Minä varmaan vetäsin julkisivun jollain sammalsössö-piimävellillä tms. ni sammaloituis lisää. Hyvä alku näyttäs olevan…
Hei! Miten korkealle ilmanvaihtotötteron tulisi maakellarin katolle tulla? Tuleeko sen peittyä talvella lumeen vai ei? Korjaamme vanhaan kellaria jossa reikä hieman maan pinnan yläpuolella ja sulkeminen on tapahtunut tunkemalla villaa tötterö talveksi täyteen.
Meillä on ehkä parikymmentäsenttinen,korkeintaan,vanhan kellarin katolla,villalla täytetään päälimmäisenä kanaverkon pala ja talveksi vielä löyhästi tiilien päälle vanha maalipurkki,ettei villat kastuisi.Lumi sitten itsestään peittää koko jutun ,ehkä tuo maalipurkki ei ole tarpeellinen,meillä vaan on niin laitettu.
Meillä on n. 15 vuotta vanha maakellari, siinä on eristetty ja hiirten varalta verkotettu putki katolla, joka ylettyy reilun puoli metriä maan pinnan yläpuolelle, pinnoitettu vielä ulkopuolelta kyllästetyllä puulla, päässä "hattu". Ei tukita talvisin mitenkään, eikä koskaan ole pakkanen tullut sisään. Tosin meillä on kaiken varalta pakkasvahti kellarissa. Tuloilma tulee ovissa olevien räppänöiden kautta.
Kiitos paljon vastauksista.
Kaipaisin vinkkejä pienen kellarin tekoon. Mitään isoa en tarvitse, on niin pienet nämä manttaalit. Haluaisin sellaisen pienen kellarin jossa perunat säilyisivät syksystä jouluun tai ainakin marraskuulle. Olisiko teillä heittää ideoita tai omia ratkaisuja osviitaksi. Olen kuullut kellareista jotka on tehty kaivonrenkaasta, miten?
Hei, kuuluisikohan nyt avata maakellarin ovet ja tuulettaa ennen kuin syksyn perunat menevät sinne? Minulla on sellainen muistikuva, että varsinkin viileää yöilmaa pitäisi päästää maakellariin. Teettekö kellarien omistajat niin?
Jeps, kellarin saa noepammin jäähdytettyä sopivaan lämpötilaan, kun pitää ovet auki yöllä.
tänne mahtuu uudenlaisen kellarin kuvat ja piirustukset...
Kaikkien maakellaria suunnittelevain tiedoksi haluaisin saattaa oman hiellä ja rahalla lunastetun kokemukseni:
JR-Holvikellarin tasamaamalli 2.5m leveä n. 5m pitkä eteisellä ja kahdella kellarikomerolla jonka rakensin yksin viimme kesänä:
Harkkosarja maksoi 2455 egeä
Muut tarvikkeet ja betonivalu 7200 egeä jossa mukana omaksi ostettu laastivispilä ja iskuporakone
Kaivinkonetyä 450 egeä
Kokonaiskustannus 10065 egeä
Tein itse ovet karmeineen 3 kpl
Omaa työtä 500 tuntia
Lotvonen,oon katellu just nuita JR Holvikellareja.Tuo Jukola malli olis meille sopiva.
Sen rakennussarija maksaa 2090 e plus ovet kahen puolen kolomesataa.
Tietenki tuohon tulee vielä muutaki sälää,esim just kaivuut yms.
Sulla tuli kyllä hintoihinsa tuo kellari.Kannattaa kasvatella ite vaikka mitä,son halavempaa 
tulihan sille kellarille hintaa (10k€) mutta mikäs se sellanen harrastus on joka ei kaikkia rahoja vie? Sadan vuoden kuluttua se on ihan ilmainen pääomakustannuksiltaan.
Laitoin siihen lattian uudesta tiilestä ja lämpöeristeen päälle kerroksen säkitettyä lecasoraa, mutta muuten en osaa sanoa missä olisi voinut säästää ratkaisevasti. Laastikin oli pakko ostaa, sitä meni tonneja.
Olipa ketjussa hienoja maakellareita. Meillä on edellisen asukkaan tekemä, hyvin toimiva kuoppa. Talo tehty ennen öljykriisiä ja aikana, jolloin öljysäiliö on upotettu maahan. Jossain vaiheessa öljysäiliö on nostettu pois, sen kuopan reunat oiottu ja eristetty ja valettu seinät ja katto. Lattia on maapohjalla ja kulku katon kautta, siinä pari kaivonrengasta. Maata kuopan päällä noin puolentoista renkaan verran. Hyvin on perunat säilyneet paleltumatta. Viime kesänä siirrettiin siihen käytöä vaille jäänyt leikkimökki “katoksi” jo hiukan kypsyneen kannen tilalle.
Jaahas. Laitanpa kysäisyn tännekin, kun näyttää että tuolla raksapalstalla on väki vaipunut horrokseen…
Maakellaria olen suunnittelemassa. Kaikkeen muuhun mieltä askarruttavaan olen löytänyt vastauksen, mutta nettihaku ei tuota tulosta kun pyrin selvittämään millainen on paras maaperä tällaisen kellarin perustamiseen.
Ilmeisimminkin täysin upottava lettosuo ja paljas peruskallio ovat hivenen hankalampia vaihtoehtoja sikäli mikäli kellarinsa aikoo toteuttaa perinteisellä kaivuumetodilla, mutta kuinkapa ympäri vuoden kuiva, kylmä ja tiivis savi?
