Ihan vaan siksi aloin kysellä, kun olen ihmetellyt oman Biolan 220 -pömpelin toiminnan hiipumista ja pysähtymistä... Käytin ensin sekoitteena kotitalousjätteen sekaan kompostin mukana tullutta Biolanin jotain kompostikuiviketta tms ja pömpeli hyrräsi kuin unelma. Toimi tosi tehokkaasti. Mutta sitten se pussukka loppui ja sain vanhemmiltani jätesäkillisen seosainetta heidän mökiltään. Nyt kysyessäni sanoivat sen olevan vanhan muurahaispesän tarpeita Mutta ton kompostin toiminta on itse asiassa loppunut kokonaan kun vaihdoin kuivikkeeksi tuota murkkupesää. Tavaraa kertyy kyllä lähes päivittäin ja komposti on jo uhkaavasti puolillaan talvea ajatellen, kohta ei jäte mahdu pömpeliin ja on surku mättää sitä roskiinkaan.
Oletteko suuremmat kompostigurut huomanneet noissa seosaineissa eroja siihen, miten hyvin komposti hyrisee käynnissä?
Muurahaispesä on kyllä kovin huonosti hajoavaa materiaalia. Sehän on samaa kuin panisi sinne neulasia. Itse käytän seosaineena yksikertaisesti puiden lehtiä, jotka olen haravoinut kehikkoon ja peittänyt ne etteivät läpeensä kastu.
Osta lannoittamatonta turvetta, esim maatalouskaupasta 200 litran paali kuiviketurvetta (maksaa n 10,-), ja sekoita sitä neulasiin yhden suhde yhteen.
Turve maatuu nopeammin ja se kerää nesteen tehokkaammin kuin neulaset. Neulaset ovat kyllä oikein hyvä osa seosainetta, toimivat ilmastajina, mutta ihan pelkiltään ne eivät oikein toimi.
Käytän omassa biolanissani väli- ja kuivikeaineena seosta jossa on 1 osa sahanpurua tai haketta, 1 osa haravoituja koivunlehtiä ja 1 osa turvetta.
Toinen vinkki, laita pömpelin ilmastusaukko pienemmälle, 80% riittää kun on näinkin kylmä. Kovilla pakkasilla ilmastusreiän voi säätää jopa 40% kohdalle
No nyt komposti taas puksuttaa entiseen tapaansa. Autotallissa oli vielä yksi pussillinen kompostin mukana tullutta Biolanin Huussi- ja kompostikuiviketta ja sainkin humpsauttaa ja sekoittaa sitä heti melkein pussillisen kompostiin että lähti hyrisemään. Kurkkasin ennen lisäämistä alaluukusta ja havunneulastuotos oli märkää, haisevaa mössöä...iuh. No, sain lapioida sitä uudelleen kompostoitumaan ja vispata sekaan kuiviketta. Nyt kompostin lämpömittari töröttää +25 asteessa ja komposti höyryää kuumana kun sekoittelen sitä
Täytynee joku kaunis päivä kääntää auton nokka kohti maatalousliikkeitä ja käydä ostamassa paali tai pari sitä turvetta. Saman verran näköjään maksaa sellainen paali kuin pussillinen Piulanin kuiviketta. Ensi kesänä pitääkin sitten terästäytyä ja alkaa itse kehittelemään seosainetta, ettei tartte raahata sitä kaupasta.
Ostaa täräytin tänään 5 jättipussillista kuivikepurua, kun halvalla sain… Ajattelin sitä sekoittaa keittiöjätteen sekaan. Osittain sekaan menee myös hevosenturvelantaa (joka tosin on aika märkää) sekä oksasilppua, kunhan silppuri taas jyrähtää käyntiin. Kahtotaan miten tuo puru soveltuu. Ainakin Ritterina näkyi käyttäneen sitä myös. Kokemuksia?
Purun vaikutus riippuu paljon puulajista. Useimmiten puru on kuusta tai mäntyä, joissa molemmissa on huonosti hajoavaa pihkaa, joten en pidä sellaista kovin hyvänä kuiva-aineena kompostiin, en ainakaan kovin runsaasti panisi.
