Pientä pintaremonttia

Hyvältä näyttää belgin keittiö! Saako kysyä mistä firmasta kaapit hommasit? Meillä olisi ensi keväänä sama homma edessä ja samalla tavalla matala keittiön ikkuna pattereineen aiheuttaa päänvaivaa. Muuten voisi tilata vaikka ikeasta, mutta siellä ei vissiin hirveästi ole muunneltavissa ne kalusteet... Riittikö teillä ikkunan edessä että jätitte kaappien alta "korotuksen" pois vai pitikö ihan kaappien mitoituksia muuttaa?

Kaunis ja lämmintunnelmainen keittiö, belgi. Nosta verhotankoa hieman, niin saat verhon yläreunan samalle tasalle kaapinovien kanssa - se viimeinen silaus :slight_smile:

Belgin keittiö on kaunis. Hyvin yhdistetty lämmin ja moderni tunnelma. Kaakelivalinta on osunut nappiin. Oikein lämmin ja kaunis ruskean sävy. En yleensä tykkää pitsiverhoista, mutta tuo kangas on kaunis.



Minkäs ikäisestä talosta on kyse?

Siisti keittiö belgillä, monessakin mielessä =). Itse tykkään tummasta puusta, ja nuo tummat kaakelit on kauniit.

Belgi, ihana keittiö! Kaakelit ovat kyllä herkun väriset, tuosta väristä haaveilen itsekkin.

Mie tykkään tuosta värien kontrastista ja sitä Belgin keittiöstä löytyy. Me valittiin värit toisinpäin, kaakelit on valkoset, kaapit tummanharmaat.

Minäkin tykkään, Belgi, tuosta köökistä! Siinä on selkeät systeemit ja väriä ihanasti!

Kyllä on Belgillä onnistunut keittiöremontti ihan nappiin!

 Aloittelin vessaremonttia tossa suunnitella, lokakuulla ja pikkuhiljaa purkailla olevia seinien levyjä tutkiessani, josko jotain kosteushäikkää on tyrkyllä. Ei löytynyt onneksi ja nyt ollaan jo suunnittelun, hankintojen ja tekijöiden värväyksen jälkeen toteutusvaiheessa, joka tiivistyy ens viikolla, kun itsekin olen lomalla. Avajaisia uudelle hyyskälle aattelin pitää kuitenkin vasta Nuutinpäivän tienoolla, ihan vaan jos kaikki ei saavu ajallaan tai muuta aikataulu- tai logistiikka häikkää tulee kuvioon.

Ennen kuin saan ennen kuvia näitä enempää (veski 2005 ja eteisenpuolelta tuo vasen seinä, pojan piirrustuksia roikkuen)

ja tällä hetkellä kuvia, kun puolipaneelit on lähteneet ja vessan ovi siirtynyt tilojen väliseen seinään,

, niin aattelin jakaa tän vision täällä, kun ennenkin on lyöytynyt vertaistukea ''ennenkin olen rempannu, mikä siinä muka voi olla vaikeaa''-asenteelle. Visioi siis mieleen lauantai joulukuun alussa, ulkona pimeää, edellispäivän rautakauppaostokset polttelee asennusta odotellen ja ohittaa muut pakolliset työt. Kahdesti eronnut keski-ikäinen nainen pistämässä elämän lisäksi taloa uusiksi ''Mihin niitä miehiä tarvitaan'' -asenteella. Uusi talviseongin tummanruskea puinen pöntönkansi oli jo eilen pakko saada vaihdettua heti käyttöön kesäisen  tilalle. Tuumasta toimeen ja viritystä ja pohdintaa ja säätöä ja sopihan se siihen, jos nyt vähän tän kohta vaihtuvan talon originaalin  v. 1982 pöntön toinen saranankiinnitysaukko pilkistääkin suojuksen takaa. Lauantaina ihastelin uutta kantta,  vaikka käyttö kertoo, että kansi ei aukea ihan pystyyn asti. Tarkastelu seisaaltaan kertoo, että edestä vasemmanpuolelle säiliön alle tippuu vesitippoja. Mistä niitäkin nyt, jaa, täällä on joku ruuvi, eikun kiristän, kun heiluukin tolleen holtittomasti, ihmekkään että tiputtelee.

