Nerine kukkii lasitetulla parvekkeella meillä Hesassa. Kuva otettu tänään.
Meillä tontut täyttävät joulukalenterin päivän pussin vasta iltapäivällä lasten ollessa koulussa. Näin ei kenenkään tarvitse käydä pitkin yötä tsekkailemassa olisiko jotain jo ilmestynyt. 
03.12.15.
Kello löi jo viisi, lapset herätkää
Juhani ja Liisi, muuten matka jää...
Mihin kirkkoon Juhani ja Liisi ovat olleet matkalla halki vuosisatojen?
Arkihuolesi kaikki heitä,
jouluglögit vahvat keitä.
Mantelit ja rusinat sill´ peitä,
juoman juotuas näät enkeleitä!
Hiukan valoa pirtin pimeimpään nurkkaan.
Lakki silmillä ja paineet alhaalla.
Mitähän salaisuuksia tonttusilla mahtaakaan olla???
No onkos tullut kesä...
Jouluradio kuuluu jo...
Valoa pimeään
3.12.
"Lankee lumi jouluinen,
putoo hiljaa, seuloen
himmeätä hohdettaan
yli tyhjän mustan maan.
Lankee lumi hiljainen
yli sydänmurheiden
niin kuin talven talttumus,
tyhjä tyyni valkeus."
Oi kuusipuu, oi kuusipuu ja lehväs uskolliset...
"Oi kuusipuu, oi kuusipuu ja lehväs uskolliset..."
Tämä saksalainen joululaulu on ensimmäinen laulu, jonka opin tunnistamaan lapsuudessani.
Isäni kuului kirkkokuoroon ja ollessani kolmivuotias kuoron pikkujouluissa laulettiin tätä sävelmää,mutta mikä onkaan kuvan kuusipuu?
04.12.15.
4.12
Laitan kuvan edesmenneen karvaturrini muistoksi. Aina lumentulon aikaan tulee valtava ikävä tuota tuhisijaa. Ei sellaista lumipyryä ja hankea ollut, etteikö rakas Iitani olisi ollut suunnattoman onnellinen lumesta. Kuono maassa aurasi menemään, kieri ja loikki pitkin hankia silmät tuikkien. Illan lumimyrskyä haikeana odotellessa sytytän rakkaalle kynttilän ja huokaisen syvään.