Mekin hakimme Biolanin 220 kompostorin syksyllä 2007. Koko talven kompostori on kitunut; lämpötila ei aluksi noussut kun +30. Välillä lämpötila on +60, mutta silti komposti haisee. Minä ainakin huomasin, että sykyllä kompostiin laittamansi lehdet oli virhearvio. Ne ovat olleet vain yhdessä kasassa, eivätkä maadu mihinkään. Alakautta olen sitten joutunut ei valmista tavaraa laittamaan yläkautta uudestaan kiertoon. Väliin olen laittanut kompostoriin tarkoitettua haketta. Ko. tavara on aika kallista. Onko kokeneimmilla hyviä neuvoja, miten sen voisi korvata? Lisäksi meidän komposti haisee väkevälle “ammoniakille” vaikka tekisin mitä. Vien talousjätteet Biolanin pussissa ja se maatuu suhtkoht hyvin. Hesarissa oli ohje, että kompostipussin voisi tehdä sanomalehdestä. Eihän kotikompostiin kuitenkaan voi sellaista laittaa?
uskoisin, että painomusteet nykyisin ovat aivan turvallisia kompostoitavia. google haulla *painomuste* löytyi helposti helmet-sivuston kysymyspalstan vastaus tuohon. vastauksessa on annettu yhteystiedot hs:n painopäällikölle, jolta asiaa voi kysyä. mielestäni painon puolella on nykyisin myös "ympäristövastaava". tarkistin, on. jos haluat, laitan yhteystiedot sinulle.
Periaatteessahan sanomalehtikin on puuta, paremmassa muodossa, kuin hake. Painomustetta jos mietit, niin kokonaismassassa se on kuin hyttysen pissa Itämeressä.
Olen pihi ihminen enkä raaski maksaa lähes kymppiä 40 litrasta turpeen ja sahanpurun seosta…
Käytän kuivikkeena lämpökompostorissa Vapon kuiviketurvetta, 200 litran kiintopaali mahtuu henkilöautoon ja maksaa Agrimarketissa alle kympin. Paali riittää meillä vuodeksi.
Kuivikkeen lisäksi käytän karkeampaa ainetta ilmastajana, se on useimmiten haketta (havusellaista koska tontillamme on paljon kuusia). Minulla on käytössäni leikkaava silppuri joka tekee melko hienoa haketta, murskaavan hakettimen haketta en koskaan laita mihinkään kompostiin koska se on liian suurikokoista. Käytän myös navetan katetussa lantalassa vuosia seissyttä, rutikuivaa purulannan ja oljen seosta. Se on entisiltä asukkailta jäänyt kultakaivos jota käytetään säästeliäästi Samoin käytän kuivia haravoituja syksyn lehtiä osana väliainetta.
Ammoniakin haju johtuu liiasta typestä. Siihen ei auta kuin se että lisää hiilipitoista ainetta.
Tästä esimerkkinä vaikka viimeisin kokeiluni. Kuivasin kesän helteillä ruohonleikkurin pöntöllisen ruohosilppua. Pari viikkoa takaperin laitoin lämpökompostoriin turpeen sijasta tuota ruohosilppua imemään kosteutta. Ja kappas kappas, kosteus käyttäytyi kuten turpeen kanssa eli kuiva ruoho imi hyvin kosteutta, mutta lämpökompostorista tulikin hajua. Kuivatun ruohosilpun typpimäärä oli siis liiallinen.
Jollei muuta ilmastajaa löydy niin mielestäni voi ihan hyvin käyttää vaikkapa männynkäpyjä siihen hommaan. Tai jollei haketinta ole niin kirveellä tai vesurilla voi pilkkoa perennan-, vadelman- ja pensaanvarrtet, oksat jne ja käyttää sellaista ilmastajana. Tärkeintä on lisätä sitä hiilipitoista karkeaa ainetta sekaan jotta homma toimisi.