Ja seuraavassa tekstiviesti, jota sovalla kirjoittelin jälkeenpäin ystävättärelleni:"Tiesitkö, että wc-pöntön säiliö on kiinni istuinosassa kahdella ruuvilla? Ja jos vaihtaa pöntönkannen, kannattaa olla tarkkana, että kansi mahtuu aukeamaan kunnolla säiliötä työntämättä. Että ne ruuvit ei rasitu ja katkea. Näet silloin tulee kiire. Vetää pönttö, jotta säiliö tyhjenee, sulkea vedentulo säiliöön, hakea lähimpiä paksuja pyyhkeitä ja tunkea lattialle pudonnut ruuvi takas reikään, tajuta että sen kanta on poikki, kasata pyyhtkeet pinoksi pitämään ruuvinjämää altapäin paikoillaan minimoimassa vuotoa sillä aikaa kun haet roudariteipin pitämään sitä ja kehität säiliön sisään silöntäpurkintiivisteestä, lautasesta ja kivestä ensiaputulpan, kun sulkuventtiili näemmä päästää vettä läpi, siksi aikaa siis, kun lähdet etsimään tai ostamaan kahta uutta ruuvia tai pultteja ne kait lie. Tai irrotat kannen kierretangon vanhasta kesäsesongin kannesta ja sen molempiin päivin laitat mutterit, jotta saat lisäaikaa priorisoida uudelleen päiväohjelmasi. t. Katin kotiremontit".

dämit, nimimerkkiongelma. täytyy käydä kaivelemassa puolenvuoden massat läpi, että olenko missannut jonkun uusjaon vai kärsinkö puolenvuoden karenssista vai mikä on syönyt mun identiteettini. t. kati

kirjauduinkin toisilla tunnareilla sisään, jotka on jostain rakentaja.fi-tulon ajasta peräisin. Nyt löyty oikeatkin. Vastoinkäymisistä niin tiedä mutta karsimista on joutunut harrastamaan. Koska tietenkin pakkomielteeni lasitiilistä jonnekin on toteutettava nyt, kun vanha oviaukko huuuutaa täytettä.Et voila, minä se löysin ihan sormella osoittamalla kalleimat tilausmallit vitrean listoilta ja niitä nyt odottelen. Odotellessa totesin, että 5 tiiltä sopisi uuden lyhennetyn tuulikaapin oven päälle, mitähän laittas, kun toi ym. tilauksesta tehtävä malli ei kerkee... sileitä ja kirkkaita, joo. Ja ne tietty on kanssa tilauskamaa, sentään keskusvarastosta, että kerkeävät nyt sitten uudenvuodenaattoon tai heti 2. päivä noudettavaksi.

Pöntön sentään löysin jo syksyllä, kun tiesin, että ihan itse saan päättää tulevista remonteista ja tämä veski nousi projektilistalla. Se on mikä-lie-merkkinen tuplahuuhtelulla ja kulmikkaalla säiliöllä, 79€, ilman kantta, joka mulla siis on. Tai kaksi, nyt. Kun haluan ennen haja-asutussiirtymäaikaa luopua vesiveskistä ja vaihtaa pöntön joko kompostoivaan tai sähköllä polttavaan malliin, ei tämän työura tule yhtä pitkäksi kuin nykyisen originaalin 25v yksilön. Ja kesälomakausikin sille tulee, kunhan saan pihalle puuceen viritettyä. Olis se sitten vesivessan kanssa pakolliseksi tulevan panospuhdistamon bakteerien elättämiseksi tylsää lomareissun ajaksi pyytää kukankastelupalveluiden lisäksi naapureilta, että voisko ne käydä meillä vessassa :p Vaateliaat lemmikit, sanoisin, kun 8000€ menis ''''koirankoppiin'''' ja hoitaja pitäs palkata. Pari tonnia sähköpolttavasta ei tunnu yhtään pahalta ton rinnalla.

