En ole koskaan ajatellut, etteikö omenapuut selviäisi aurinkoisessa paikassa… Kukoistavia omenapuita kun näkee mitä moninaisimmissa paikoissa ja usein juuri avoimella paikalla suorassa auringonpaisteessa. Olennaisinta varmasti on se, että taimille jätetään riittävästi kasvunvaraa.
Korallikala, tuota puolivarjon määritelmää minäki oon miettiny. Tietoa etsittyäni oon tullu siihen tulokseen että puolivarjoa on kahdenlaista; aurinko paistaa osan päivästä siihen tiettyyn kohtaan taikka valo siivilöityy puun lehvästön tms. läpi. Näin minä ymmärsin.
Varttamispalveluja saa hyvään aikaan mm. Taimistoviljelijöiden osastolta puutarhamessuilta, missä niitä onkaan.
Noihin "suosituksiin" lisään Rupertin, paljon parempi kuin Valkea Kuulas, joka oli muodissa joskus ajat sitten. ( jauhoinen , hetken kausiomena, siis v. kuulas)
Antonovka on hyvä perusrunko, sen lisäksi 90-luvulla käytettiin runsaasti B9- runkoa ja Suomessa Mtt 3 …4…
Tutkailin ihan ajatuksella krannilaa, löytyi tämän vuoden hinnasto jossa mm. antonovkan perusrunkoa. Ensin taidan kyllä lähettää tunnistettavaksi, ei ole vielä keksitty mikä omena tuo olisi, on vaan niin hyvä, että kannattaisi koittaa säilyttää kun tuo kantaemo alkaa olla niin huonokuntoinen.
Kevään hommeleita kuitenkin…
Joo taisi muuten olla paikallisillakin messuilla viime vuonna, toivottavasti oliskin taas seuraavilla messuilla!
Kiitos vinkeistä. Puuvalinnan jouduin tekemään osin sen mukaan, mitä oli tarjolla (olisi lähellä ollut muitakin taimikauppoja, mutta en jaksanut lähteä muualle, kun tutussa kaupassa on hyvä palvelu ja hyvät alennukset ja ihan kelpo lajikkeita löytyi sieltäkin). Luumuksi valittiin itsepölyttyvä Sinikka, joskin naapurin luumupuista saatanee pölytysapua. Omenapuita ostimme Summer Redin (muistaakseni), kaneliomenan (jonka oksien pituudesta tuossa oli varoituksia) ja kääpiöomenapuuna valkean kuulaan.
Kuinka iso aukko täytyy leikata siirtonurmikkoon puita varten? Myyjä sanoi, että metrin aukko veden saantia varten, mutta riittäisikö pienempi? Puoliso ei haluaisi tehdä metristä aukkoa...
Fiorella, toki aurinkoinen käy, kun omenapuiden ohjeena on aurinko tai puolivarjo. Mutta pohdinkin juuri sitä, että riittääkö vain osan päivää paistaminen, että mikä se puolivarjo sitten on. Tai että onko väliä paistaako aamu- vai iltapäivällä -paitsi että joillekin kasveille sitten taas iltapäiväaurinko on varmaan liian kuuma. Omenoille tuskin kuitenkaan. Mulla olisikin juuri vaihtoehdot noin, kuin Marlene pähki. Eli eka vaihtoehto puolipäivää täysillä paistava ja toinen vaihtoehto melkein koko päivän puiden latvoista vähän varjostuva paikka.
Minä olen aina olettanut puolivarjon tarkoittavan paikkaa, joka on osan päivästä suorassa auringonvalossa, osan päivästä varjossa. Mitä lähemmin jako menee fifti-fifti, sitä varmemmin se täyttää puolivarjon kriteerit. Jos taas vaatimuksena on aurinko - puolivarjo, se tarkoittanee että se elää ajoittaisessa varjossakin mutta vaatii aurinkoa. Täytyy myöntää etten ole virallista määritelmää sanalle nähnyt (tai siis sellaista mistä olisi jotain hyötyä).
Omenapuille riittää periaatteessa kyllä puolimetrinenkin kuoppa, mutta se lienee alaraja.
Miltä näyttää tämän kesän omenasato muilla? Täällä meillä on tulossa naismuistiin suurin määrä omenia. Vanhojen puiden oksat ovat aivan täynnä pieniä omenia ja taipuvat taakan alla. Kuinkahan käy, kun omenat kasvavat. Puita on niin paljon ja ne ovat niin suuria, ettei kaikkia oksia oikein voin ruveta tukemaankaan. Loppukesän olosuhteet toki vaikuttavat vielä satoon, mutta en todella muista tälläistä vuotta aiemmin.
