Ihania liljoja ja hauskaa luettavaa
Eikös olekin mukavaa, että on koiranputki-, paju- ym-projektia; ei tule aika pitkäksi 
Tervetuloa tänne.
Mahtavat liljat. Lisää kuvia odotellen! t: Kosmoskukka
Ihania nuo liljasi tosiaan<3 omillenihan kävi niinkuin kävi, mutta ehkä ensikesänä parempi onni.
Tuo jylhäkallio “leijonakuningattarineen” on ihana, söötti kisuli.
Mulla meni sitten ne pisama-ja maitokellot sekaisin, mutta laitoin ne samaan ukonkellojen kanssa, sinne varaston taakse uudelle alueelle. Toivottavasti kukkivat joskus, niin sitten ehkä tunnistan;)
Kovin on syksyistä jo, mulla kelloköynnös hallaharson alla… Onneksi talvella voi sitten vaikka tilailla siemeniä ja harrastaa sitä sisäviljelyä.
Onko teillä järvi siinä? Siis onko järvenrannalla tonttinne?
Kiitos kehuista Varpuvispilä, Kosmoskukka ja NooraNokkonen. Liljat ovat tänä kesänä viihtyneet, onneksi sateet pitivät taukoa parhaimpaan kukintaaikaan.
Varpuvispilä, rojekteja tällä tontilla piisaa. Maa on kivistä moreenia joten tarvitaan tunteen paloa uutta aluetta raivatessa ( ei tauno palokaan olisi pahitteeksi…), lapion lisäksi rautakanki on ehdoton kaveri. Äitienpäivälahjaksi ostin uuden lapion, entisessä oli jo kärki rullalla…
NooraNokkonen, ei ole rantatontti. Joki on kävelymatkan päässä, mutta jos uimaan tahtoo pitää huristella 9 km:n päähän. Maitokello oli se taimipurkissa oleva, omia siemekasvatuksia. Mutta kello kuin kello, nättejä kaikki jos suvaitsevat kukkia 
Ruskoliljoja, vierellä iiris suvaitsi kukkia. Iriksiä on liljoje seassa "tukikeppinä". Ovat niin jäykkävartisia etteivät kumartele tuulta tai sadetta. Jos kukkivat niin sekin on sallittua, päätehtävä on kuitenkin tukea hennompia seuralaisiaan. 
Kuunliljoja ( tarkempi nimi on tallessa, just nyt vain jemmapiilossa...) Onkohan kitkijä ottanut lopputilin ja lomarahat, iskee epäilys...
Minusta piti tulla isona suuri hirvikoira, tuli suuri oravakoira. Ei oravan oravaa näy, vaikka naapurissa kyllä piisaa.
Sadepäivän puuhastelun tulos
Vielä odottelisi kolme sankollista mustikkaa...
Jaahas, ookko tehny salmiakkikossua (ts.leijonaa) ; D
Pitäähän pakkasten varalle olla hömpsyt…
Sulla on hauskat jutut ja tilaa temmeltää…
Kiitos vierailusta Mustatulppaani. Tänäänkin on temmelletty, huomenna saatte nähdä “huikeat” tulokset. Jos ei niin näkyvää niin lehmänpee tuntuu omassakin nokassa kun on päivän kärrännyt paikasta A paikkaan B, C, D…
Voi että, onpa kiva tulla vierailemaan virtuaalisesti, päästä kukkahöperön kukkia ihailemaan! Ihana tuo kivikkoasetelma ja pirteä kukkapata.
...tuo kuvasarja, jossa Jylhäkallion kiven päällä on ensin leijona ja sitten seuraavaksi Jylhäkallion kuningatar 
.
Mukavaa alkavaa viikonloppua!
Kiitos vierailusta Kesäheinä ! Tuo kukkapata on peräisin vanhalta koulultani jossa ala-asteen kävin. Koulu valitettavasti lopetettiin 2004 ja huutokaupassa huusin padan itselleni muistoksi. Koulun ollessa virkeimmillään on tuossa padassa keitetty oppilaille ruokaa, joskus 60-luvulla.
Autotallin seinustaa, tartteepi tehdä jotain... ehkä pientä pintaremonttia ?
Sissos, potkurikin kuvassa ! Olkoon, tiijä milloin talvi yllättää näillä korkeuksilla. Onpahan valmiina jos kiirus tulee ensi jäätikkäillä...
Jotain tehty, kärrätty kakkilaa ( lue : lehmän tuotosta ) kottikärrykaupalla, laidoilla NooraNokkoselta saamani angervot ja keskellä lumimarja,NN:ltä sekin. Keltainen välissä kanadanpiiskua ( ? ), toisessa välissä akileijaa. Huomenna homma jatkuu, lisää istutuksia, ja reunustusta...Penkin reunalla oleva ajopeli on pojan "popkatti", oli äidin apuna mullan kärräämisessä.
Ja ei voi olla totta, nyt näkyy kuvassa rattikelkkakin.... nyt meni viimeinenkin harhakuva teiltä. Elo on kuin Kiljusen herrasväellä. Lapset, lapset, ovat niin virkeitä ja eläväisiä, niinhän ????
Hyvää yötä, kauniita unia ja kukkaisten kuvia 
Kauniita liljoja ja muutenkin mukavan näköistä. Tuo koiranputkipeltohan on positiivisesti ajatellen mahdollisuus vaikka mihin: kukkaniitty, tai jalopuumetsä, lehto... Hyvässä mallissa sinun penkkisi on verrattuna minun vuohenputkikasvustoihini.
Kiitos käynnistä Olga ja positiivissta kannustuksesta. Sitä tarvitaan kun työkaluina on vain lapio, rautakanki ja viikate. Ilmankos katselin velipojan raivaussahaa himon kiilto silmissä… Voiko työkaluun rakastua ? Sytämessä ainakin läikähti, ollapa kaverina tuollainen…
Ostin tämän viimesyksynä puutarhan alesta. Myyjä kertoi värin olevan joko valkoinen tai keltainen. Ei ollut varma, koska kukat oli jo leikattu pois. Kuinkas sitten kävikään ?