Keijunmekko, Rhodochiton atrosanguineus

En tiedä kuin nooeasti itävyys itse kerätyissä heikkenee, mutta siemenkirjeeseen voisin laittaa tänä vuonna kerättyjä siemeniä myös, jos jotain kiinnostaa tehdä vertaileva idätyskoe.

Onko erivärisiä keijunmekkoja? Kurppa, minkä väriset ne sun v. 2022 kerätyt oli?
Ja Itusilmälle myös kysymys nyt tarjolla olevien väristä? 

Edellisellä sivulla on kuvia;)

OK, kaikilla näyttää olevan samat värit, siis the one and only. 


Ihan perusmeno näissä minunkin Keijuissa, verholehtien sisällä oleva kukka on semmoinen tummahko violetti, se ei nyt tässä kuvassa näy kunnolla.

Mullon viime kesän siemeniä aika palijon,voin laittaa niitä.

Laittaistteko myös minulle,jos viitsisi joku vaivautua?

Äitini pihan perällä kasvaa vielä keijunmekko. Pari pienempää kasvia meni kellariin talvetukseen, katsotaan onnistuuko.

6 tykkäystä

Oon nyt usiampana vuotena talavettannu autotallissa,noin 10 astetta lämmintä ja muuan tunti valoa päivässä.

1 tykkäys

Oletko kastellut talven aikana yhtään? Mulla on viileä hämärä kellari, jonne tulee hieman valoa keskellä päivää.

Joku kertoi talvettaneensa olohuoneen lattialla ruukussa lyhennettynä. Kuivua ei saa. Keväällä ottaa pistokkaista ja lisää niistä.

1 tykkäys

Kastelen kerran viikossa,mutta aina kannattaa tarkistaa onko multa märkä.Ihimeen vähällä veellä tulevat toimeen talavikuukauvvet.

2 tykkäystä

Miksiköhän keijjunmekon taimet punertuu?

Eikö kellään muulla oo ollu tämmöstä :thinking:

Molemmista on kokemusta. Kyseessä voi olla eräänlainen kasvin stressireaktio, mutta sillä ei ole onneksi vaarana levitä kasvista puutarhuriin.

Lehtien punaisuus voisi johtua liiasta valosta. Lehtien alapinta menee ensin punertavaksi, mutta punaisuus voi levitä myös lehtien päälle. Keijunmekko pärjää melko vähäiselläkin valolla. Itse pidän näitä yleensä kasvatusvalojen varjoisimmilla paikoilla.

Varsien punaisuus voisi johtua esimerkiksi liian märästä mullasta tai taimet on olleet liian kauan siinä samassa mullassa ja niillä voi olla jonkin hivenaineen vajaus, esim fosfori tai ehkä magnesium.

Liikamärkyyttä vältän tekemällä kylvöastiaan vermikuliitista pohjalle sentin-parin kerroksen ja taimimullasta teen erityisen ilmavaa perliitillä. Kastelen alkuun vain sumuttamalla ja kun juuria näkyy enemmän vermikuliitissa asti, niin varovasti astian laitaa pitkin kastelemalla, että vesi menee vermikuliitin “vesipankkiin”.

Lehtien keltaisuus liian märästä mullasta, liian vähästä valosta ja liiasta kylmästä. Ja lehtien velttous liiasta kastelusta.

Näitä olisi minusta helpompi arvioida kuvasta, kun esim tuota punaisuutta voi olla erilaista: varsissa, lehdissä alla, lehdissä päällä, jne.

Jostain syystä sivu ei antanut muokata edellistä viestiä…


Nämon pikkuriikkisiä,tammikuussa kylyvetty.
Arvelen ettovat liian kovassa valossa,noin 10 cm valo yläpuolella.
Kiitos nea neuvvoista :hugs:

3 tykkäystä

Käytän puhelimessa olevaa sovellusta “lux light meter pro”. Sillä kun mittailee, niin saa suurin piirtein lukeman valon määrästä. Keijunmekoille tuli lehtiin punertavuutta, kun valon määrä oli reilusti yli 20 000 luxia.

Loistava neuvo, Nea! :+1:

Mullon tuo sama apsi,mutta näyttää vaan reilu 6800 luxia.