Varsakastanjoita, kuten hieman nenäkäs 9-v mummon kulta nämä nimesi. Neljä alkua löytyy, vaikka siemeniä piiloteltiin kuinka paljon. Itävyys varmaan alle kymmenen, mutta kyllä neljä varsaa mulle riittää
Tokoinrannan hevoskastanjat levittävät niin ärhäkkää bakteeria, että ne piti kaataa ja polttaa saman tien.
(linkissäni taitaa olla mainosten esto, eikä video toimi).
Olikoha Noi sitä tavallista Balkanin hevoskastanjaa…?
Aika kapeilta näytti rungoiltaan, mutta ei mainittu. Ainankin toi Balkkani on monesti levempi muodoltaan, ja kovassatuulessa oksat repeävät helposti…
Tuon mukaa se on Balkkania:
http://www.kasvitkaupunginvaatteet.fi/hevoskastanja/
Yle:
https://yle.fi/uutiset/3-9918782
Mullakii kasvaa noita neljä pihalla, kaksi Balkkania, yksi Punainen carnea, ja yksi Venäjältä ostettu jokin punainen laji.
Moi. Onko kenelläkään kokemusta hevoskastanjan siemenen kasvattamisesta?
Löysin tällaisen puun siemenen, ja olen laittanut sen maitopurkkiin multaan parvekkeelle. Onko tämä tapa hyvä, vai vaatiiko siemen jotain esikäsittelyä ennen kun maahan upottaa?
Arvostaisin jos saisin asiasta enemmän tietävän mielipidettä edellämainittuun asiaan.
Kiitos.
Maitopurkki/parveke, voi olla liian kylmä talvella. Ehkä hyvä jos kukkaruukkuun ja ne ruukut kaivaa maahan. Keväällä sieltä ylös. Verkkoa ruukkujen päälle, ettei niitä oravat tms elukat syö pois.
(Jos noita Pähkinöitä on enemmän ns kokeiluun), voi kokeilla niitä jääkaapissa.
Sinne ne tasaisen kosteaan multaan, tms. Homevaara.
Ne tietääksein/ilmeisesti tarvii kylmäkäsittelyn. Etu ajassa itämisvaara.
Joissakin kerrostaloissa on vielä se ns kylmä kellari, sekii voi toimia.
Mut paras kaivaa ne vaikka jonnekkin joutomaalle, jos asuu kerrostalossa.
Ja keväällä ylös.
*********************************************** 
Jos toi yksi pähkinä/siemen on vain, niin varmin kaivaa se ruukussa maahan, ruukun
päälle verkkoa. Yleensä niitä pähkinöitä on siellä juurella enemmänkin, ellei niitä ole haravoitu lehtien mukana pois.
**********************************************************************************************************’
Viime kesänä ostin eräältä puitten siemenkasvatuksesta innostuneelta mieheltä kolme hevoskastanjan pienehköä tainta. Yhden istutin mieheni pihaan. Hän tietystikään ei minua uskonut, kun sanoin, että tainta tarvitsee kastella ahkerasti. Ja niin sitten se poloinen taimi pudotti lehtensä. Mutta hengissä näyttäisi olevan.
Omassa pihassani on kaksi tainta mätkäistynä samaan klimppiin, koska olin aivan varma, että talvella ainakin toinen niistä kuolee. Mutta kyllä silmuista päätellen ovatkin molemmat elossa.
Korkeutta noilla taimilla ei vielä paljoa ole, ehkä noin 20 senttiä. Ehkä en elä niin kauan, että ehtisin nähdä pihassani kastanjan kukassa. Mutta ajatus kukinnasta viehättää.
Joskus kanssa kasvatin siemenestä hevoskastanjan. Vein sitten maalle kun siellä on tilaa enemmän kuin pienessä pihassa. Laitoin keppejä kehään ympärille suojaksi eläimiä varten. Ekan talven säilyivät mutta toisena vuonna erilaiset sorkkaeläimet söi sitä ja kuivuihan se. Se on tosi upea, erityisesti kukkiessaan. Ja myrkyllinen.
Aivan ehdottomasti paras aika vuodessa, Hevoskastanjan nuput. Kohta koko puu on kukkia täynnä ja kauniita lehtiä 
(13.5.2020)
Hevoskastanja ollut 3 vuotta 5 vyöhykkeellä Terveen näköinen yhä ja isot silmut jo. Pieni pakkashalkeama rungossa. Pituus 2,5m. Nyt on odottamassa toinen 2m taimi tuossa pihalla istuttamista. On niin kaunis puu kukkiessaan ja muutenkin… Toivottavasti kasvaa ja kehittyy ja ehdin nähdä jopa kukkivana aikanaan. En ole suojannut talvella mutta ehkä istutan korkeita perennoja lähelle tätä toista istutettavaa hevoskastanjaa. Aina kannattaa kokeilla miten menestyy.
Minä olen aina vain tökkinyt kastanjansiemet maahan ja antanut luonnon hoitaa muun. Hyvin ovat kasvaneet niin metsässä kuin omassa pihassakin.
Rapunzel, pidä pintasi, älkää nyt hyvänen aika kaatako.
Trimmatkaa se puu.
Ollaan oma leikattu myöhään syksyllä, ollaan lyhennetty oksia tai poistettu oksa kokonaan.
Onneksi ei ole ollut moksiskaan. Pari vuotta sitten poistettiin 5-6 pitkää oksaa koska ottivat jo kattoon kiinni.
Voi hyvin muotoilla, mutta ehkä vähän kerralla / syksy.
Mitä kaikkee ne popsii, sulta poskeen, 
Oliko ne Punatammii…?
Pupuille 
ne kelpaa hyvin.
Hemmetti sentään kun kaupunki on joskus aikoinaan istuttanut hevoskastanjan jalkakäytävän viereen ja kun hedelmät putoo alas, niin johan on “hilloa” siellä täällä ja saa olla tarkkana ettei astu niiden päälle.
Ihastuin viime syksynä Hörtsänän arboretumissa keltahevoskastanjaan ja sattumalta samaiselta reissulta löysin pieneltä taimistolta pienen Aesculus octandran taimen. Hyvin selvisi ensimmäisestä talvestaan ja kasvattaa jo kovaa vauhtia lehtiään. Tuo on sirompilehtinen kuin balkanin serkkunsa ja sopii meidän metsäiseen puutarhaan paremmin.
Taas se aika vuodesta 