Voi kun komea, tuollainen ei varmaankaan menestyis täällä, paleltuis talvella. Harmi.
Hillasuo, vitosella ainakin vielä menee.
Hillasuo - kokeile valkoista siperiankärhöä. Se vois menestyä teilläkin ja koko on yhtä muhkea. Korkeutta tulee ihan helposti 5-6 metriä ja leveyttä 3-4 metriä jos vain kiipeämispaikkaa riittää.
Juu, kyllä alppikärhö menee pohjoisessakin. Kukki mullakin, ei tullut niistä kukista kuvaa otettua, vaikka monesta muusta kukasta kylläkin. Ei tosin vielä noin iso kuin tarleenan kuvassa.
MInkähän hintaisia tuollaiset kärhöt oikein on ? Pitänee kysellä olisko täällä missään niitä myytävänä. Ei vaan kovin kallista raski ostaa jos se sitten eka talvena paleltuu. Eihän tuollaista voi kellariinkaan talveksi raahta.
Hillasuo, ihan haarukalla (alena/tarjouksena) 4 - 5 ja brmaalihintaisina noin 8 - 9 euron paikkeilla, vähän riippuu kärhön lajikkeestakin tuo hinta, alppi- ja kiinankärhöt ovat sieltä edullsemmasta päästä, niitä ainakin meidän lähistön kaupoissa on kaupan.
Hurjat tappajakärhöt
Parikymmentä
vuotta sitten aloitin kärhöjen parissa. Ostin taattuja ja menestyviä
alppi- sekä siperian kärhöjä. Hyvin kasvoivat. Kymmenen vuotta sitten
muutin tänne Majakarille ja tännekin piti saada kärhöt. Tallin
eteläseinustalla oli oikein hyvä paikka ja ikkunoiden väli kaipasi
jotain vihreytystä. Siis kärhöjä. Mies nikkaroi kärhötuet ja minä
istutin yhden siperian- ja yhden alppikärhön. Kavoivat ja viihtyivät
oikein hyvin. 2004 oli todella kamala myyrävuosi - pahin koskaan
näkemäni. Kärhötkin tuli syödyiksi. Tai oikeammin niistä oli syöty vain
viitisen senttiä pois - sieltä juuresta. Revin raaskut seinältä alas ja
kärhöt puskivat juuresta uuden kasvun.
Tässä on kuva tältä
aamulta. Nämä eivät ole siperian- ja alppikärhöjä. Ne ovat
mutatisoituneet tappajakärhöiksi. Ne syövät vähitellen koko tallin.
Ikkunoita hädin tuskin enää näkee - eikä tallistakaan näe ulos.
Toisaalta ne ovat kuin verho ja auringonsuoja. Mutta vähitellen ne
valtaavat koko tallin.
Laitimmainen vasemmalla on rakkauden hedelmä - siementaimesta tappajakärhöksi kasvanut vaaleanpunakukkainen. Kasvaa yhtä komeasti myös lautaseinän läpi ladon puolelle.
Tämä on ihan varoituksen sanaksi. Yleensä kärhöntaimista ei ymmärrä sitä kuinka valtaviksi ne kasvavat. Jos tilaa riittäisi ylöspäin, niin 10 metriin ne kiipeäisivät. Ainaskin. Omat joutuvat pudottamaan latvuksensa omasta painostaan alas - ja siitä jälleen ylös. Lopputulos on tuhoton kärhösyherö...
Huh, on noilla kokoa! Minä olen juuri tuota alkanut miettimään kun meidän talon eteläseinustan kukkapenkissä kasvaa -alppikärhö, toisella puolellaan lumikärhö ja toisella puolella Jackmannii. Vielä ei alppikärhö ole saavuttanut tappajakärhömittoja, hih, mutta olen alkanut ajatella josko se pitäisi sittenkin siitä siirtää… jos enää pystyy kaivamaan juuristoa ylös. On sillä kyllä jotain 7 metriä tilaa kasvaa verkkoa pitkin ylöspäin, ja kyllä se sinne katolle on jo kiipeämässä, ja tukkii räystäskourun. Lähteekös se miten pienestä juurenpalasta uudelleen kasvuun? Että jos niinkuin ei ihan kokonaan saa ylös kaivettua. On istutettu vuonna 2003. Meinasin näitä vähän jalompia siihen, luultavasti viticelloja.
Meillä oli kaksi kiinankärhöä, niitä keltakukkaisia jos siis muistan nimen oikein, tuossa saunanikkunan molemmin puolin. Olivat valtavan isoja ja maanrajassa ne rungot olivat aivan kädenpaksuisia. Sitten kahtena-kolmena vuonna peräkkäin niihin tuli mahtava määrä vaaleanvihreitä toukkia jotka narskuttivat kärhöistä kaikki lehdet vaikka suihkuttelin letkulla jonka vesisuihkuun pudottelin tolua.
