Ryhmäruusu, josta en edelleenkään tiedä onko Nina Weibull vai Ingrid Bergman, jatkaa suurten syvänpunaisten jalojen kukkien tekemistä.
Kurjenkellojen jälkikukintaa.
Myös Prairie Joy jaksaa vielä kukkia.
Voi, mitä herkkuja sinulla on puutarhassasi. Aloin heti miettiä paikkaa liljoille...
Ah ja voi - on se mukava, että voi kuvien kautta nauttia sellaisistakin, jotka eivät omaan pihaan enää mitenkään mahdu! merkurius, Ingrid Bergman on teehybridi, jolloin varren päähän avautuu aina yksi suuri kukka. Nina Weibull on taas floribunda eli kukinto on terttumainen. Ingrid kasvaa metriseksi, Nina vain 50 cm pituiseksi.
Minun piti vain piipahtaa Merkuriuksella, mutta nälkä kasvoi ja katselinkin kaikki kuvat 
Aivan upeita ruusuja ja ne liljat
Taitava kasvattaja olet. Nyt on repäistävä itsensä pois tästä ja lapion varteen, muuten ei hommat etene... Tavataan taas
Kiitos, Olga, Merlin ja Kukkahöperö! Mukava kun kävitte katselemassa kuviani. En minä mikään erityisen taitava puutarhuri ole, mutta joittenkin kasvien tavat olen oppinut. Ja etupihani on monelle kasville edullinen aurinkoinen paikka.
Merlin, siispä se ryhmäruusu on Ingrid. Minulla oli joskus molempia, mutta toinen kuoli. Tuo on tosiaan jo lähes metrinen ja hyvin pysty. Ja varren päässä yksi tosi iso kukka. Siten on vain muutama kukka kerrallaan, mutta on ne komeita!
Hansaland taas on ihan päinvastainen tapaus. Kukat eivät ole suuren suuria, mutta niitä on paljon. Samassa tertussa viisikin kukkaa. Hansalandin pitäisi kai kasvaa aika korkeaksi, mutta minulla se on pysynyt matalana. Liekö syynä paikan ohut multakerros. Pitää ehkä hieman kuivaa.
Merkurius, onko apteekkarinruususi minkä ikäinen? (Ihailin noita kuviasi heinäkuulta) Ja minkä kokoinen se on, korkeus ja leveys noin suurinpiirtein. 
Mietin sitä kivikkopenkin reunaan köynnösportin viereen, kun se tuolla ‘Rosa Mundin’ kanssa odottaa, enkä nyt oikein muita paikkoja niille keksi. Onko tehnyt juurivesoja?
Oisko neljä vuotta. Vajaan metrin korkuinen, ei ihan niin leveä. Eipä tuo juurikaan veso.
Aha, kiitos, ei tunnu liian suurelta… Pitää huomenna mittailla, ne ehkä mahtuisivat siinä kasvamaan. Ja ranskanruusujahan voi kai leikata keväällä aina kolmanneksen pois, pysyvät pienempinä ja kukkivat komeammin.
Merkuriuksella on ankeaa. En laita kuvia. Vain kissankelloissa, verikurjenpolvessa ja parissa ruusussa on kukkia. Takapihalla on jäniksenraato (yöks!), pitää pyytää ukkokultaa hävittämään se. Kukaan ei ole käynyt takapihallamme varmaan kuukauteen. Ensin mulla oli ulkomaanreissuja ja nyt olen ollut sairaana kohta kaksi viikkoa. Masentaa. Kunpa toipuisin tästä edes ennen pakkasia, että saisin laitettua jotain kukkasipuleita maahan. Ulkokalusteetkin pitäis pestä, kuivattaa ja viedä varastoon. Mutta mitenkäs teet kun makaat sisällä flunssaisena?
Malta nyt vain levätä! Pikemmin paranet. Kyllä niitä istutusilmoja ja pihapuuhakelejä vielä tulee
Merkuriuksellakin on herätty talviunesta. Ensimmäisenä kukkivat kevätkurjenmiekat, lempparini. Yksi keltainen krookus on ehättänyt joukkoon.
Muutama muukin krookus kukkii. Paljon ei niitä minulla olekaan, kun useimpina vuosina puput syövät ne, joten en viitsi juuri lisää laittaa. Näille vähille laitoin curryjauhetta, mutta ei sitä isolle alalle jaksa levitellä.
Miksiköhän toinen kuva muuttui noin pieneksi?
Krookuksista eka kukkiva oli iso yksinäinen.
Näitä raidallisia krookuksia on yksi siellä toinen täällä.
Omenapuun aidan suojassa kukkii muutama krookus. Ovatpahan turvassa pupuilta, mutta kyllä se verkkoaita vähän kauneutta pilaa.
Kaksi lummetulppaania on jo kukassa. En vielä tiedä moniko tulppaani suostuu kukkimaan, kun en viime syksynä laittanut yhtään lisää, vai olisinko yhden pikkupussin yhteen penkkiin laittanut? Lehtiä on paljon, mutta osa saattaa jättää kukkimatta. 
Näitä kevätkurjenmiekkoja on noussut lisää.