ei se ole metsäalvejuuri. Se kasvaa paljon isommin lehdin. Olen sitä kerännyt (hmm…luvan kanssa) metsästä ja siirtänyt kukkapenkkiin, mutta sitä pienempi (siis pienempilehtinen) olis kivikkoalvejuuri, eikä se ole sekään.
No tuos on nyt sen kuva, varressa on tuollaisia repalehia, ja varret kasvaa keskeltä mytyssä, ei maavarrella.
Ok, kun nyt kerran ainakin kaksi on sitä mieltä, että olisi haurasloikko, mitä alunperin arveltiinkin, se olkoon sitten se. Ei voi opettaja ainakaan sanoa, ettei olisi yritetty! 
Iso kiitos teille kaikille!!
ikävintä onkin, jos opettajat menee korjaamaan oikein määritetyn kasvin mieleisekseen…
Meidän poitsuilla on tullut näistä aina kymppejä 
koska äidillä on kasvanut kaikki luonnonkasvit kukkapenkissä valmiina, MUTTA opettaja sotki itse raudus- ja hieskoivun 
Juupa, meillä ei mennyt pähkinäpensas läpi kun oli kuulemma lehmus ;D
Kiitos annaw vielä tuosta kuvasta! Tuollainenkin pitäisi löytää, joten hyvänä apuna on jatkossakin. Minulle nuo saniaiset on aivan tuntemattomia, vain kotkansiiven erotan varmasti. Haurasloikasta en ollut ennen edes kuullutkaan.
Oho, no on kyllä aika noloa, jos opettaja ei erota kasveja toisistaan. Vaikka kyllähän tunnistaminen kuvista on aika vaikeaa, mutta silti!
Pionina -se ON korpialvejuuri.
On muuten suht uhanalainen/taantunut lajike.
Ai… Juurikuva tosiaan viittaa enemmän haurasloikkoon…
Aina missaan nää kivat tietovisailut kun aamusta yöhön pitää koulussa olla -onneksi syksyllä on se sienientuntemus kurssi.
Hih, älä välitä kukkaistätsy. Meillä on vielä piiitkä lista sammaleitakin tunnistettavana. Minulle ne ovat ihan yhtä vaikeita tunnistettavia, joten teidän apuunne joudutaan varmaan turvautumaan vielä moneen kertaan. 
Mutta hienoa, että tuli vielä puoltoääni haurasloikolle.
Haurasloikolla on lehtilapa on tuollainen kapeanpuikea niin kuin ekassa kuvassa näkyy. Siitä ei näy lehtiruoti, mutta sen pitäisi olla 1/3-2/3 lavan pituudesta. Lehtilavassa melko selkeä kärki. Tokassa kuvassa näkyy pikkulehdyköitä, joissa selvästi näkyy, että ne ovat lehdykässä vuorottain. Haurasloikko kasvaa kallioseinämissä , siirtolohkareilla, muureilla, kiviaidoilla. Eikös tämäkin ollut jostain kivimuurilta?
Tuntomerkkitiedot ja esiintymistiedot ovat retkeilykasviosta.
Lisäys: Kasvioni marginaaliin olen tämän lajin kohdalle kirjoittanut, että juurakko on paksu ja haarova.
Kun täällä on näitä saniaistuntijoita,niin tämä varmaan tunnetaan ilman juuriakin.Kasvaa kivikossa,kuivassa,kauniin vaalean vihreä,en muista miten väri muuttuu myöhemmin,vai muuttuuko mitenkään.
Eilisen ankaran saniaisgooglailun perusteella veikkaisin tuota metsäimarteeksi.
Kyllä, kivimuurilla kasvaa rikkana (nättinä sellaisena) tuo minun kasvini. Eli kasvupaikkakin sopii.
Pitäisi oikein itsellekin tehdä tuollainen kasvio. Voisi ottaa noita lähikuvia, ja sitten vielä oman pihan kasvupaikan. Minulla kun on niin surkea muisti, että unohdan talven aikana vähintään puolet oppimistani uusista kasveista. Siitä olisi mukava niitä keväällä tarkistella.
Metsäimarteelta näyttää,varmaan onkin,kiitos.
Kuvaa en ole vielä käynyt nappaamassa. Mutta tunnistaisko joku kuvauksen perusteella. Kukan kasvutapa on tismalleen samanlainen, kuin nokkosella. Myös lehtien asento, muto ja koko sama. Vihreä on heleämpi, lehdet todella samettisen pehmeät. Itseasiassa koko kasvi on pehmeän tuntoinen kädessä. Lehtien reunan sahaisuus ei ole niin terävä kuin nokkosella. Lähtee helposti repäisemällä maasta. Tällä hetkellä kokoa n.20cm. Kukkia ei vielä näy, mutta tulee olemaan kasvin päässä. Putkahtelee paljaissa kohdissa uusia kukkapenkkejä, kosteissa paikoissa, erittäin ravinteikkaissa paikoissa. Luontoportista ja kasvikirjoista en tunnista. Ainakaan en ennen kukintaa… Voi olla joku luonnonkasvi, veikkaan jotain lehtokasvia. Kukaan?
Iiso?
Ei näyttänyt tutulta. Nuoren nokkosen kans samantyyppinen.
Peippi?
Kissanminttu?
Peipin kanssa aika samannäköinen. Kävin tuolla ojassa penkomassa, että onko siellä erinäköisiä yksilöitä tuosta samasta kasvista. Kukkapenkissä kasvavat olivat kaikki suoravartisia, eikä haaroja ollut yhtään. Löytyi paljon haaraisia samaa kukkaa. Yhdessä oli violetit nuput lehtiruusukkeen alapuolella. Sattais olla kirjopillike tai se punertavakukkainen peltopillike. Mutta eikö kirjopillikkeen karvat oo piikkisiä? Tuo on kyllä tosi pehmeä käsitellä, oikea siliteltävä. Tai sitten se on joku peippi. Kameran otin mukaan, vaan hemmetti loppu akku kesken. Just niin mun tuuria…
Noniin, tämmöset kävin ojasta repimässä. Akkuunkin sai virtaa 