Hei,minulle kanssa Satues,jos suinkin on Ajannäyttäjä kukan siemeiniä,niin voisinko saada?Terv,Sisko .
Korpikellon galleriassa aloittelimme Elliumin kanssa keskustelua liikaa leviävistä kasveista. Korpikellon piippuruohosta keskustelu alkoi ja jatkui vuorirevonpavun kurittomuudella. Jokainen Tommolassa käynyt on varmaan pannut merkille vuorirevonpapupöheikön istutusalueen alapäässä. Sillä on kokoa ja näköä. Muita juurillaan leviäviä kasveja on esim. huiskunauhus, ripsialpi, kielo, ruttojuuri, maitohorsma (minulla on kaunis valkoinen), mintut, siperianampiaisyrtti, suvivuohenjuuri, elefanttiheinä, humala, kotkansiipi. Näiden kaikkien kanssa olen käynyt taisteluni. Kunpa joku olisi varoittanut!!! Tänä kesänä kaivelin ylös kokonaisen kukkamaan, johon huiskunauhus oli levittäytynyt parissa kesässä. Jokaisen kasvin nostin ylös ja liottelin huiskunauhuksen juuripaukut juurien seasta pois. Toinenkin maa odottaa vuoroaan, siellä on pahiksena ripsialpi. Nyt joku varmaankin vastaa, että omaan ruukkuunsa nämä kasvit pitää laittaa. Kokeiltu on ja ripsialpi ainakaan ei viihtynyt ollenkaan. Harmi, koska sen kevätväri ja koko kasvi on niin kaunis.
Pensaista tulee mieleen ihan pyytämättä pihlaja-angervo, jotkut ruusut ja vuohenkuusama.
Mestarisiementäjiä taas on lehtoängelmä, tulikukat, isovuohennokka, nauhukset, tumma- ja kyläkurjenpolvi, esikot, metsäkatkero. Suosittelen siemenkotien leikkaamista!
Mestarisiementäjien listaan myös arovuokko ja keltamaksaruohot, joiden lajikenimiä en muista.
Mestarisiementäjistä tuli mieleen myös tähtiputki ja sormustinkukka.
enita, Sinun kokemuksen pohjalta kysyisin, että kannattaako kaikki ohut hiusjuuristo poistaa penkistä
( vaihtaako koko multa?), josta haluaa hävittää kotkansiiven? Olen aikoinaan juurimaton päälle tehnyt penkin saniaisille ja aivan mattoa myöten on ohutta juuristoa.
Syksyn tunnelmaa.
Jo heinäkuun puolivälissä luulin synnytyksen tapahtuvan minä päivänä tahansa… Että voikin erehtyä niin perusteellisesti. Pari päivää sitten Deinanthe bifida lopultakin avasi ensimmäisen kukkansa.
Voin vain huokailla… Saisipa tämän pitää jatkossakin.
Aika erikoista, että arovuokko ei ole ikinä menestynyt minulla saati siementänyt. Ja totta, tähtiputkea saa myös varoa. Se on hurjan hankala kitkettävä. Ja teemaa, en muista oikein kuinka tarkka olin kotkansiipien kanssa, mutta pikkujuurien noukkiminen on pieni vaiva siinä vaiheessa kun näin pitkällä olet. Enpä usko, että koko multaa tarvitse vaihtaa. Epäilen kyllä, että kotkansiipi leviää niistä mustista paksuista juuristaan.
Todella hieno tämä Deinanthe bifida! Hyvä enita! 
"Valmis taimi" tai siemenestä?
Google kertoi että tämä on japanilainen woodland erikoisuus…
enita, se juuristo on yhtä paakkua juurimattoa myöten. Tuolla tunnistuspalstalla on kuva juuristosta.
Tette, valmis taimi Vakasta tänä keväänä! Olen vahtinut sitä kuin haukka koko kesän. Se on yksi suurimmista aarteistani. Teemaa, kerro sivu ja kellonaika ja mikä tunnistuspalstoista,niin kurkistan. Mutta kyllä kuvauksesi kuvaa näkemättäkin kuulostaa siltä, että repisin kaikki juuret mattoa myöten.
ON aarre!
Se Vakka on kyllä 
-paikka! Ainakin tästä perspektiivistä!
