Ihanasti Bosskissa sopii kanervikkoon! Oikein sävy sävyyn!
Hih, minua aina vaan huvittaa ajatus muitten mukana patikoivasta Bosskissasta 
Eihän kissan niin kuulu tehdä!
Ja minua huvittaa ja hykerryttää muisto siitä kuinka yllytettiin Temskukkaa hankkimaan kiljuva-shiba-koira ja siellä se nyt muiden mukana metsässä juoksentelee =) Älä yllytä hullua, vai miten se sanonta meneekään?
Jatkuu!
Tässä toinen kuva majakasta luodolle, jossa tutkin innokkaana kasvillisuutta.
Näitä maata pitkin kasvavia kuusia olen nähnyt Kaskisissa mantereellakin. Pitkät alaoksat voivat nousta kuin rönsytaimet ja kasvaa kuin kuusentaimi.
Jokin tädyke
Minä muiden mukana maistelin näitä tyrnejä - voi miten meheviä.
Puutarhassa Multamantalta saatu merikohokki on kukkinut jo aikapäiviä sitten, saaressa se kukki täyttä häkää lillukan seassa
Näin maassa kukkivia mansikoita, pikkuisia sinisiä orvokkeja ja sitten, tämmöinen iso ruusupuska täynä kypsiä kiulukoita. Joka on kumma juttu: omassa pihassa kiulukat eivät ole lähellekkään näin kypsiä.
Pietaryrtti, eli nappikukka niinkuin pikkulikkana puhuttiin, värittää rantasomerikkoa
Luodolta katsoen Sälgrundin majakka näytti yllättäen paljon pienemmältä kuin mitä ylhäältä otetuista kuvista voisi kuvitella.
Lopuksi juotiin makoisat kahvit mukavissa tunnelmissa, siitä nämä pelimannit pitivät huolen.
Takaisinmenokyytiä odotellessa Steeda hieroi tuttavuutta muiden koirien kanssa. Sillä on varsin sosiaalinen luonne: Menomatkalla se äityi maukumaan protestiksi kun kukaan ihminen ei sitä ihaillut vaikka paikalla oli väkeä pilvin pimein. Noh, naukuminen tuotti tulosta ja pian sitä helli parikin ihmistä kerralla 
Shelby istui sylissäni ja ihaili kaukaista horisonttia tämän kuvan ottohetkellä.
Syksy tulee eikä mitään voi- hanhiaura matkusti jo etelää kohden kiljahdellen omia juttujaan
Lintumontun reunalla on tälläinen luomuportti
Lintumonttu on saanut nimensä tämän törmäpääskylähiön vuoksi. Onneksi tämä reuna on jätetty maisemoimatta! Saisinpa joskus geologin oppaaksi kertomaan, mitä nuokin raidat ja kerrokset ovat joita tuolla yläreunassa erottuu. Yksi kerros on kuin ruosteista, pakattua hiekkakiveä, joka pilkkoutuu palasiksi helposti.
Ketut olivat leikkiessään tehneet tämmöisen kolon joka kiinnosti koiria mahdottomasti. 
Sieniä alkaa jo olla - samoin puolukat kypsyvät pian poimintakuntoon 
Nyt on neitoperhosten aika! Jokirantaniityn reunamilla kasvaa ohdaketta ja pietaryrttiä, joissa se viihtyy. 
Pitkään jatkuneiden sateiden ansiosta meidän pikkujokemme esittää isompaa kuin onkaan 