Nämä kuvat liittyvät tavallaan kasveihinkin. Meidän kaupungissa yhdessä puistossa oli vanhoja ja hieman huonokuntoisia hopeapajuja. Kaupunki kaatoi vaaralliset puut pois. Niitä ei katkaistu normaalilta korkeudelta, vaan muutaman metrin päästä maasta. Juuret ovat edelleen maassa. Kaupunki kutsui viisi eri taiteilijaa ja veistäjää tekemään niistä taideteoksia. Jokainen sai tehdä oman veistoksen tai taideteoksen viikon aikana paikan päällä puistossa. Tämä pöllöpuu on minun suosikkini. Sen on tehnyt paikallinen mies moottorisahalla. Puusta löytyy kaikki 11 Suomessa pesivää pöllölajia. Toivottavasti paju ei ottaisi kovin pian uusia versoja, jotta pöllöt eivät häviäisi oksien sisään. Laitan muutaman kuvan tuosta pöllöpuusta. Tässä ekassa näkyy taideteos kokonaisuudessaan toiselta puolelta.
Latvassa olevat pöllöt näkyvät paremmin tässä kuvassa. En ala sanomaan,että mitä pöllöjä siellä on, koska en tunnista niitä.
Siis wau! Tuommoista voisi pitää ihan omassakin pihassa. Kyllä on hieno
Vielä kuva rungon toisella puolella olevassa kolossa olevista pöllöistä.
Toisella puolella runkoa asustavat tällaiset pöllöt.
Vieressä on tällainen veistos. Sen nimi taisi olla ''Pistiäiset'' . Tekijä oli suunnitellut tekevänsä enkelin hopeapajun tyngästä, mutta puu oli ollut jotenkin laho, ja siitä ei ollut saanut tehtyä enkeliä. Hän oli käynyt nurmikolle makailemaan ja miettimään, että mitä ihmettä hän tekisi. Maassa oli ollut muurahaisia, jotka olivat pistäneet miestä. Siitä oli syntynyt idea tähän veistokseen.
Siis wau! tosi hieno toi pöllöpuu!
No tuollaista taidetta minäkin ymmärrän - ei pöllömpää!
Samoin minä
Todella mahtava tuo pöllöpuu, siitä olisi hyvä opiskella kaikki Suomen pöllölajit!
Onpa ollut harvinaisen fiksua väkea paulastinan kaupungilla.
Taikka Peukaloisen :)
Heh! No niinpä olikin, siis peukaloisen kaupungissa on ollut viisaita päättäjiä. Eikö paulastiinalla olisi ollut ;) Ei meillä ainakaan.
Tänään kävimme Verlan tehdasmuseossa Jaalassa. Loistava museo kohde.
Tehdas kierroksella näimme kuinka ennen puu muuttui pahviksi naisten ja miesten uurastuksella. Tehtaan toiminta loppui 1960-luvulla vasta kun työntekijät eivät enää kyenneet tehdasta pyörittää, korkea iän vuoksi.
Oppaan (kerrassaan hyvä) vieressä kartongit kuivumispaikassa, johon naiset ripustivat ne käsin.
Puusepän tekemiä kesäkuivatushuoneen koukkuja, joihin pahvit ripustettiin. Puuseppä oli tehnyt työntekijoille myös kirstut sen mukaan kuka näytti sitä seuraavaksi tarvivan (oli ottanut vaivihkaa mitat:)