Jälleen muistutan siitä että lämpökompostori, tavallinen kompostipönttö ja aumakompsti toimivat kaikki vähän eri tavoin. Lämpökompostori tarvitsee paljon kuiviketta koska jäte on märkää ja kuumetessaan höyrystyy ja höyryn mukana typpi karkaa ja jäte haisee. Kylmempänä pysyvässä eristämättömässä pöntössä tätä ongelmaa ei juurikaan ole, avokompostissa tuskin koskaan.
Havuhakkeesta voisin kirjoittaa taas kerran paljon ja hartaasti, olen siitä niin kovin eri mieltä antin kanssa.
Maani on hyvin jäykkää savimaata. Olen saanut sen vuosien saatossa hiljalleen muuttumaan kohtuullisen multavaksi, siten ilmavaksi ja siten hyviä satoja tuottavaksi. Alkuvuosina lykkäsin kovaan saveen havuhaketta ihan sellaisenaan, välittämättä siitä kuluttaako maatuminen typpeä tai muuta. Happea kun savessa ei ole, niin karkealla hakkeella oli tarkoitus saada ilmarakoja jäämään. Ja homma toimi, hakelisä riitti ilmastamaan maan niin että siinä sai kasvamaan viherlannoituskasveja. Hakkeettomalla osalla härkäpapu jäi 20cm korkuiseksi, havuhaketetulla osalla se kasvoi puolimetriseksi.
Käytän havuhakkeen nykyään lähinnä kompostiin. Meillä hakkeeksi päätyy vain vihreät havut ja pienet oksat, kaikki muu kuluu polttopuuksi. Erittäin vihreä neulaspitoinen hienojakoinen havuhake maatuu itsekseenkin, se on niin typpipitoista. Se maatuu purulanta-luonnonheintä-havuhakekompostissa hyvin ja tulokset ainakin valkosipulipenkeistä ja parsamaalta kertovat ettei siitä kovin haitallisia aineita mihinkään päädy…
Havuhaketta on ollut mustaherukan katteena, moitteetta. Tai no, ehkä moite voi olla se että havuhake maatuu liian nopeasti, parissa vuodessa.
Paperista sen verran että käytän sanomalehteä katteen alla vahvistamassa katteen vaikutusta rikkaruohojen torjujana. Arkipäivän hesari maatuu hakkeen alla viimeistään kahdessa vuodessa, ilman minkäännäköistä typpeä. Lierot viihtyvät lehtien sivujen väleissä, siellä lienee sopivan kosteaa.
Munakennot maatuvat lämpökompostorissa muutamassa kuukaudessa, samoin pehmopaperirullien hylsyt.
Minä olen aina vuorannut kompostiroskien keräysastian sanomalehden aukeamalla ja siinä samalla olen senkin kompostoriin kipannut, hyvin on massan joukkoon maatunut, ei ole paperista tietoakaan parin päivän kuluttua. Samaten vehnäjauho-, sokeri- yms. pusseja olen keräykseen käyttänyt sekä ikkunattomia kirjekuoria. Vessapaperin hylsytkin ja käytetyt talouspaperit löytää tiensä kompostoriin, hyvin ovat maatuneet. Olen ajatellut niiden toimivan myös vähän kuin kuivikkeena, voin toki olla väärässäkin.
Tuosta vadelmien oksien silppuamisesta tuli mieleen, että kun viime syksynä opiskelin netistä vadelman kasvatusta, niin aika monella saitilla kehoitettiin polttamaan vadelman oksat, syytä ei mainittu. Osaisiko joku kertoa?
vadelman versotauti taitaa nykyisin olla niin laajalle levinnyt, että varmuuden maksimoimiseksi poltettakoon kaikki:-) - terveet vadelman varret ainakin meillä menevät kompostorin pohjalle ilmastoijiksi. puuaineshan on niissä niin haurasta, että tyhjennyksen yhteydessä (vuoden päästä) ne ovat samaa kompostia kuin kaikki muukin.
