Minulla nämä kukkii nyt kunnolla. Tässä tämä lila.
Sitten tämä Pinkki, jonka onnistuin jo hävittämään. Siemenistä kasvatuskin meinasi epäonnistua, vai tämä yksi pieni on nyt. Toivottavasti vahvistuu ja kasvaa kunnon puskaksi.
Tännepä ei ole mitään kirjoiteltu pitkiin aikoihin. Samaa asiaa silti itsekin ajattelin ihmetellä kuin mitä täällä jo olikin, eli mitä ihmettä tehdä noille käytävällä makaileville. Tukia en milllään tahtoisi tehdä, olisiko jotain hyviä naapuriehdotuksia? En nyt tiedä, onko muka tullut lannoitettua, mutta nuo loikoilevat ovat kyllä tänä vuonna saavuttaneet enemmän pituutta kuin koskaa, ovat varmaan 80 senttisä.
Kestävätkö maljakossa hyvin? Jos vaikka nyt vaan tylysti pistäisin poikki.
Tuollaista lilaa kallioista tuuli riepotteli, laitoin kylmästi kepit ja narua ympärille. kaunis se ei ole mutta kun katselee ohi sen narun ja nauttii kukista 
Täytyy varmaan tosiaan vaan virittää jotain tukea, se voisi olla sen sorttinen, ettei koirakaan kävisi kukkapenkissä.
Minipieni kallioinen (Erigeron hyssopifolius?) kivikkopenkissä
Löytyikin pitkästä aikaa tämäkin esiin.
Minulla sitten tuo pinkki hävisi kokonaan. Lohkoin liian pieniin osiin. Onkohan kellään enää jäljellä? Siis joille jaoin vahtoon… En kyllä muista enää, ketkä sai tuota.
Olin kanssa hämmästynyt, kun jaoin pinkin kallioiseni lisätäkseni sitä, niin kuolivat kokonaan. Vanhasta paikasta tulee kyllä vielä pieni alku, mutta alusta on aloitettava, jos niistä isomman alueen haluaa. Olikohan tosiaan niin, että liian pieniin osiin jaoin?
Tuomipihlaja, kukkiiko tänä kesänä?
Nappaa syksyllä siemenet talteen… Jos hyvin käy, niistä voisi saada uusia taimia.
Luulin muuten, että nuo lilatkin on hävinneet viimetalven aikana. No onneksi ei niin käynyt, vaan olivat muuten hitaita kasvuun lähdössä.
Kyllä tulee muutama kukka noihin pinkkeihinkin. Pitää yrittää muistaa kerätä siemenet. Liilat vaikuttaa täällä taas sellaisilta, että jos ei niitä aika ajoin jaa tai siirrä niin taantuvat.
Kertokaapa, millaisesta paikasta jalokallioinen pitää? Minulla on siementaimia perennavauvalaatikossa ja pitäisi siirrellä niitä oikeille kasvupaikoilleen. Ovat jo aika pitkiä, 20-30 senttisiä.
Olen myös huomannut, ettei kannata jakaa liian pieniin osiin. Ainutkaan yksinään laitettu ei ole koskaan lähtenyt kasvamaan, onneksi on puhti aina loppunut kesken ja olen loput laittanut isompana tupsuna, joten on säilynyt.
Mun jalokallioiseni näyttää sietävän aivan tiivistä ja kuivaa savimultaakin, ei näytä siinä yhtään huonommalta kuin paremmassa mullassa kohopenkissä, jossa hyvä salaojitus. Aurinkoa saavat molemmissa paikoissa yhtä paljon, lähes koko päivän.
Eli pitää siis aurinkoisesta, eikä kovin märästä kasvupaikasta? Mutta eihän se varsinainen kivikkokasvi ole?
Aurinkoinen on minullakin. Kohopenkki, jossa aurinko paistaa oikeastaan koko päivän. Tuuheat pukskat siis on… ( paitsi ne jotka itse tuhosin.)En ole edes kastellut niitä…
Tämä on oikeesti pinkki, mut tuo aurinko haittaa pahasti tämmöistä amatöörikuvaajaa.
Jalokallioinen aloittelee kukintaa.
Onko tämä kova leviämään? Vauvalassa, Hankalimmalta, en muista oliko siemeninä vai valmiina kasvina.
Minulla yksi ja ainut pehko, saisi levitä, mutta siirtää itse vain inasen kasvupaikkaa. Kiltti kasvi.
Ystävällinen penttiläinen lähetti toissa vuonna kerrotun jalokallioisen siemeniä.
Nyt ne kukkii:)