No, vessan kattoon siis haluaisin semmoisen epäsuoran opaalipleksin läpi valaisevan valokaton. Mutta ehkä se olis liian pramea muuhun kämppään nähden, joten tyydyn alaslaskettuun kattoon, jonka takareunaan, pöntön yläpuolelle tulee vanha loistelamppu piiloon seinän ja katon kautta valaisemaan. Kattoon löysin neliö-teemaa mukailevan neliskanttisen plafondin, (tässä kuvattuna isompi malli kaupan katossa) joka saa korvata pleksikaton. Toki voitte arvata, oliko plafondeista se kympin muita kalliimpi ja keskikoko loppu ja odottelin sitäkin sitten hetken.

Lattian alkuperäiset tummanruskeat 10x20 kaakelit saa kelvata, kun vaan saumataan uudestaan. Jos sitäkään, kun löysin tarjouksesta parilla kympillä semmoisen ''''kokolattiamaton''''. Tai siis villatuftatun (noinkohan se mitään villaa on)1x2 metrisen tummanruskean maton, jossa on leikattuna neliökuvioita, kuten niissä lasiviilissä hiekkapuhallettuna. Että jos kaikki kalusteet on irti lattiasta, paitsi pönttö, tarvii vain leikata sille aukko, ja viemäriputkelle, niin mitään lattialämmitystä tarvi. Vanha pieni sähköpatteri vaihtoi toki vähän paikkaa, kun halusin oven juuri siihen, missä se oli ennestään.

Buduaaritoiminnot siirsin jo aiemmin makuuhuoneeseeni, kun ryöstin ikeasta peilikaappi-idean: kiinnitin vanhan peilin vanhan pariovellisen kaappini sisäpuoliseen takaseinään ja säädin vähän ovia niin, että menevät kiinni myös nyt, kun peili tuo hyllylevyä eteenpäin. Kahteen alalaatikkoon mahtui hiusjutut ja mömelöt, kaapin hyllyille pikkukoppia ja meikkipeili ja tossa vielä yöpöydänlamppuna oleva ryppyjen ja leukakarvojen paljastuvaloksi. Korutellinki, sekin ikean alesta joskus jäi käteen, löysi paikkansa ns. lipaston päältä. Lipasto on siis vanhan hajonneen liukuovikaapiston alalaatikot runkoineen pinottuna päällekäin.

Näin voin minimoida veskin säilytyskalustetarpeen hammasrajoille ja veskipaperivararullille enkä tarvi peilin yläpuolista valoakaan sen kummemmin. Taisi olla jo kuva makkarista oveltapäin otettuna, jep.

 Tummat läikät on toinen villatuftattu neliöleikkauksin koristeltu matto Sotkan tarjouksesta ja oikealla näkyy sänky pikkuhyllyn takana tummalla päiväpeitekokeilulla. Sitten homma levis käteen ja ostin itselle joululahjaksi plantagenista 3 vihreän ja lilan sävyihin (verhot) sopivaa orkideaa ja tarjoushyasintteja ja pari koristetyynyäkin, lilan ja vihreän. Eikä torkkuhuopiakaan talossa ollut ilmeisesti tarpeen, kun yksi lila piti vielä hankkia :/ No sitten on vihdoin puolen vuoden etsinnän jälkeen oma makkari ojennuksesssa ja luontevanoloinen. Kuvan ulkopuolelle jää vain vasemmalla kaappeja seinällinen ja sen takana on toi nyt remonttikohteena oleva veski.

Kotikyliltä löysin remonttireiskoja timpureiksi ja putkimiehenkin, sähkömies löyty muuten ja lukuunottamatta pönttöepisodia muuttuvien ja elävien suunnitelmien toteutus on mennyt hyvin. No, pöntön korjaamattomuuden varmisti poika, kun purki veskin takaseinän levyä ja vasara putos hajottaen säiliön kannen eikä uutta löydy. Uimuri on siis rikki ollut pitkään ja pönttö valuttaa vettä, sisäpuolelle tosin. Ei toennut putsailuista ja jynssäilyistä. Uudet sisäosat löytys kyllä ja kiinnitysruuvit säiliöllekin, joka on vähän siirtynyt paikoiltaan. Tuplahuuhtelunkin sais jälkiasennettuna. Mutta kaikki tuo yhteensä plus putkimiehen työ on taas enempi kuin se halpispönttö. Joten kyllä se nyt taitaa siirtyä puucee- tai muuhun uusiokäyttöön, tuo pönttö, jos ehjänä irti lähtee.

