Moi naavametsä! Tulin vastavierailulle, muistelinkin, että sinäkin pidät ruosteromantiikasta, rappioromantiikaksikin jotkut kutsuvat
Mielettömät uuninluukut, yllättävässä paikassa ja muutenkin todella kaunista käden jälkeä, tunnelmaa
Alcearosea kiitos, seipäät ovatkin kastuessaan aika painavat ja takana oleva aitakin on jo vanha-kaatumaisillaan...ehkä siitä sitten kierrättämällä saisi uusia tukia;)
Kyllä Heksu rappioromantiikkaa vain meillä, liian "kiiltävät" asiat jätetään aina pihalle muutamaksi vuodeksi ja vasta sitten niille löytyy käyttöä :)
Jotkut ystävät kauhistelevat, että ompas noi "ränsistyneen" näköisiä, nauran vaan, että kuka näkee kauneuden missäkin:D
Kiva, että löytyy muitakin, jotka pitävät ruosteesta ja patinasta :))
sitä ruosteromantiikkaa
ovat ne niin raikkaita sateen jälkeen
Onkohan tämä enkelipelakuu, vaikos joku ihan muu?
tämä rohtokataja oli "vauvana" halkaisijaltaan 20 cm, nyt hän on vallannut yhden tulppaanipenkin ja on nyt ainakin 2m leveä
vuorenkilvet alkaisi olla nupullaan, nyt vain vihmoo räntää päälle, näinkö saavat kylmää, kuten monena muuna keväänä…
alppikärhökin heräilee…
Tänään ohjelmassa kesäkeittiön "somistamista" ja siinä sivussa mahlan juoksutusta…
Eilisiä kuvatuksia äitienpäivälenkiltä, kallioilta.
Että voivat kivetkin olla kauniita
Kesää kohden —>
Jee, kesähuoneiden räsymatot pesty!!!
Kesäkukkia "kaikenmailman" ruukkuihin
Kappas, pitääkin kerätä talteen se pihalla pyörivä katkennut lapionvarsi, ennenkuin isäntä hoksaa siivota. Hauskoja ideoita, varastan oitis jokusen.
Voi kun pullahti lapsuus mieleen! Äiti tapasi säilyttää papiljottejaan tuollaisessa turkoosinsinertävässä rasiassa, mikä oli kuvassa alahyllyllä, se matala ja isompi malli. Hyvä isä sentään, missähän sekin astia lienee?
Saakos muuten kysellä montako vuosikymmentä olet katsellut tätä maailmaa? Meneekö pahasti pieleen jos veikkaan 4-6 välillä? Jos olet nuorempi, niin mahtava juttu, kun keräilet vanhaa kamaa ja teet niistä taideteoksia.
Laitapa muutama sellanen yleiskuva pihaltasi. Näkisi vähän tarkemmin miten kaikki yksityiskohdat sijoittuu pihalle.
Meidän postilaatikkoteline on lähes samanlainen kuin teidän kärhötuki
Heippasta vaan
Olen katsellut tätä maailmaa monelta suunnalta 46 vuotta. Nyt katselen sitä lapsuusmaisemissa. Pitkään etsittiin paikkaa, jossa lapset - silloin kun olivat pieniä - voisivat rauhassa temmeltää ja rakennella majojaan, kun siellä rivarin pihassa ei oikein voinut kun vahtia, jotteivat mene naapurin puolelle ja halusimme paikan, jossa olisi puuhastelua…
Päädyimme tänne maalle, meidän molempien- minun ja isännän lapsuusmaisemiin.
