Nostin kanadanvuokon kokonaan ylös ja istutin kahteen isoon ruukkuun. Pohjiakaan en uskaltanut leikata pois, kun näin, miten syvälle juuret menevät. Kaikki loput taimet istutin ruukkuihin. Nyt pitää ruveta valmistautumaan lähtöön 
Sitten kun omppu oli saatu maahan, tein kottarien kanssa kevätretken romupaikalle ja "pelastin" vanhan saunanpadan, sisältä emaloitu siniseksi. On siinä nyt koiralla vesikuppia. Nyt sitä sitten pyörittelen paikasta toiseen ja mietin, että tähän vai tuohon ja kaivanko sen maahan vai laitanko vaan kiviä ja kukkapurkkeja eteen ja jos siitä pitää koiran latkia, niin pitäisi olla puhdasta vettä ja miten sen sitten vaihtaa ja laittaisiko suihkun vai ei jne. Hyvin suunniteltu on puoliksi tehty, mutta puoliksi se on tehty ilman suunnitteluakin. Parempi kun laitan vaan siihen mihin sen ensin pudotin enkä paljon ajattele, että tulee valmistakin joskus.
Kaikki kevät kylvöt on nyt tehty. Herne ja nauris meni tänään multiin.
Tänään ohjelmanumero raivoisa hyökkäys elukoita vastaan:
Kaivoin koivun ylös purkistaan, heitin mullat pois, suihkutin koko vesan ensin vedellä ja sitten Raidilla.
Huomasin myös, että parvekkeen toisella laidalla asuva basilika on reikiintynyt ja että siellä olevat itikat näyttiät ihan toisenlaisilta. Lisäksi lehtiä siirrellessäni huomasin muutaman ripsiäisen lentelevän.
Raivonpuuska: Miten ihmeessä kaikki öttiäiset ovat jo löytäneet parvekkeeni toukokuussa?!!
Vein parvekelasit kiinni, suihkin kaiken elävän täyteen raidia ja jätin muhimaan. Nauttikaa nyt olostanne, itikat! 
Ötököistä puheen ollen, marjapuskan juuret kannattaa perata ennen kukkimista, ellei sitten erityisesti tykkää pörräävästä seurasta.
Pitääkö marjapuskan juuret perata? Mä vaan haravoin sinne lisää puiden lehtiä ympäristöstä, kesemmällä niitän, jos on tarvetta, ennen marjojen poimimista enimmät nokkoset pois.
Laitoin ekan kerran kuvan ja en osannutkaan näköjään liittää siihen tekstiä. Mutta tässä tekstit:
Tänäänkin päivä kului suurimmaksi osaksi uutta penkkiä täyttäessä siirrokkailla sekä sekalaisilla uusilla ja vähän vanhemmillakin yksittäisillä taimilla. Kiva päivä.
Tuomipihlaja mukavaa kun olet laittanut kuvan! Näitä työkuvia pitäis harrastaa enenpi!
Ihana kuva Tuomipihlaja. On siinä teksti, kun osoittaa kuvaa.
Paulastiina, niitä nokosia on meillä vähän enemmän, joten tässä vaiheessa kannattaa ottaa myös enimmät pois, jottei marja-aikaan olisi täysin mahdotonta, ja kun sattuvat olemaan ensimmäisenä näkyvillä pihaan tullessa. Lehdet on meilläkin haravoitu puskien alle. Takapihalla on karviaisia nurmikolla, eikä siellä haravoida ollenkaan, koska tuuli vie lehdet pellolle. Juolavehnää ja rönsyleinikkiä nokkosten lisäksi siellä pitää siivota. Ei kyllä muualta, kuin siitä puskasta, joka näkyy keittiön ikkunasta. Juolatkin ovat korkeampia kuin puska loppukesästä.
Takapihan takana 
on vielä mustaviinimarjoja aivan heinikossa, "nurmikon" leikkuuta ei juuri ole harrastettu kuin kerran kesässä eikä tulevaisuudessa varmaan sitäkään, eikä puskia perattu varmaan koskaan, joten aika mahdoton paikka. Nyt muutama päivä sitten hoksasin, että niistä pitää edelleen saada satoa ja kävin putsaamassa niiden juuret ja laitoin haketta reippaasti, ehkä se vähän auttaa.
Tänään oli myös sadonkorjuupäivä. :
:
Kirjoita tähän
Sadonkorjuuta täälläkin, raparpereja raparperimehua varten. Resepti on tuolla raparperireseptit-ketjussa. Monenlaista pihapuuhaa, esim. salaatit saivat vettä. Onneksi isäntä ehti voikukkajahtiin ruohonleikkurilla. Minä sitten katoin silpulla marjapensaita. Iltavuorossa vasta ehdin kukkapenkkihommiin. Siirtelin vähän lehtosinilatvan siementaimia ja muuta pikkupuuhailua. En vieläkään osaa tätä kuvienlaittoa. En saanut kuvia oikeaan järjestykseen. Pentti heitti aivan oman järjestyksensä.
