Tahtoo olla niin, että kylmä voi viedäkin. Veto on kaikista pahinta, meillä oli valkoinen kakadu. Söi välillä antibiootti-kuureja kun sai vetoa jostain. Aina selvisi niistä. Enää ei ole sitä, niistä kun ei tiedä kuinka vanhoja ovat, jos ei ole käsikasvatetuja.
Tällainen Ara meillä on joskus ollut.
Onpa kaunis lintu,tommosia oli joskus Ähtärin eläintarhassa,ja katseltiin niitä ja todettiin ettei meillä ole tilaa.Nytkin tuo Herra Santtu(kukaan ei tiedä sukupuolta) pakkaa ottaa joka huoneen ja joka verhotangon haltuun.Oli kerran saunas meidän kans ja tykkäs niin paljon,ettei meinaa uskoa että sauna on meidän paikka,ja suihkuttelu sen jälkeen on hänen aikansa.
Tutun näköinen häkki,taitaa meillä olla samanlainen.
Kaikki eläimet ne oman tilansa vaatii, tuo profiilissa oleva vähän enemmän, mutta onneksi ei sisällä tarvi pitää:)
Minulla on myös ollut neitokakadu sekä undulaatteja. Kyllä papukaijat ovat ihan eri luokkaa kuin muut lemmikit, vaativat paljon. Meillä on myös jyrisijöitä sekä koira oli myös ja edelleen sanon ettei mikään ole niin vaativa kuin papukaija. Koirankin hoito oli pientä verrattuna kaijaan 
Ihania ovat, aivan ihania. Ehkä joskus isona haluaisin isomman kaijan, mutta todellakin vasta sitten kun on iso talo ja saan lajilleen vaativan ison häkin. Linnut minulla onkin aina ollut vapaana, yöksi menivät undulaatteja myöten häkkeihin nukkumaan ja aamulla taas virkkuna venyteltiin koipia valmiina uuteen päivään.
Vielä on elossa yksi undulaateista joka on nyt noin 12vuotias, se on äitini hoivissa 
Puhuuko teidän kaija selviä sanoja.Meillä paloauton ääntä matkii ja lokeille kirkuu samalla lailla.Hei,olen luullut kuulevani joskus
vaan ei käskystä.
Meidän nykyinen kaija ei puhu. Mutta harmaa jako,joita meillä on ollut parikin kappaletta, ovat sanoneet sanoja ja toinen oli kova kiroilemaan. Miehet,jotka kävivät meillä kylässä, opettivat ohikulkiessaan.
Micke 4 vee kultaposkinuorukainen on yllättänyt positiivisesti sanavalmiudellaan. Puolivuotiaana totesi ekan kerran "terve" ja sen jälkeen on poiminut sanan sieltä toisen täältä ja osaa niitä käyttää aikas loogisesti.Juuri tuossa kyselee" kerro onko Micke rakas..."Lauluja viheltelee ja normaalit Jyskin tunnarit ym. Undulaatteja osaa myös matkia,mutta ei onneksi ole aloittanut niiden kanssa kilpalaulantaa.
Tiedättekö te kaijojenne sukupuolen,yritettiin joskus selvittää Santun sukupuoli,eihän se onnistunut,pitäis tehdä sisäinen tutkimus.
Meillä ei ole tietoa mistä meidän lintu on kotoisin,lapset se ainoastaan hyväksyi.
Teimme kovasti töitä että tulee olkapäälle tai kepille,
kello on paras kaveri.
Mutta on se ihana…kaikesta huolimatta.
Ei ole tietoa sukupuolesta, ainakaan noista isoista.Meillä oli yhteen aikaa Nanday parakiitti, jolle ostettiin kaveri ja hyvin tulivat toimeen, mutta ei niistäkään tiennyt sukupuolta. Undulaatista ja Nymfistä vain on varma tieto.
Sukupuolen voi määrittää sulkatestillä. Esimerkiksi Laboklin-niminen firma tekee DNA-testejä Saksassa. Itse testautin lintuni tuolla reilu vuosi sitten ja tuloksena oli, että naaras. Elokuussa tämä varmistui, kun naakka muni kaksi munaa. Naakkani ei osaa puhua mutta matkii palovaroitinta, tekstiviestiä ja herätyskelloa. 
No voihan 
Meidän Leevi neitsikka kuoli just. Vanhahan se oli mut kuitenki…
Vähän reilu tunti sitten kävin vaihtamassa niille kippoihin uudet siemenet, enkä sillon huomannut mitään tavallisuudesta poikkeavaa.
Menin viemään äsken poitsuille leipää ja aloin katsomaan Leeviä vähän tarkemmin ku se näytti oudolta. Hengitti nokka auki. Melkein samantien se lennähti kömpelösti häkin pohjalle, kramppasi ihan hetken ja se oli sit siinä. Voi pientä Leeviä 
Hyvä näin, kun tän näköjään piti Leeville tapahtua. Eipä sairastellut, eikä kärsinyt.
No voi hyvänen aika! Otan osaa!
Voi rassua, lieneekö ollut sydänkohtaus. Otan osaa!
Voi miten ikävää…vaan ei onneksi kärsinyt pitkään. Minkään omaksi tulleen ja rakkaan menetys ei ole helppoa, eläin tai ihminen, mut muistot ovat ne, joita ei keneltäkään pois saa…
Jep, helpottaa tuo kun tietää, ettei kärsinyt. Lähti ns. töyhtö pystyssä 
Itselle tuli myös mieleen, et liekö sydän pettänyt. Surku olo ollut koko illan silti. Muut 3 poitsua ovat käyttäytyneet illan erilailla kuin yleensä. Vaikka taisivat kyllä tajuta mitä tapahtui. Annoin Leevin olla häkissä hetken aikaa ennenkuin otin pois ja silloin pidin sitä kädessäni vielä hetken aikaa muiden nähtävillä. Yleensähän nuo huutavat/kirkuvat ihan mielettömästi, jos yksi katoaa näköpiiristä esim. kun ovat vapaana ja joku niistä putoaa/laskeutuu lattialle.
Leevi oli sellanen erakko, ei välittänyt koskaan pahemmin muiden läheisyydestä. RIP hassu tirppa.
Lemmikkilintu ketjua luin, amazoneja ja aroja ihailin täällä kuvina. Jospa tänne ilmestyisi lemmikeistä kuvia, uhkailulla: muuten laitan olkapäälläni sohvalla usein istuvasta pikkukanasesta, kilpikonnastamme :doze:.
Valtsu, suorastaan odotan että laitat uhkauksesi tänne, haluan nähdä sinun pikkukanasen 
ja konnan (vaikkei se lintu olekaan)
Onks toi Punakorvakilpikonna,?
Vai joku Keltakorva,?
Alkuperäinen kirjoittaja: David2
Tykkää repii riepuja tms, mut en enää annu, ku niistä voi tipu saada keuhkoihin pölyä tms, ja noissa voi olla myrkkyjä, vaikka on vanhojariepuja.
Ilme kertoo,loput :hehe:
Alkuperäinen kirjoittaja: David2