Älä nyt, miekin ostin viikko sitten Virosta kun lehtiin ihastuin. Eihän sitä kukkaa tarvi katella, voihan sen nyppiä pois.
Toivottavasti ei:)
Leviää eikä tunnu eroon pääsevän.
Minun mielestäni leviää enempikin siementen avulla, ei käyttäydy niinkuin oranssikeltano ainakaan tässä pihassa!
Tälläisia pikkutaimia pukkaa puuhamman penkistä. Voisiko olla tuivio tai vastaava. Kaupungin kompostimullan satoa:)
Tuijankin siementaimet näyttivät aikalailla tuolta, muistaakseni.
Krääk, niitä en kyllä halua. No, annetaan heille mahdollisuus ensi kesään. Kiitos tiedosta:)
Pikkuvelin kasviota varten tarvitsisin vähän apua. 
Tämä maata pitkin rönsyilevä kaveri on ihan pikkuinen, kasvaa puolukoiden ja mustikoiden seassa ainakin tässä meidän pihalla. Nurmikolla oli sammalikon kohdalla muutama kituisa.
Tämä saniainen kasvaa ojanpientareella koiranputken ja suopursun viekussa. En kyllä millään erota mitä laatua on…
onkos tuo ylempi vanamo
ensimmäinen taitaa olla vanamo.
Kahtoppa vain. Niin on
Kiitos! Vielä kun joku saniaisen tunnistaa… Noi on vaikeita.
Ylempi on vanamo. Saniainen voisi olla metsäalvejuuri, Dryopteris carthusiana. Auttaisi tunnistamista, jos olisi koko kasvista kuva. Metsäalvejuurella lehden ruoti on suunnilleen lavan pituinen. Pikkulehdyköitten liuskat on hammaslaitaiset ja otakärkiset. Kuvasta on hiukan vaikea olla varma, onko pikkulehdykät otakärkiset, mutta taitavat olla.
Meillä tuoo ylemän kuvan kasvi on eduksi kun se kasvaa paikoissa joissa jostain syystä nurmi ei kasva, esim puiden alla. Täyttää laikut, muttei olw vallannut alaa vaan pysynyt niillä sijoillaa siellä täällä.
Mikä on tämä työpaikkani nurmikolla kukkiva kasvi? Kasvikirjan mukaan se ei ole sinivuokko, koska lehdet ovat erilaiset. En löytänyt tätä ollenkaan kirjasta.
Tuo on varmaan pihakurjenpolvi.
Kiitos, suokukka!
Niinpä näyttääkin olevan.
En muista mikä lupiini tämä on?
Onko tämä joku tähellinen vai revinkö pois?
Rea@ Lupiini eli rikkaruoho ulkomailta.
Wiki.
“Suomen ympäristökeskus on voimakkaasti lupiinin leviämisen estämisen kannalla, koska lupiini on luonnossa esiintyviä kotoperäisiä lajeja syrjäyttävä haitallinen vieraslaji. Komealupiini lisää maaperän typpipitoisuutta sitomalla typpeä ilmasta juurinystyröidensä bakteerien avulla kuten monet muutkin hernekasvit, esimerkiksi kotoperäinen hiirenvirna. Maaperän koostumuksen muutos heikentää alkuperäisten, köyhässä maaperässä esiintyvien niittykasvien elinmahdollisuutta.”

Mikä tämä mahtaa olla? Puskee joka kolosta ja todella sitkeä.