Tasan ei käy onnnenlahjat…
Minulle tuli pienenpieni…Uutta versoa näkyvissä 2 cm…
Miten olette Tiipap ja Olivia saaneet narrattua "Toritaenopsiksen" kukkimaan - pätevätkö ihan samat ohjeet kuin tavalliselle perhosorkidealle vai uskaltaako sille tarjota enemmän viileyttä ja aurinkoa? Minulla on ollut oma sininen versio vasta muutaman viikon ja se on kokenut monta muutosta olosuhteissa, mutta olisi mukava saada kukkavana alulle ennen syksyä. Kasvillani on yhden ison verson lisäksi kaksi pienempääkin, ja se on taatusti kukintakokoinen.
Runsaasti pisteitä sille, joka tietää mikä tämä on.
Ja helpotan heti kertomalla, että kyseessä on Plocoglottis lowii ‘‘Purple’’. Ei mikään orkideamaailman upeimpia ilmestyksiä. Kukkavarsi on noin 70 senttiä korkea ja itse kukat sitten jotain kolme senttisiä. Tällä on kuitenkin yksi jännä ominaisuus, joka käy selville tästä videosta. Naps. 
Pleurothallis grobyi kukkii joka kuussa. Tässä heinäkuun kukinto.
Teenjuoja, minä voin vastata vain tuon yhden Toritaenopsiksen kokemuksella. Olivialla lienee enemmän kokemusta. Omani vaatii selvästi hieman enemmän valoa kuin tavisphalet alkaakseen kukkavanan kehittämisen ja saadakseen sen valmiiksi nuppuineen. Se sijaitseekin eteläikkunalla tavisphalejen edessä ikkunan vieressä ja saa aamusella hieman suoraakin aurinkoa. Mielestäni kastelen sitä samalla tavalla kuin taviksiakin ilman mitään erityiskohtelua.
Joukon jatkona se täälläkin on. Omat tavikseni ovat aivan liian valoisassa paikassa, enkä aina hoksaa laskea säleverhoja alas, joten valoa on niillekin. Toinen tämän lajin perhonen on kehittämässä runsaasti haarovaa kukintaansa. Samoin P. equestriksen valkoinen muoto. Nämä siis aloittavat kukintansa säännöllisesti keskikesällä, kun muut vasta joulun alla. Ainoa ero on tuo uudelleen ruukuttamisen tarpeellisuus, ulkonaisesti myös lehtien vaaleampi vihreys, ne ovat myös ohuempia kuin muilla perhosilla.
Aida kukkii täälläkin, niinkuin se joka kesä tekee.
Jos Harin kukka olisi isompi, varoisin sormiani
.
Täällä taas kukkii tyyni ja rauhallinen Tolumnia Shannon Elizabeth.
Oho mikä herkkis. Tämän vuoksi täytyy taas muistuttaa käynnissä olevasta kalenterikuvakilpailusta. Ks. yhdistyksen sivut.
Kipon Elisabeth, sekä kuva että kasvi on aivan ihana. Itse en ole onnistunut tuon kanssa.
Paph. Robin Hood avasi toisenkin kukkansa jokin aika sitten. Jälkimmäinen kukka on ensimmäistä hieman sirompi mutta ei sen pienempi. Kukka on läheltä katsottuna aika hauska karvoineen ja pilkkuineen. Tohveli on sisältä punaruskean karvan peitossa. Karvaa on tosin joka puolella, mutta se on aika huomaamatonta.
Orkidealta saatu Phalaenopsis equestris pääsi vauhtiin kun sai valoisamman paikan. Se tai ne asustavat tällaisessa ontossa korkkikaarnan oksanhangassa. Lehdet ovat korkeintaan kymmensenttisiä.
Dendrobium tetragonum sai viime talvena muiden samassa huoneessa olleiden dendrojeni tavoin pahan bakteeritartunnan, jota näkyy vielä kuvassakin. Onneksi tämä näyttää toipuvan. Helppo pienikokoinen kasvi.
Harin Phalaenopsis equestris on kertakaikkiaan suloinen vaikka itse sen sanonkin. Ja kuva on loistava. Se on siis sinulla tehnyt keikin! Muistelen sinun kerran maininneen että se voi heikosti? Equestris on minun ehdoton suosikkini.
Huomenna laitan omastani kuvan.
Tähän väliin kuva röyhelöisesti tavisperhosesta
Tiipapin olohuoneen ikkunaa
Phalaenopsis pulchra avasi kukkansa. Teki kukkavanaansa vuoden.
Vielä kuva kokokasvista.
Hoveara ‘Lava Brust’ avasi kukkavanansa. Keväällä Orkideayhdistyksen retkellä kukkivana ostamani. Kun kukkavana kuihtui, istutin uudelleen, ja nyt jo teki uuden kukkavanan vasta valmistuneesta versosta.
Vielä kuva koko kasvista