Seuraavaksi kerraksi yritän lukea ohjeet ensin 
Hyvin saa selvää, vaikka kuvat menikin pentin oman maun mukaan järjestykseen. Sellainen se on :).
Meilläkin leikattiin nurmikko tänään jo toista kertaa tänä kesänä ja voikukkaa on meilläkin enemmän ku laki sallii. Mä kyllä tykkään siitä nurmikolla ja muuallakin, mutta en kukkapenkissä.
Ompas Tuomipihlajalla raparperia. Meillä muksuille kelpaa vain ne pienimmät ja kirpeimmät raparperit(taas ku ajattelin tuota alkoi suu tuottaa sylkeä. Onko se sitten sitä että vesi tulee kielelle vai mitä, mutta varmaan muillekin tulee sama juttu, jos miettii jotain kirpeää makua).
Me mentiin keskimmäisen pojan kanssa ruohonleikkurin melua karkuun joenrantaan onkimaan, kovasti söi kalat matoja, mutta koukkuun ei ottanut. Ja yllättäen tuli vastapään mökkiin vaari leikkaamaan nurmikkoa. Mä en tykkää ollenkaan koneiden pärinästä, aina ihmettelen, miksi joku viittii edes mennä katselemaan jotain jokkiskisoja tms. ku mun korvat ei sitä kestä. Moottoripyörän kyytis voin olla, mutta ei sekään mikään nautinto juuri tuon melun takia oo. (Pöh, meni jo ot:ksi)
Mä olin eilen pihatöissä 10 tuntia, meillä on nyt kaksi päivää myllätty pihaa. Grilli, kasvimaa ja komposti uusitaan. Mä olen kärrännyt tiiliä, tiivistänyt hiekkaperustuksia ja siinä lomassa laittanut työntekijöille ruokaa. Nyt mulle olisi perennapenkkikin valmiina, kasvit vain puuttuvat.
Eilinen koko päivä ulkona puutarhatöissä ja hartiathan siinä paloi. Ei ihan pahasti mutta punertaa kuitenkin. On se aurinko niin polttavaa että myös chilien lehdet kärähti muutamassa päivässä kun en kerennyt niitä siirtelemään varjompaan. Saa nähdä miten selviävät vaurioistaan.
Touhua riittää kaikilla näemmä, niin myös minulla kitkemistä ja siistimistä siellä sun täällä. Siirsin akileijan taimia pionipenkin reunaan (Anitalta siemenet, Nora Barlow). Jaoin kimikin, poistin kuivia oksia ruususta ja kuokin yrttipenkin reunan. Kumarruin ihailemaan särkyneensydämen ja valkoisten tulppaanien yhteistä kauneutta & murehdin miksi syreenin alle istutettu joukko runoilijanarsisseja ei vaan nouse maan pintaan.
Saa nauraa, vaikkei itseäni vielä päivällä naurattanutkaan: Laitoin isännän kauppaan hakemaan ampeliin kadonneita kettinkejä/ketjuja… perävalot näkyivät, kun itse menin ulkovajaan hakemana kukkapurkkeja… Minipieni puutarhamökki, jossa hantaaki sisäpuolelta "jäänyt jonkun käteen"… ovi kpalsahti perässä kiinni ja minulla ei mitään millä sen olisin avannut… yritin puukolla narrata toisen puolen hantaakin kääntäen… putosi sekin ovenripa ja tottakai ulkopuolelle. Tilaa mökissä oli niin vähän, että juuri ja juuri seisomaan mahduin.
Meni aikaa ja hermot
… hiki virtasi ja olin lyömässä ikkunaa rikki, mutta toivoin että se ukko perhana
palaisi ja pian. Vaan eipä ollut ketjuja lähi puutarhalla… hän ajeli 1,5 tuntia ja minä sain sen ajan kokea olevani juuri lukemani Natascha Kampusch:n kokemassa vankeudessa. Hänellä vankeus kesti 3096 päivää ja tila oli kellarissa. Minä olin sekoamassa kiukusta jo vartin päästä ja sentään näin ulos (on muuten lukemisen arvoinen).
Jotta tällainen puutarhapuuhailupäivä täällä tänään!
Tänään sain istuteltua kaikenmoisia keväällä itäneitä pikkuvauvoja maahan. Siinä meni varjoliljaa, akileijaa, kurjenmiekkaa, karhunlaukkaa sun muuta, toivottavasti viihtyvät. Isäntä ei puhunu mitään, katteli vaan kun kuljeskelin ympäriinsä tyhjännäkösten purnukoitten kanssa. Kai se alkaa lopultakin tottua…
No, saahan sen päivänsä noinkin kulutettua 
muoks. sinix:n päivää kommentoiden