Äh, kuuluuko suvivuohenjuurikin holtittomasti leviävien sakkiin, pahus. Tekeekö se pitkiä vaelluksia muiden sekaan, vai laajeneeko vaan kovasti paikallaan? Lisäyksenä listaan olen oppinut tänä kesänä, että suopayrtti lähtee kasvuun tooosi pienistä juurenpaloista. Ja siemenillä kovasti leviävien listaan kuuluu myskimalva. Taimet on kyllä muuten helppo kitkeä, mutta vaikeaksi sen tekee se kun ei raaski :-).
Mulle tuottaa nämä raaskimisasiat enemmänkin hankaluuksia. Se piippuruohokin… ja ripsialpi… kun toistaiseksi on lähinnä kannustanut penkin vieressä, että kasvakaa kasvakaa, niin ei meinaa millään osata ottaa tosissaan rehahdusuhkaa. Mulle voi sitten tulla sanomaan että mitä mä sanoin… Kerro vielä enita, oliko siellä Linnén(?) tarhassa piippuruoho siis jotenkin vuohenputkityyppisesti jokapaikan yleisrikka?
Enita, saat multa vaikka kottikärryllisen arovuokkoa, jos haluat yrittää sen kasvattamista vielä. 
Samat sanat kanadanvuokosta.
Kiitos enita, olit jo löytänyt tunnistuspalstan. Minulla on kone päivät auki, vaikka en istu koneella, joten on jäänyt eilen huomaamatta pyyntösi.
Kävin siellä Linnen Hammarbyssä ehkä 10 vuotta sitten ja muistan piippuruohon versoja pihan sorakäytävillä kaukana, kaukana paikasta johon se aikoinaan luultavasti oli istutettu. Silloin ajattelin, että siinäpä taitaa olla oikea riesa! Jos katsot netistä, näet ne käytävät talon edessä. En muista, oliko sitä niinkään muualla, siellä on paljon leikattua nurmikkoa. Mutta en sitten ole istuttanut piippuruohoa pihaani, vaikkei sorakäytäviä olekaan…
Juuri se, etten ole raaskinut kitkeä, on vienyt minutkin kasvikaaoksesta toiseen! Tänä kesänä, kovetettuani sydämeni, olen kärrännyt muutaman kompostikehikon täyteen huiskunauhuksia, lehtoängelmiä, ukonkelloja, auringontähtiä (siementää!!!), piiskuja ja seuraavaksi siis ripsialpit. Onneksi on yksi paikka, johon uskallan ripsialpin jättää, mutta kyllä se sielläkin on silmälläpidon alaisena.
Niin, kyllä suvivuohenjuurikin on liian vauhdikas makuuni. Eikä se aikaile vuorirevonpavun tapaan. Ja sekin leviää juuri retkeilemällä naapurikasvien keskelle. Harmi, koska se kukkii pitkään ja on sievä. Ajattelin antaa sille vielä yhden mahdollisuuden ja siirtää sen tontin laitaan tarha-alpin seuraan. Tapelkoot keskenään!
Ukonkello ja auringontähti siementävät lahjakkaasti ja etenkin ukonkellolla on Kiinaan asti ulottuvat juuret, siis hankala hävitettävä. Ei hyvä penkkiin, mutta jos haluaa nopeasti kasvavan, kukkivan raja-aidan tai tilanjakajan, niin nämä kaksi ovat siihen omiaan.
Kiitos, Hankalin! Mehiläinen75 armahti minua kesän mittaan ja lähetti arovuokkoja, jotka toivottavasti menestyvät. Mutta kanadanvuokko kyllä kelpaisi. Laitan yv:n.
Näillä "Tapelkoot keskenään" -painimolskeilla mäkin oon ratkaissut joitain tapauksia . Näimmä vaan sinne pitäisi älytä siirtää joitakin uusia taistelijoita.
Enita, oletko ihan varma, että haluat kanadanvuokkoa kukkapenkkiisi? Se on ensimmäiset kaksi vuotta rauhallinen, mutta sen jälkeen se näyttää todellisen luonteensa. Kaunishan se on, mutta leviää eikä siitä pääse eroon.
anita on oikeassa: kaksi vuotta oli hyvän oloinen mutta olen yrittänyt saada sen jo kaksikymmentä vuotta häviämään; vielä en ole onnistunut. juuret luikertaa kaikkialle. (arovuokko leviää siementämällä, niin ainakin luulen, koska kun sen karkulaiset nyppää pois niin uutta ei muutaman viikon päästä ilmesty takaisin niin kuin kanalaisen kohdalle ilmestyy)