Kun tänään lähden, palaan aiheeseen vasta lomailun jälkeen. Kotikaista ja -kone nimittäin häipyi miehen matkaan, siksikin nettihiljaisuus on pitkähkö ollut. Uuden hankin vasta joskus jos sittenkään. Mieluummin pidin sohvan ja ruokaryhmän. Niiden väliin muuten keksin sitten tilanjakajan, kun täälläkin sitä pohdin. Rautakaupasta tarjouksesta löyty semmoisia pinnakylkisiä 90 x 40 x 40 hyllyjä. Ostin niitä 7. Viis on nyt ruokaryhmän ja sohvaryhmän välissä, 2 hoitaa pöydänjalanvirkaa kaposen pöytälevyn alla. Uusi tietsikkatyöpiste nimittäin on olkkarissa ja poika tekee läksyt siinä kans. Samalla toki taas kerran yhdestä lipastosta oli irrotettava kansilevy, että se mahtui pois vanhasta makkarista ja vaihtoi virkaansa taas, nyt sukka- ja vaatehommista cd- ja videosäilytykseen. Eikun puukko käteen vielä ja koversin takalevyyn reiän ja nostin avohyllystä harvakseltaan kuuntelemani radiosysteemit sen lipaston klaffi-osan taakse. Näin vapautui avohyllystä tilaa, johon pikkuhiljaa yritän kantaa mun remontti-, puutarha- ja keittokrijaston sekä pinota puutarha- ja remonttilehdet.

No yksi huone, tuleva puuhahuone, kaipaa vielä monen tunnin työtä tavaraoiden selvittämiseen. Ja Pelaquut sielä huutavat vettä hulttioemännältään. JOsko niistä joku edes on hengissä.

Että jatkuvan puolivuotisen sisäisen muuton loppu häämöttää jo. Jos tosiaan Nuutinpäivänä pitäs Wc:n virkaanastujaisjuhlat ja heittäs ulos muutakin kuin joulukuusen. Sitten voi suunnitella lisää tekemistä  ja säästää rahaa, jos sais ens syksyyn mennessä ulkovalaistuksen ja -sähköistyksen kuntoon. Autotallin muuntaminen autokatokseksi ei enää taida kauheasta vaatia kuin työtä, syksyllä senkin siis toteuttelin. Takaseinän purin, kun sain kattotikaat siirrätettyä talon toiselle puolen ''''huoltopihalle'''' ja ilmalämpöpumpun ulkoyksikön autokatoksen puolelle. Katoksen takareunaan nikkaroin varastokopin, jonka seinistä osa on ikkunoita kevään taimia silmällä pitäen. Ja siksikään en voi nyt remontoida itse veskiä kovin. Kädet ei tahdo kestää juurikaan vasarointia tai sahailua kuin hetkittäin ja toki nyt on semmoisia hommia, mitkä suosiosta jätän ammattilaisille. Tässä vaiheessa-kuvaa...

Kopperoon oveksi nostatin vasta nyt remonttireiskolla vanhan painavan kodinhoitohuoneen oven. Oveen ostin jo munalukon ja haan, niin renkaat sitten pysyy tallessa, muuta nyt ei niin ole lukkojen takana pakko pitää. Ikkunoiden karmien ruskeaksimaalaukset ja viimeistelyt jäi vielä. En ole vielä etuseinän aukkoa suurentanut ja ovi on paikoillaan. Samoin katto kaipaa pinnoitusta, ettei tuuli ulise noin pahasti kuin nyt pitkin aumakaton välikattoa. Mutta auto on sielä jo majaillut ne harvat pakkasyöt, mitä täällä on ollut. Ei tarvitse skrabata, mikä oli tarkoitus! Toisen tarkoituksen, ettei tarvi auton antennia teloa sandwich oven roikkuvaan reunaan ratkaisin autopesusta tullessani: En kiinnittänyt antennia takas katolle :p En kuuntele näet radiota kuitenkaan autossa, joten se siitä. Katoksen kohdalta sisäpihalta pitää kaivaa pintamultaa pois ja tarkista vesien valumiset oikeeseen suuntaa.Pistän tosta  menemään terassinjatkon vanhoista pihalaatoista noin ens alkuun. Sitten joskus seuraavalla nikkarointikierroksella joku saa tehdä viralliset rakennelmat. Jaa miten niin suuret suunnitelmat?