Lopuksi kärhöt luovuttivat ja kuolivat pois.
En repinyt vaatteitani tai ripotellut hiuksiin tuhkaa moisesta, sillä keltakukkaiset eivät ole top ten listallani, mutta hiukan harmitti kun kärhöt olivat aika juhlallisen kokoisia.
Pidän täällä peukkuja - varmaankin tarpeettomasti - että Titamiinin kärhöluento menee nappiin, hienosti ja saa suuren suosion.
Näin vaan äsken ihmeellisessä nettimaailmassa seikkaillessa että hän pitää kärhöopetustunnin Särkän perennataimistolla olikos se tänään ja huomenna vai eilen ja tänään…
Kiitos Temsku - kärhöluennot ja istutusnäytökset on pidetty perjantaina ja lauantaina. Paljon oli kiinnostunutta väkeä ja Särkältä myytiin melko lailla erilaisia kärhöjä innostuneiden matkaan.
Eniten ihmiset hirvistelivät loistokärhöjen istutuskuoppien kokoa Täällä pohjolassa on vain pakko viitsiä kaivaa riittävän syvään, jos aikoo vuosia nauttia upeasta, järkyttävästä, lumoavasta ja pitkään kestävästä kukinnasta.
Alpinat, sibricat, tanguticat ja macropetalat sekä mandschuricat menevät “juuret alaspäin” systeemillä. Vähän lisempää viitseliäisyyttä ja jalommatkin menestyvät oikeilla kasvupaikoilla.
Suunnattomaksi ilokseni olen huomannut kuinka kärhöhörhöys leviää vakavasti pohjolaa kohti! Mieluusti jaan hullutusta edelleen - niin paljon iloa ja nautintoa kärhöt tuovat minun puutarhurointiini.
(Kieltämättä sitä tuntee itsensä vähän polleaksi puutarhuriksi, kun ihmiset hyperventiloivat minun kärhöseinustojen äärellä… ai että ihmissielu on sitten pieni…!)
Ja odottakaahan kunhan saan tänä kesänä upeat kaariportit! Ette ihan varmaan arvaa, mitä niihin istutetaan kiipeämään…
Hienoa Titamiini!!! Mitä enemmän saadaan kärhöintoa pohjoiseen sitä parempia ovat kärhövalikoimat kaupoissa… Minäkin opastin yhtä rouvaa tuolla puutarhamyymälässä Kuopiossa. Hän valitteli että voivoi kun ovat nämä vähän paleltuneet. Minä siihen että kuulkaa ne on viime vuoden lehtiä ne ruskeat. Siinä sitten juteltiin enemmänkin ja hän sanoi että viime vuonna osti kärhön joka kuoli talvella, mutta olisi ne niin ihania. Kerroin että sattaa se ehkä vielä nousta, mutta hän oli kyllä istuttanut pintaan… Neuvoin oikean istutustavan ja kovasti hämmästely istutussyvyyttä mutta oli kiitollinen neuvoista. Kärhö hänen kärryynsä sitten lähtikin. (ja minun, hih)
Joo, kyllä Titamiinin tappajakärhöseinustat pistävät hyperventiloimaan :D Mulla alkaa tappajakärhön merkkejä näyttämään pienenä siementaimena Annalan taimitorilta ostettu alppikärhö. Pukkaa niin mahdottomasti versoa juuristoalueellaan, että vieressä kasvava Pohjantähti taitaa jäädä jalkoihin :D
Mulla on 4 atragenea, kaikki vielä nuoria. Tässä alpinan Annalasta ostettu siementaimi. Aika hailakka väri, mutta sitkeästi kasvaa kuumassa ja kuivassa.
2 vuotias Frances Rivis terassin säleikössä.
Saman ikäinen Eximia terassin toisessa nurkkatolpassa.
Ja sitten tämä Albina Plena vauveli, tämän kevään hankinta. Vasta metrinen, mutta ah niin nätti ja raikas.
voiko alpä pikärhöä lisätä latvoista
Voi.
voi voi. Ne paksummat ja vanhemmat versonpätkät juurtuu helpoiten. Tasainen kosteus ja ulos pihalle puskan alle vaikka varjoon, syvä ruukku, "maitopurkki" on hyvä muttei kestä ensi kevääseen.
Pink Flamingo
Pink Flamingo
Pink flamingoa lähdin ostamaan minäkin, mutta päädyin sitten tähän Rose o''Grady :