Keinu on talon seinustalla kahden suuren omenapuun katveessa.
Tässä toisesta suunnasta, talon takaa hiekka pihalle päin.
Hyvännäköistä ja vehreää, Ermeli! Nurmikko on tosi hienosti kasvanut.
voitaisko Ermeli jo nyt sopia, että seuraava Keski Suomen taimen vaihtajien kokoontuminen olisi teidän pihamaalla. Mieli halajaisi nähdä tuo kaikki ihan luonnossa. Tulisi sitten todistettua, ettet vain olisi naapurin pihamaata kuvannut… ;o)
Tuo on nyt kaiketi sellainen kavioura? Sulla taitaa olla siellä pallokivien välissä levisia? On teillä kyllä kaunista!
Ja pakkia… Tuo oli hyvä, Huitukka! Ei sillä, että yhtään epäilisimme.
Joo, me tullaan teille ja tuodaan jotain vaaleanpunaisesti kukkivaa tullessamme:) !
Ermeli, niin on kaunista siellä teillä. Raviradastakin on tulossa upea, laitahan kuvia kehiin, kun on valmis! Nurmikko on myös niin ihanan vihreää. Edelleen ihailen myös noita kivipolkuja ja kauhian pyöreitä kiviä ole löytänyt tuon kukan ympärille.
Kivan näköistä on puutarhassasi:) Kuule, voisiko tuo leukoija ollakin lewisia? Ajattelin vaan, että jos tahdot hankkia sitä vaikka lisää eikä sitten tulekaan samaa;) Mutta leukoijaa en siis tunne, joten voin olla ihan väärässäkin, näyttää vaan samalta kuin lewisiani, mutta en ole taitava erottamaan kukkia toisistaan…
Lewisiahan se on. Niinkuin huomaatte, minulle uusi kasvi kuitenkin. Enkä ole edes selvittänyt menestyykö se tollaisessa paikassa yksikseen, mut ennen syksyä on sekin selvitettävä. Tottahan me voidaan kokoontua täällä meillä seuraavan kerran, mieluusti! Eikä tarvii olla välttämättä taimen vaihtoa, ihan vaikka kahvittelunkin merkeissä vaan.
“Niin kivinen on tie, mi onnehen vie ja toisille se tuntematon lie,” sanotaan jossain ikivanhassa iskelmässä, oliskohan Reino Helismaan sanoituksia. Tuskin tarkoitti tuollaista kaunista kivipolkua sanoillaan.
Sain laitettua tänään tämän amppelin roikkumaan talon kulmaan portaiden alapäähän. Ukko-kulta teki lasikuidusta minulle amppeliin sopivan kukkaruukun.
Kuistin ikkunalle lainasin Satuk-alta ideaa keijunmekosta kiipeämässä ikkunanpokia ylöspäin. Aikaisemmin en tykännyt keijunmekosta, mutta nyt se on musta hurjan kaunis.
Vielä portaiden kukkaset kokonaisuudessaan.
Pasuunakukan juurella kukkii perhoskukat. Aika kaunis kukka näissä ja paljon eri värejä.
Alkoihan nämä tsinniatkin viimeinkin availemaan nuppujaan. Säikähtivät varmaan uhkailujani...
Myskimalvan taimetkin alkavat pukata kukkaa. Tää on ihan ehdoton lempparikukka mulle kaikkien muiden lisäksi. Värikin on just oikea! Innolla odotan minkälaisilta ruusumalva, harmaamavikki ja jalomalva näyttävät. Ne ovat vielä nupulla. Istutin n. 40 myskimalvan taimea tänä kesänä. Voi kun kukkisivat oikein kovasti.
Jalopähkämökin aloittelee kukintaa. Vai eikös nimi olekin tuo, ajatus pätkii jo... Tämänkin väri miellyttää oikein kovasti.
Ja sitten vielä akileijan kukka. Aika viehkeän ja monimutkaisen näköinen kukka. Akileijatkin ovat alkaneet kiinnostaa melko kovasti. Odotan innolla löytyisikö akileijojen joukosta jotain lila sävyistäkin. Tämä kukkii nyt ainoastaan.
kerrassaan ihana tuo akilleija. Kademielellä katselen, kun kaikki omani söi ahne mato suihinsa, ennen kuin ennätin mitään huomaamaan
Hih hih, ajattelin kanssa katsoessani, että JOS tykkäisin akileijoista, niin tuo olisi ihana! Minäkin ostin tälle kesälle tuollaisia vaaleanpunaisia pelorgoneja. Siis teki lasikuidusta amppeliin sopivan ruukun? -Syvin kunnioitukseni-
Ermelin portaikkoa mielikuvituksissani kävelen ylöspäin ja ajattelen
; että Ermelin pihassa huokuu hiljaisuus luonnonrauhassa, aamukasteen tuoksu ja illan hämyinen tunnelma, kuin satakielen laulussa...Voi kuinka kaunista täällä on! Keijunmekko on aivan ihastuttava ikkunanpielessä.