Mut siis, joulunjälkeiaikaa ja hyviä vuosia.

Laitanpa tähän vähän meidän tietsikka huoneen remonista. Sehän alkoi siittä kun tämä langaton verkko yhteys ei toiminut kyseisessä huoneessa. (olen ollut koneen kanssa olohuoneessa jo joitakin viikkoja) Tarkoitus oli vaihtaa nuo vanhat kaapit ja laittaa verkkokaapeli,ei muuta

Hienoa, että joku tekee remonttia.

Ei tänä keväänä näköään itseään saa siihen innostumaan.

Tiedetään, me alettiin laajentaa kesällä taloa 94 vuonna ja huh, huh. Onneksi saatiin jouluun mennessä tehtyä. Kova homma oli. Ja sen jälkeen ollaan tehty pienempiä remontteja, aina yks huone kerrallaan.

Tänään pitkästä aikaa iski jonkin sortin inspis. Purin eteisestä pitkään palvelleen lastulevyisen liukuovikaapin, jonka ovet eivät enää aikoihin ole asiallisesti liukuneet kumpaankaan suuntaan, ja poikien kanssa kanniskeltiin se levyinä liiteriin odottamaan uutta tulevaisuutta. Kaapin paikalle rahtasin viime viikolla Tampesterista hakemani vanhat puiset/kimpilevyiset tiskipöydän ja yläkaapin, ja tiskipöydän kanneksi sahasin liukuovikaapin kylkeä sopivan palan. Eteisen "kaapisto" on siis uudessa uskossa, ja vaikka kaapit ovatkin minun kanssani samaa vuosikertaa, lujilta näyttävät. Toiset kaksi kaappia odottavat vielä loppusijoituspaikkaa.

Se kerrostalo, josta kaapit hain (Kelt. Pörssin lahjoitetaan-palstalta bongasin), on rakennettu samana vuonna kuin minä synnyin. Kaappien taakse on kirjoitettu, mihin huoneistoon ja mihin huoneeseen kaapit kuuluvat, sellaisella hiukan vanhahtavalla käsialalla. Toin sieltä samaan kauppaan kuuluvat pesukoneen, sähköhellan ja jääkaapinkin. Pesukone on Asea-Skandia vm. -74 ja se pyörittää nyt pyykkejä poikani ja melkeinminiäni huushollissa, ja niin siivo kone kuin suoraan kaupan hyllyltä. Myös sähköhella on uuninsa puolestakin paljon siistimpi kuin omani, eli saa jäädä varalle, ja jääkaapissa voin ruveta kylmäkäsittelemään siemenöisiäni joskus.

Kyllä tulikin siistiä ja tyylikästä jälkeä!

Huh mikä homma, mutta hieno tuli.

Todella hieno!

Eilen lopultakin kyllästyimme suihkuhuoneen ikkunoihin, kun on koko ajan tunne että naapurista näkyy suihkussakävijät. Laitoimme värikalvot kahteen ikkunaan, kun koko kylpyhuone on laatoitettu aikoinaan valkoiseksi. Saunan puolelle tuli valkoinen värikalvo, joka näyttää huurteiselta ikkunalta. Varsinainen remontti ikkunanpielien ja patterin maalauksineen tulee sitten vasta kun ikkunat voi taas avata ulos asti auki, eli kesällä. Nyt saa huoletta käydä suihkussa.

Pientä pintaremonttia ikkunoiden peittämisen merkeissä tein minäkin mökillä kesällä: lasimaaleilla suttailin niin sisävessan, kylppärin kuin saunankin ikkunoihin “luomukseni”. Ja kun vauhtiin pääsin, jatkoin värilinjalla myöskin tuvan molempien terassinovien pikkuruutuihin… Ne edelliseltä omistajalta perityt puusälekaihtimet kun olivat sekä rumat että pimentävät. En tiedä, paraniko, mutta kelpaa meille - ja sehän lienee pääasia…