Sognevuono haarautuu pohjukassa neljäksi pienemmäksi vuonoksi. Nousimme maihin Aurlandsvuonon pohjukassa Flåmin pikkukaupungissa. Sieltä lähdettiin Flåmsbana-junalla 20 km:n matka Myrdaliin lähes kilometrin korkeuteen.
Flåmsbanan reitti on yksi jyrkimmistä maailmassa normaalilla raiteilla. Se kulkee 20 tunnelin läpi, ja yhdessä tunnelissa se tekee silmukan, eli 180 asteen mutkan. Yksi hevosenkenkä mutka on myös tunnelin ulkopuolella.
Juna teki lyhyen pysähdyksen Kjosfossen putouksen kohdalla. 
Myrdalissa vaihdettiin junaa, ja lähdettiin kohti Vossia. 
Vossin pikkukaupunki on kauniin järven rannalla. Siellä oli viikon kestävä ulkoilutapahtuma; melontaa riippuliitoa yms.
Kitkemätön katto... 
Vossissa juotiin vain kahvit ja jatkettiin matkaa bussilla. Pysähdyttiin ihailemaan ja juomaan vettä Tvinnefossen putouksesta. Tämä on kuulemma taas yksi nuoruudenlähde. Jos tästä juo niin jos nyt ei ihan nuorru, niin ainakin lakkaa vanhenemasta.
Gudvangenin lähellä pysähdyttiin Kjelfossin putouksella. 
Opas kertoi, että kuuden vuoden aikana, kun hän on näitä Norjan matkoja on tehnyt, niin putouksissa ei ole ollut näin paljon vettä. Oli helleviikko ja lumi suli nopeasti vuorilla.
Laskeuduttiin alas yhtä Norjan jyrkimmistä serpentiiniteistä. Opas kertoi vitsin: Vossilainen bussikuski ja pappi olivat taivaanportilla. Pyhä Pietari päästi bussikuskin sisään, mutta ei pappia. Pappi kysyi syytä tähän, ja Pyhä Pietari vastasi: kun sinä saarnasit, niin osa seurakunnasta nukkui. Mutta kun tämä mies oli ohjaksissa, niin kaikki olivat hereillä ja rukoilivat.
Kjelfossin pisin pudotus 149 m, kokonaispituus 755 m. 
Sillä aikaa, kun olimme maissa, oli laiva tullut Aurlandsvuololta Naeroyvuonon pohjukkaan. 