Takapihalla ollaan. Ja koska ninimerkkinikin viittaa katajaan, piti katajia saada pihaan. Tässä sinikataja ‘‘Blue Arrow’’ (2 kpl), edessä verikurjenpolvi, ja samassa penkissä myös vuorenkilpeä ja matalaa maksaruohoa (mm. lyydianmaksaruoho).
Aivan ihana tuo kasvimaan rautaportti villiviineineen!
Todella ihastuttavia yksityiskohtia ja viimeisteltyjä kokonaisuuksia - viehättävä, luonnollinen lopputulos!
Korjaus: yläkuvassa on siis kynäkataja ‘‘Blue Arrow’’ eikä sinikataja.
Vuorenkilvet olivat ennen meidän isännän inhokkeja, nykyisin suosikkeja. Ovat niin hyviä jokapaikan ainavihreitä perennoja Niitä alkaakin meillä olla vähän siellä sun täällä pitkin pihamaata, ainakin kolmea eri lajiketta, ja kaikki iloisesti sekaisin.
Vuorenkilvet toukokuun lopussa takapihalla.
Polku johtaa takapihalle. Edessä viime kesänä perustettu perennapenkki vuorimännyn hämärässä. Vuorenkilpeä (taas kerran!), matalaa maksaruohoa, verikurjenpolvi, akileijaa, kivikkoalvejuuri, karpaattienkelloa ‘‘Blaue clips’’. Joku tuntematon kasvikin on joukossa, voi olla jopa rikkis. Pieni pläntti ketoneilikkaa kasvaa sorareunuksen vieressä.
Katsotaan mitkä kasvit pärjäävät vuorimännyn läheisyydessä puun karistaessa vuodesta toiseen neulasiaan.
Viime kesänä valmistuneen grillimökin (jossa ei kuitenkaan sisällä grillata) edessä on tynnyrinpuolikkaaseen istutettu viiruhelpi.
Takapihan yleiskuva.
Vanhan nurmikon tilalle rakensimme kivikkopihan: soraa, kivituhkaa, laattoja ja kiviä, istutusalueita.
Onpas ihana kuva!
Sinulla on viehättävä pihapiiri metsäpuutarhoinen ja kivikkopihoineen. Kiva, kun avasit oman gallerian!
Kiitos vaan. Todellisuudessa tontilta löytyy myös sotkua. Naapureilla ovat pihat tip’'top, mutta meillä vallitsee epäjärjestys aina jossain kolkassa.
Tässä keskeneräinen alue odottaa jatkotoimenpiteitä.
Kivikkoalvejuuri
Viiruhelpi
Lepohetki. Töitä tehdään voimien mukaan, niin homma tuntuu hauskalta. Mikä onkaan ihanampaa kuin pihatöiden lomassa juoda yhdessä ulkona kupponen kahvia tai teetä.
Lämpömittari on näyttänyt tänä kesänä huippulukemia. 5.6. otin kuvan ikkunan läpi, kun mittarissa oli likimain +40°C
Pihapiirin sekamelskaa - uusi hyötypuutarha valmistumassa tontin rajalle. Tämä projekti sai alkunsa, kun tosi vanha ja iso omenapuu kärsi talvivaurioista niin pahasti, että sai kaatotuomion. Isännälle kaato otti koville. Mutta pian oli todettavissa toimenpiteen hyöty - valonpaljous -, kun varjostava puu oli poissa. Jee, vihdoinkin saataisiin oma mansikkamaa ja muuta kivaa Tosin mansikkamaa on pienenpieni, vain 10 ‘’‘‘Honeyone’’‘’ tainta hankittiin toukokuussa Pirilän kukkatalosta.
Kuvan ulkopuolella oikealla olevaan kasvualustaan kylvin 30.5. kehäkukkaa, ruiskaunokkia, kahta sorttia lehtisalaattia, kruunutilliä.
Lehtikehikkoon kyhätyssä penkissä kasvaa kesäkurpitsaa, toiseen maassa olevaan lämpöpenkkiin kylvin avomaakurkkua.
Maistiaisia luvassa. ‘‘Honeyone’’ pitäisi olla makea.
Aivan ihana piha!!
Ihanasti toteutettu takapihan uudistus. Paljoko teillä on tontin koko?
Kiitos kehuista. Itsestä tuntuu oman puutarhan kasvivalikoima vaatimattomalta verrattuna toisten penttiläisten monilajisiin upeisiin puutarhoihin. Tavallista ja kestävää kasvia löytyy, ja usein samaa lajia useissa eri penkeissä.
Jostain kumman syystä esim. takapihan väritys on tällä hetkellä keltapainotteinen, kun keltajapaninangervo on saanut rinnalleen kukkivat maksaruohot ja keltakurjenmiekat. Isäntä tykkää keltaisista kukista.
Maksaruoho, tontin koko on reilu 1600 m2.
Viime viikolla takapihalla näytti tältä:
Keltakurjenmiekat