Paikka oli pitkään autiona ollut maalaistalon pihapiiri huonokuntoisine rakennuksineen, joten on sitä puuhastelua riittänyt sitten ja riittää sitä edelleenkin…
Rakennukset ovat aika "ympyrässä", joten vaikea on saada kuvattua näitä rötisköjä yhtä-aikaa, yritän jossakin vaiheessa…
Toinen tontti on tuolla kiven heiton päässä ja nyt tarkoitus ostaa vielä yksi paikka tuolta kiven kiven heiton päästä…
Ja tämä vanhojen keräilyhän alkoi silloin, kun ostimme tämän tontin, oi kun oli olevinaan tilaa keräillä kaikenlaista
Nyt sitä sitten on joka nurkka ja rakennus täynnä, vaikka olenkin rajoittanut keräilyä tosi paljon.
Aluksi isäntä ei tajunnut ollenkaan kun en antanut heitää vanhoja ja ruosteisia kamoja pois, nyt sitten hänkin kerää vanhoja työkaluja ja "koneita" . Juuri sanoi että naapurissa on kaatunut lato jossa on heinäseipäitä jotka pitää käydä ostamassa…ja niitähän aina tarvii.
Ihaninta on, että olemme saaneet myös tyttären arvostamaan vanhaa, itsekkin jo keräilee kaikenlaista
Että tällainen tapaus :DD
Kirsikan kukkien aikaa
Kauniita kuvia. Teillä on oma kotiseutumuseo siellä? Työkalut ja kahvipurkit kaikki kauniisti vanhoissa hyllyissä. Tuo puusaavi on mahtava, miten olet raskinut istuttaa siihen( kysyn kaikella kunnioituksella).
Tuollainen vanha matkalaukku meilläkin pyörii autotallissa, (lukot puuttuu tai on rikki) van ei isäntä antanut sitä vielä minulle kukkalaukuksi
Kaunista on sinulla tosiaan
Voi mitä kaikkia ihania vanhoja tavaroita ja niin nätisti sijoiteltuna! Nuo halkopinoon asetetut esineet on kyllä tosi hieno idea!
Kiitos NooraNokkonen
Tuo puusoikko on ihan hajoamaisillaan, pysyy paremmin kasassa, kun siinä on jotakin Jos tyhjennän sen ja annan kuivua, niin se menee palasiksi, joten saa olla kukkalaatikkona loppuelinikänsä. En toki parempia raaski ulos laittaa. Meillä on jo lahonneet kahdet hevoskiesit jotka olivat kukkalaatikko-käytössä muutaman vuoden…
Onneksi rautapadat kestävät tuulet ja myrskyt, talvet ja kesät
Kiitos Morsinko :)Nyt menee halkopinokin uusiksi,kun puut on kohta käytetty, saa tehdä uuden "asetelman" :DD
Ihania kuvia, niin kauniisti ja kekseliäästi aseteltuja vanhoja tavaroita on naavametsän istutuksissa… : )
minä en oikein raaski laittaa vanhoja tavaroita sateeseen, kun ajattelen että ne pitäisi säilyttää jälkipolvillekin.
Niin se on kyllä hoyabella ja Maizu, nuo vanhat käsintehdyt perunakapat ja puuvartiset lapiot yms. on katoavaa kansanperinnettä, mutta minulla on tosiaan kukkien seassa lähinnä jo hajonneita lapion osia tai muuten rikkinäisiä mutta "kauniita ruosteisia" tavaroita. Kaikki ehjät ovat navetan vintillä suojassa ja tallessa seuraaville sukupolville
Ja meillä täällä maalla kun on ollut tapana tehdä kaatopaikkoja joka tontin ja metsän reunaan, niin
sieltä olen ottanut talteen ruosteisia maitotonkkia, ämpäreitä ja jopa vanhoja maitokärryjen runkoja … Ukkokin välillä hermostuu kun raahaan kaiken tänne nurkkiin…
Mutta naapurit ovat tyytyväisiä kun siivoilen heidän nurkkiaan Nyt vain joku toinenkin naapuri on innostunut ruosteromantiikasta joten pitää olla nopea jos meinaa jotakin "arvokasta" löytää
Onko sinulla hoyabella kuvia teidän ulkomuseosta?