Värillisiä kiviä.
Tavaraa ja ihmisiä vilskeessä.
Välillä pitää mennä aurinkoa palvomaan. Kylpylässä oli solarium, miehille ja naisille omat paikat. Palmunlehtien takana, piilossa uteliailta katseilta.
Jaahas, että nakurannallakos se Pirkko-Martta olikin Kivat kuvat, mutta kyllä mehuntekijä oli söpöin.
Tämä bussi vei meidät sinne kylpylään, jonne oli matkaa noin 4 km. Aamupäivisin se vei sinne ihmisiä 5 kertaa määrätyin väliajoin ja haki pois. Iltapäivällä alkoi uusi kuljetus siestan jälkeen, muutaman kerran. Itse sai olla sen verran kuin halusi olla rikkivesialtaissa, (enintään 15 min. kerralla, muuten käypi sydämen päälle), mudata itseään ja kellua meressä. Meikäläinen oli siellä koko päivän, sain aurinkoa niin että ihoni parantui kokonaan ja tietenkin kelluin meressä joka oli myös tärkeää paranemisen kannalta.
Ja tällainen traktorijunavaunu vei merelle, jonne oli matkaa kylpylästä minun askeleillani mitattuna n.2400. Mutta minä kävelin joka kerta mennen tullen, päivittäin 2-3 kertaa. niin että ei ainakaan läskit päässeet illalla ylensyömisestä nousemaan.
Suolaa
Kyllä maailma on kumma paikka ! Kuivattaakos tuolla kelluskelu kovasti ihoa ?
Puisia lauttoja oli kaksi eri paikoissa, jos sattui menemään silmiin, sai laskea hanasta vettä, se nimittäin kirveli aika lailla. Yritin olla varovainen, mutta joskus meni kun oli kovat aallot, tai joku törppö joka pirskoi vettä, niin että meni toisten päälle.Osa kyllä kellui mahallaan vaikka se oli kiellettyä. Jos olisi mennyt puoli desilitraa suolavettä mahaan, niin henki pois, on se niin vaarallista.
Miten suuri se veden suolapitoisuus on?
Eipä kuivata, jos ihossa on haavoja, niin johan kirvelee.
Vahtikin oli vartioimassa meitä. Ja komentamassa, jos vaikka lapset leikkivät hanoilla ja laskivat suotta kallista vettä mereen, niinkin kävi.
Niin sanottu pelastusvenekkin oli koko ajan lähtövalmiina.
Mereltä Ein Gediin kuva.
Säätaulukin oli laitettu.