Just sillain olen ruusukaaleille tehnyt kuin ehdotit.
Tein taas itselleni jokavuotisen riesan ja laitoin ruusukaalia viimeviikolla, muistaakseni perjantaina, itämään. Joka vuosi on vaan pakko yrittää vaikken koskaan saa yhtään satoa. Mutta ehkä tänä vuonna jo onnistaisi.
Ensimmäinen ruusukaali itää, vein sen tuonne vilpoisempaan huoneeseen jatkamaan kasvua.
Jokos ne pitäisi laittaa tulemaan? Minä ajattelin kokeilla ensimmäistä kertaa. Jos kasvatan avomaalla, niin kannattaako vielä aloittaa? Kuinka nopeasti taimet kasvavat ja ne pitäisi saada ulos?
Ei kaaleilla vielä kiire ole. Huhtikuun alussa olen kylvänyt. Ehtii saada hyvän kokoiset taimet istutukseen.
Kasvatan ensimmäistä kertaa ruusukaalia ja taimeni ovat nyt noin 7 cm korkuisia. Luin, että ne kannattaa siirtää ulos mahdollisimman aikaisin. Olenko jo myöhässä? Vaatiko ruusukaali mitään erityistä?
Ruusukaalintaimet jotka kirppojen käynnin jälkeen ovat nyt ihan komistuneet, eivät taida enään ehtiä ruusuja tekemään? Ovat kyllä muuten nyt ihan komean ja hyvän näköisiä, mutta syksy on jo täällä.
Foorumineitsyys tuhlataan tähän viestiketjuun! Onko porukalla ruusukaalia kasvamassa? Olisin tahtonut kysyä, et missä vaiheessa laitatte ne avomaalle ja minkälaisiin oloihin? Kylmänkestävä tää ilmeisesti on, mut minkähänkokoisen taimen voi maahan laittaa?
Kylvin nämä ruusukaalit huhtikuun lopulla, ja istutin taimet hiekalla terästettyyn savimultaan heinäkuun alussa. Vahvanoloiset kasvit ovat nyt elokuun lopussa puolisen metriä korkeita. Jos nyt oikein mielikuvitustaan käyttää niin, lehtiruodin kannan yläpuolella on jo ruusuke tuloillaan. Satoa voi korjata tosi myöhään, joten odotan ainakin maistiaisia marras-joulukuussa.
Marraskuun alkupuolelta lähtien olen saanut satoa noista edellisen viestini seitsemästä ruusukaalista. Keräsin taas lauantaina parikymmentä sentinpuolentoista kokoiseksi halkaisijaltaan kasvanutta nykeröä. Jäin sitten pienessä päässäni miettimään, miksi kaupan kotimaiset ruusukaalit ovat puolta suurempia. En juuri lisännyt lannoitetta kasvukaudella paitsi kastelin nokkosvedellä. En tajunnut latvoa näitä omiani mitenkään kasvukauden kuluessa. Jossakin googlekuvissa näytti ihan siltä kuin noita isoja lehtiäkin olisi harvennettu kauden edetessä. No, ens vuonna testaan kasvatusta toisella tapaa. Elokuun lopulla kaaliperhosten munista ja toukista oli pientä harmia, mutta munarykelmät ja madot oli helppo pyyhkäistä noin kerran viikossa pois.
Eikös kaikki kaalit pidä ravinteikkaasta maasta ja tasaisesta kostudesta, ei märkyydestä kummiskaan. Jos kasvualusta ei ole kunnolla peruslannoitettu niin täytyy antaa lisälannoitetta kasvukaudella. Syy pieniin ruusukaalin nykeröihin voi olla kyllä ihan sekin että ei ne varmaan kovin kummoisesti enää kasva kylmillä marras-joulukeleillä. Kaupassa myynnissä olevat on varmasti kasvatettu jossain muualla kuin avomaalla tuulten ja tuiskujen armoilla.
Ne pari lehtikaalia jotka jätin kasvimaalle näyttivät olevan siellä ihan hyväkuntoisina edelleen mutta ei ne kyllä ole yhtään kasvaneet ainakaan viimeiseen kuukauteen.
Kiitos jälleen penttiläisten vinkkien. Niiden ansiosta ruusukaalinalkuni muuttivat jo lasitetulle parvekkeelle. Muutaman päivän olleet ja hyvin voivat. Jospa ne nyt vähän maltillisemmin kasvaisivat
Olen näköjään kahdeksan kuukautta sitten kirjoittanut, että ruusukaalit muuttivat parvekkeelle. No nyt on sato korjattu :) Äsken kävin keräämässä söpöt, pienet kaalinnuput. Ei mikään maailman nopein kasvi :P Mutta hyvin kasvoivat partsilla ja helppohoitoisia olivat. Ensi vuonna uudestaan!
Ruusukaali näyttää varsin sitkeältä. Huomasin viikonloppuna kasvimaalla pyöriessä, että osa maanmyötäisistä kasvin osista oli lumen alla säilynyt talven yli. Latvaosa oli jäätynyt ruskeaksi mössöksi.
Ihan mukavasti tuli yhestä taimesta satoa,usiamman kerran syyä
Ruusukaaleissa on pieniä ruusukkeiden alkuja, muutamassa taimessa jo alimmissa lehden hangoissa peukalonpään kokoisia. Kiusana ovat kaalimadot, joita olen nyppinyt sadoittain pois ruusu- ja lehtikaalien lehdiltä.
Tänään keräsin ensimmäiset maistiaiset ruusukaalista, noin parisenttisiä nykeröitä löytyy jo runsaasti. Ylimpänä monien varressa on isompiakin, mutra niin löyhästi, ettei voi keräksi sanoa. Johtuneeko kuumasta kesästä? Näyttäisivät maistuvan myös hyönteiskunnalle, siksi hoppuilin jo nyt maistamaan. Alkukesästä koitin harsottaa, mutta ei näyttänyt olevan apua siitä, jostain ne öttiäiset kuitenkin löysivät sinne suojatelttaan tiensä. Paljaaltaan olevista ne sentään huomaa.
Maku oli mieto, ei kitkerä kuten kuivuuden ja ötököiden piinan vuoksi pelkäsin. Mielenkiintoista nähdä kuinka sato syksyn mittaan kehittyy, vai katoaako parempiin suihin jo penkistä.