Ei tullut YHTÄÄN KUKKAA. :-((
Eikä meillä omenoita juuri yhtään! Vihdoinkin välivuosi, kaikki seitsemän tässä asuttua vuotta hirveä työ miettiä ja saada niitä omenoita jonnekin. Kaksi vanhaa puuta, järjetön määrä omenoita. Ja koska vielä hyviä, ei voi poiskaan heittää vaan hyötykäyttöön jotenkin saatava.
Huh helpotusta, ei tänä syksynä.
Paitsi tuo kolmas metrin mittainen kuulas, jonka piti kuolla myyräin jäljiltä. Se on täynnä raakileita.
Parissa vanhassa puussa oli tolkuttomasti kukkia ja nyt on raakileita sen mukaisesti. Nypitty liikoja pois mihin on yletytty. Muutamaan nuoreen puuhun tulee ensimmäiset maistiaiset.
Meillä on 19 (!) isoisoisäni vuonna 1914 istuttamaa valtavaa omenapuuta, joita on hoidettu vuosikymmenten kuluessa aina sen verran leikkaamalla, että tekevät edelleen valtavasti satoa hyvän vuoden sattuessa. Ja puut ovat tämän ikäisinä SUURIA! Raakileita ei millään yllä harventamaan, eikä kaikkia oksia voi tukea. Olemme itse istuttaneet neljä uutta puuta, mutta ne ovat näiden kunnia-arvoisten vanhusten keskellä ihan noviiseja ja tuottavat kymmenkunta omenaa kukin. Omenamäärästä on siis kuitenkin tänä vuonna tulossa todella suuri.
Omenoita voi pian poimia suoraan kuistilta .
Oksat ovat aivan täynnä omenoita.
Suuretkin oksat ovat taipuneet miltei maahan omenoiden painosta jo nyt.
Melkein raakileeton vuosi on meilläkin - onneksi. Tämä vuosi on ollut ihan hurjaa omenapuun leikkuuaikaa, kun yritän epätoivoisesti nuorentaa puita, jotka ovat oikeasti jo toinen juuri kompostorissa. Kurjaa olisi ollut, jos olisi sitten mennyt melkein kolmannes satoisen vuoden raakileista hukkaan sen takia.
Kaikkein vähiten leikkausta tarvineissa puissa on muuten ollut parhaiten raakileita, ehkä siksi että ne ovat vähiten kärsineet ylikasvusta ja varjostuksesta. Paitsi tietysti kellarinnurkan juurivesasta alkanut harjoituspuu, jonka kanssa olen vuosien myötä tehnyt kaikki kuviteltavissa olevat leikkausvirheet, jotta niitä ei tarvisi enää tehdä muualla...
Pirja ei kukkinut ollenkaan tänä kesänä. Snygissä on yksi omena tulossa
Fiore, onko sinulla tiedossa lajikkeita, joita sinne on aikoinaan istutettu? Meidän tuo vanha omenapuu on sellainen, että mielelläni kuvittelen sen talvisodasta selvinneeksi ja mietityttää, että mitähän lajiketta se on.
Jos sinulla on edes joitain nimiä muistissa, niin voisin vähän guuglailla, oisiko tuo meidän jokin vastaava…?
Hyvältä näyttää meilläkin. Noin 4 vuotta sitten istutetuissa puissa on molemmissa toistakymmentä raakiletta. Grenmanilla on ensimmäinen kesä kun tekee omenoita, aiemmin ei ole edes kukkinut. Pirja sen sijaan on joka kesä tehnyt 2-4 omenaa.
Heksulle: Voi, en tiedä lajikeita ollenkaan ja kaikki vanhan polven ihmiset ovat jo siirtyneet ajasta ikuisuuteen. Olisi pitänyt kysellä silloin, kun he vielä elivät, mutta eihän sitä nuorena sellaista tajua. Erilaisia puut kyllä ovat. Jostain tulee suuria ja makeita, toisesta pieniä ja kirpeitä omenia. Joku talviomenapuukin siellä on. Olen itsekin useasti ajatellut, että pitäisi yrittää selvittää lajikkeita, mutta aina se on jäänyt.
“Löysin” vielä yhden omenapuun tontin toiselta laidalta, eli lukumäärä on: 20 vanhaa puuta, 4 nuorta. Mitä ihmettä teen kaikille omenoille???