Ajeltiin pitkin maaseutua pieniä serpenttiiniteitä pitkin kunnes löydettiin tie vanhalle linnalle. Kapeaa tammenterhojen päällystämää polkua pitkin kapusimme ylös todetaksemme, ettei se ole enää syksyllä auki.
Matkalla näin kuitenkin rinteeseen laskeutuvan kotkan, eli yksi haave taas toteutunut. Kuvaa en ehtinyt siitä napata.
Hienoja kuvia, tulee viekä ikävämpi...laitan muutaman omani tähän väliin, koska annoit luvan, kiitos sinulle!
Tyttäreni viritelmä puutarhasta Frankfurt am Mainissa, hän on varsinainen piherpeukalo, saa rikkaruohotkin kuolemaan..
Ja tyttären versiö Suomi-mökistä, keskellä Frankfurtia, maali ostettiin, sen purkin kyljessä luki "schwedenrot", vaikka ihan suomipunainen onkin! 
Ja viimeisenä vanha Frankfurtin Kaupingintalo Am Römer, Rathaus.
Hautuumaat olivat mykistyttävän kauniita. Varmasti kuului päivärutiineihin käydä rakkaitten haudoilla, koska muuten ne ei olisi tällaisessa kunnossa.
Spatz osaisitko sanoa, mikä tuon pienen nesteellä täytetyn rasian tarkoitus on joka oli lähes jokaisella haudalla?
Illalla ei ollut nälkä, joten tyydyttiin kalaan ja vihanneksiin. Leivän levitteenä tuotiin pöytään ehkä laardia? 
Joen rannoilla oli paljon retkeilyalueita, telttoja ja asuntoautoja. Teillä tuhansittain harmaahiuksisia pyöräilijöitä ja patikoijia. Kaikki paljon paremmassa kunnossa kun mie vaikka olivat 10-20 vuotta vanhempia.
Sanoisin, että kyseessä ovat olleet katolilaisten haudat, eli kyseessä on "Pyhä Vesi".
Eli pirskotellaanko sitä Pyhää Vettä aina haudoilla käydessä?
Kyllä, hautausmaat ovat siellä näkemisen arvoisia, siellä kunnioitetaan todella vainajia ja käydään niin usein kuin päästään haudoilla. Tyttäreni asuu hautausmaan vieressä, Frankfurt Nord Friedhof, siellä ollessani teen kävelylenkin joka päivä hautausmaalla. Avo-mieheni ollessa ensimmäistä kertaa mukanani, hän ei ollut uskoa näkemäänsä, ehkä myös siksi oma kunnoitukseni vainajia kohtaa on täysin erilainen kuin meillä Suomessa yleensä on.
Kiitos tiedosta. Viime syksynä Lontoon reissulla oli aivan järkyttävä kokemus umpeen kasvaneista haudoista jotka olivat kuitenkin vaan muutamia vuosia vanhoja.
Meinattiin yöpyä tällaisessa talossa, mutta puhelimeen vastannut erittäin iäkkäältä vaikuttanut rouva ei saanut miehen huonosta saksankielestä tolkkua ja sanoi nopeasti bai bai:D
Joten jouduttiin tyytymään varsin viehättävän vanhemman pariskunnan aamiaismajoitukseen. Heillä oli erittäin kaunis ja siisti koti. Aamiainen oli katettu mahdottoman kauniilla astioilla ja pöydällä oli tuoksua antamassa iso vadillinen laventelin siemeniä. Aamulla kun oltiin pois lähdössä, rouva antoi pienen viinapullon vielä matkaan. Harmi kun ei oikein yhteistä kieltä ollut.
Näistä aamiaismajoituksista tykkään eniten, niissä on jotenkin tunne että on vieraana tuttavalla.
Majoitukset oli täällä ainakin samalla pienellä alueella ja ulkona lappu, missä ilmoitettiin, että on vapaita huoneita.
Kylppäri oli pienen huoneen kokoinen. Yö maksoi kahdelta 50€ aamiaisineen.
Sitten taidettiinkin siirtyä Bernkastel-Kues:n
Kiivettiin ylös vanhalle linnalle. Polku oli niin jyrkkää, että mainasi miun kunto loppua kesken. Eläkeläiset painoivat ylös edes hengästymättä:/
Ylhäällä oli jotain? laiduntamassa.