "maitohorsman parikymmen senttisiä versoja". juttu on sivulla b22 -b23. kertoo heurekan näyttelystä. en vielä lukenut sitä, kun tuli kiire kertomaan tuo senttimäärä:-)

löytyyhän se jo toki verkostakin


By minnas - 5.5.2016

Kiitos mai-lee yes smiley


By J7142181131 - 31.8.2016

Hauska että hortoilu on uusi musta! Kohta on sienestyskin!
Hortoilu on ollut todella tärkeä osa mun elämää aina, ratamot, nokkoset ja vuohenputket on tullut mun elämään jo äidinmaidossa. Siksi on hauskaa että se mikä aiemmin on ollut outoa ja jopa noloa, on nyt todella muodikasta! BigGrin

By Jolanna - 21.5.2021

Kuusenkerkistä! Onko sen väliä mitä lajia kuusi on? En nyt tarkoita mitään lehtikuusia tai selvästi erilaisia, näitä "tavallisia" joulukuusen näköisiä. Sieltä ne kerkät jo pilkistää mutta en tiedä mitä nämä oman pihani kuuset edustavat, ainakin olen ymmärtänyt niin että näitäkin on eri lajikkeita jotka näyttävät suht samalta kaikki.
By Nuu - 21.5.2021

En ole ainakaan kuullut koskaan että olis mitään väliä lajikkeen kanssa.  En usko että on väliä.
By Jolanna - 22.5.2021

Joo, en itsekään löytänyt puhetta aiheesta, ei se kai auta kuin kokeilla BigGrin pihassa kasvaa myös hieman hopeakuusta muistuttavia kuusia, joiden kerkät ovat ainakin nyt ihan alkuvaiheessa kauniin punavioletteja!