Vautsi. Kiitos hyvistä neuvoista. Periaatteessa en haluaisi laittaa kompostiin kalliita biopusseja, mikäli asian voi hoitaa kierrättämälläkin. Hesarissa oli hyvät ojeet, miten voi tehdä kompostipussin hesarista. Samahan toimii myös tavallisena roskapussina eli enää ei tarvitse siihenkään kaupan kalliita muovipusseja ja taas luonto kiittää.
ritterina, voitk vielä neuvoa, että millä saan liian typen pois kompostoristani? Onko niin, että haketta lisäämällä typpi vähenee vai kuinkas tämä menee? Miks tää tuntuu nyt niin vaikealta ymmärtää…
Kompostissa tulisi olla typekästä ainesta ja hiilipitoista ainesta sopivassa suhteessa. Molempia tarvitaan jotta kompostoituminen onnistuisi.
Paljon typpeä on ruohosilpussa, keittiöjätteessä, lannassa, virtsassa jne.
Paljon hiiltä on sahanpurussa, paperissa, oljessa, hakkeessa jne.
Jos kompostissa on liikaa typpipitoista jätettä suhteessa hiilipitoiseen, alkaa komposti haista. Samasta syystä alkaa ulkohuussi haista jollei sinne laita kuivikkeeksi turvetta, sahanpurua tms.
Jos kompostissa on liikaa hiilipitoista jätettä, ei se lähde maatumaan, ei lämpene eikä mullaksi muutu. Mieti vaan kauanko sahanpuru tai puiden oksat säilyvät maan pinnassa kokonaisina, tunnistettavina, maatumattomina. Kun sahanpuruun lisääkin vaikka lantaa ja sen mukana typpeä, niin maatuminen lähtee käyntiin sähäkästi.
Typpi on tärkeä aine, kasvit tarvitsevat sitä paljon kasvaakseen. Siksi meidän pitäisi pyrkiä säilyttämään biojätteen typpi kompostimassassa eikä höyrystämään sitä hajuina ilmaan. Säilyttäminen onnistuu lisäämällä riittävästi hiilipitoista ainetta kompostiin jo kompostin kokoamisvaiheessa.
Riittävä hiilipitoinen ainemäärä on noin puolet biojätteen määrästä. Eli jos viet kompostiin ämpärillisen kahvinporoja ja hedelmänkuoria ja ruokajätettä sisältävää biojätettä, niin peitä tuo satsi noin puolikkaalla ämpärillisellä turve-sahanpuru-hake-olkisilppu tms hiiliainesta. Jos hajua silti syntyy, lisää hiilipitoista ainetta.
Kiitos vinkistä. Meidän kompostorissa on selkeästi sellainen ongelma, että aiemmin syksyllä laitettu aines on kuivaa ja “tuhkan” sekaista. Sen jälkeen laitettu aines on liian märkää eli en ole malttanut laittaa tarpeeksi kuiviketta. Nyt yritän parantaa tilannetta niin, että kaivan kopostorin pohjalta ei maatunutta jätettä uudestaan kompostorin päälle ja sekoittelen uutta talousjätettä ja kuiviketta sekaan. Lämmöt on nyt pysynyt hyvänä yli 50 astetta, joten toiminnassa kyllä on, mutta hajuhaitta vielä. Kompostorin käyttö on niiiiin supermielenkiintoista jahka tästä kokemus vielä karttuu. Aloitan taas ahkeran käytön, talvella pidin taukoa, kun hommat ei jotenkin edennyt.
Käytin ensin sekoitteena kotitalousjätteen sekaan kompostin mukana tullutta Biolanin jotain kompostikuiviketta tms ja pömpeli hyrräsi kuin unelma. Toimi tosi tehokkaasti. Mutta sitten se pussukka loppui ja sain vanhemmiltani jätesäkillisen seosainetta heidän mökiltään. Nyt kysyessäni sanoivat sen olevan vanhan muurahaispesän tarpeita 
Mutta ton kompostin toiminta on itse asiassa loppunut kokonaan kun vaihdoin kuivikkeeksi tuota murkkupesää. Tavaraa kertyy kyllä lähes päivittäin ja komposti on jo uhkaavasti puolillaan talvea ajatellen, kohta ei jäte mahdu pömpeliin ja on surku mättää sitä roskiinkaan. 
