Kärhö ehti kukkaan jo ennen juhannusta
Kesän iloksi istutin liljaruukunkin. Aloittelijana siihen tuli istutettua hieman runsaasti kasveja, mutta kukinta jatkui pakkasiin saakka.
Ruukku kesäkuun alussa vasemmalla - heinäkuun alussa oikella
Elokuussa tupakat röyhähtivät ja petuniatkaan kasvoivat yllättävän suuriksi. 40 cm halk. oleva ruukku kävi aika ahtaaksi.
Hypätään aikamatkassa tämän ja viime kevään kukkasiin.
Kevät alkaa sini-liloilla kukkasilla. Erityisesti kevätkurjenmiekat lämmittävät mieltä.
Juuri nyt kukkapenkeissä on vielä väljää.
Toukokuun puolivälissä tilanne korjaantuu, narsissien ja parvitulppaanien aloittaessa. Alimman kuvan tuoksukurjenpolvi vilkuttaa Jalomarjalle.
Angeliquet korvaavat narsissit. Samoin liljatulppaanit. Jättilaukkojen nuput kurottelevat korkeuksiin.
Pikku hiljaa kivikko herää kukkimaan
Suihkulähdekivikon tausta aloittelee varovasti narsisseilla ja lyhytvartisilla tulppaaneilla. Japaninvaahtera (tuo yläkuvan risunippu) on kärsinyt melkoisesti kahtena viime talvena ja on siten surkea näky näin keväällä.
Kohta vihreys lisääntyy.
Narsissit väistyvät tulppaanien tieltä
Jaa, ei sitten pystykuvia
Tulppaanien kukinta huipentuu kerrottujen ja myöhäisten päästyä täyteen kukkaan. On mukava nautiskella valkeista kukista illan hämärtyessä ja suihkulähteen solistessa.
Keväällä 2012 pystytimme aidan ja kaivoin aidanvieruspenkin. Siihen oli syksyllä 2012 hyvä istuttaa tulppaaneja, kun oma maku ja käsitys siitä miten ryhmä kannattaa koota olivat kehittyneet ja penkissä oli tilaa.
Tänäänkin ryhmä näytti tältä:
Pian aloittavat aikaiset yksinkertaiset:
Ja pian seuraan liittyvät muutkin.
Täydessä kukassa:
Yksinkertaiset punaiset ja valkoiset osoittautuivat todella suuriksi, sellaisiksi miehen kämmennen kokoisiksi.
Lempparini, Carnival de Nice, oli myös mehiläisten suosiossa.
Viime kesänä vauvala (etummainen kohopenkki) oli vielä täynnä siirtoa odottavia taimia. Kennoja ja purkkeja taimineen oli toki muuallakin.
Vieläkin niitä on,onneksi vähemmän ja sekaan on tupsahtanut äidin apuri. (1 v 3kk)
Tämän vuoden hankikylvoille riitti yksi kenno.
Toivottavasti näitä kasvaa lisää. Vilkutuksia vaan Veronica:lle, jonka siemenkirjeistä on ollut paljon iloa, sekä Miikokselle PWS:n kimpasta. (Nämä ovat tämän kevään kuvia viime keväänä itäneistä taimista.)