Pihasta löytyy tuollaista savea noin puolen metrin syvyydestä alkaen. täyttä varmuutta ei ole kuinka syvälle tuo savipatja ylettyy, mutta olisiko maakellarille kuivasta savesta hyötyä, haittaa, vaiko onko maalaji ihan herttaisen yhdentekevä kunhan siihen tavalla tai toisella kuopan kellaria ja sen salaojia+ilmanvaihtoa varten saa?
Ei kai sillä maalla ole niin väliä kuin kaivajalle. Paikka niin, ettei siitä kaivoa tule. Meillä maakellari tehty vuonna 1 ja 2 poistetun lämmitysöljysäiliön tilalle. On siis täysin maan alla, nimeks kumparetta. Siitä kivikovasta sitkeästä savesta siinäkin on läpi menty, yllä hietaa, alla hiekkaa, savi välissä.
Jupjup… Tuo kaivo-ilmiö siinä itseä vähän mietityttää, enemminkin kuitenkin pähkäilin vaikuttaako kellaria ympäröivä/kellarin lattiana toimiva maa missä määrin kellarin toimintaan? Savi on meidän tapauksessa jämäkkää kuin betoni ja kuivaa. Toisaalta helppo muotoilla niin ettei vesi sinne kellarikuoppaan valu ja jää makaamaan, mutta savihan tasaa kai kosteutta imemällä sitä itseensä ja sitten luovuttaa sitä hitaasti, joten periaatteessa ok, mutta kun se on näin alkuvaiheessa kuivaa niin onko ensimmäiset sadot kuivia muumioita kunnes tietty tasapaino saavutetaan… Argh!:crazy:
Onneksi ei ole varsinaisesti ajankohtainen tuo koko kellari vielä, kuuluu pidempiaikaiseen pihasuunnitelmaan, mutta ylläoleva kappale kuvastaa omia neuroottisia mietintöjä aiheesta. Omat kokemukset maakellarista rajoittuvat isovanhempien “maakellariin”, joka oli kaukana oikeaoppisesta toteutuksesta, ja toimi lähinnä keskinkertaisesti perunoiden säilytyksessä, kaikki muu siellä homehtui liian kosteuden ja puutteellisen ilmanvaihdon vuoksi. Kylmänä kyllä pysyi ympäri vuoden.
Jaaha, oikeaoppisuus tänäpäivänä taitaa vaihtua kauppiaan mukaan. Tärkeintä kai, että toimii. Meillä säilyy perunat ja juurekset hyvin ilman lisälaitteita. Ei sovellu puskien yms. säilytykseen. Ei siihen riittäisi tilakaan.
Kauppiaan mukaan:laugh: Niinhän se tuntuu menevän. Pitäisi etsiä käsiin ilmeisesti tässäkin ketjussa mainittu opus maakellareista, tarkoitus olisi väsätä se itse “pitkästä tavarasta”. Elementtikellareissa näyttää löytyvän tasan kahta mallia, liian pientä ja liian kallista. Tarkoitus ei ole mitään väestönsuojaa väsätä, mutta kokoa saisi silti löytyä mieluummin lähemmäs 10 kuin kaksi neliötä. Eihän se itse tehtynäkään ilmaiseksi tule, mutta hintoja vertailtuani olen todennut että jos löydän sopivan erän harkkoja+muita tarvikkeita sopuhintaan, alittuu kustannukset elementteihin verrattuna huomattavasti. Aikaahan mulla on noita roskalavoja ja torin Annetaan-ilmoituksia selailla.:laugh:
Tämä on kans semmoinen oma haave, saada maakellari. Mutta… Maaperä savea, savea ja lisää aitosavea. Rannassa tulee pohjavesi puolessa metrissä, ja yläpihalla varmaan n. 2 metrissä. Kaikki pitää rakentaa joko paaluille, tahi metrisen sorapatjan päälle. Miten sitä mitään kellaria rakentaa. Kylmä kellari kyllä olis. Ja märkä. En tiiä sitten oisko valmissysteemeissä jotain hienoa tekniikkaa millä vois kikkailla. Kalliita ovat, ja ite tykätään rakentaa. Joskus sitten.
Mittasin maakellarin lämpötilan.
Eteinen oli +4 ja varsinainen kellari +2.
Mittasin koska mietin miten peruna viihtyisi kellarissa.
Se että lämpötila on noin niin johtuu oletetavasti siitä että kylmä on talven mittaan mennyt kellariosastoon ja nyt eteinen on lämpimämpi koska ulklämpötila on lämpenemään päin. Kovilla pakkasilla tuo eteinen on jopa miinuksen puolella jonkun verran. Mikään “liemi” ei kyllä ole mennyt jäähän. Siinä’ eteisessä kun on myös säilykkeitä, mm.punajuuria, hapankaalia, suolasieniä.
Perunalle olisi sopivin +4 astetta. Luulen että syksyllä ilmojen mukaan on kellarissa vielä lämpimämpääkin. Voisi kyllä yrittää jäähdyttää nopeammin kun pitäisi ovia auki syksyllä. Kesällä lämpötila menee n. +10 asteeseen. En ole varma että olisiko loppukesästä hiukan lämpimämpääkin.
Vielä kun saisi niitä perunoita jotenkin:)