Paljon olet nähnyt paljon vaivaa sannakaisa,tosi hieno lopputulos. Kaariportti on ihana. Onko portti osto vai itse tehty?
Tähän ajattelin ensi kesänä sellaista kaariporttia jonka näin sannakaisan viestissä. Pajalasta saatu torniolaakson ruusu,aika pahan näköinen,oli siinä jo hyvän näköisiä alkuja.Pitäisi tuo aitakin uusia. 
markemummo hei! Tuosta portista on lisää kuvia otsikko:/ Tasaiselle pihalle lisää muotoja/sivu 1.
`Tornionlaaksoruusu`varmaankin viihtyy teilläpäin,täällä se ei oikein jaksa kukkia. Kaveriksi ruusulle laittaisin jotakin matalaa perennaa,ne vähän ikävöi yksin:)
Sannakaisa on saanut ihmeitä aikaan. Hyviä muutoksia ja muutenkin niin kaunista.
Kattelin taas tämän ketjun läpi ja ei voi muuta ko huokailla ihastuksesta, kyllä sitä saa aikaan mitä vaan kun intoa (ja näkemystä) riittää, aplodit jokaiselle kuvien laittajalle!
Uskaltaudun minäkin tulemaan ulos kaapista - ei kun siis puutarhasta - ja julkaisemaan ensimmäisen kuvan pentissä omista aikaansaannoksistani. Tässä ensin alkutilanne: 
Siirsin kaupungin käytöstä poistuneet kukkalaatikot etupihalle ja aikomuksena oli siis perustaa niihin kasvimaa ja sitten kaivaa etualalle perennapenkki.
Tässä tilanne nyt: kukkalaatikot on täytetty kivillä, hiekalla, irtomaalla ja kasvimaamullalla ja niihin on kylvetty salaattia, porkkanaa, hernettä mm. Laatikoiden eteen tein hoitopolun, jossa hyödynsin vanhat parvekelaatat. Etualalla perennapenkki, johon kylvin eilen Viherpeukaloiden kuvastosta poimimani perennat: himalajanmarskinliljaa, idänunikkoa, tarhakulleroa, komeahelokkia, loistosalviaa ja muurikelloa. Nyt on aika huokaista helpotuksesta viikkojen uurastuksen jälkeen ja jäädä odottelemaan kasvun ihmettä... 
Näyttää Fiorella tosi kivalta! Mitä sulla on tuon “munuaisen” päissä keskellä vai onko mitään? (Onko ne marskinliljat siellä?)
Hienolta näyttää jo nyt ja varmasti vielä hienommalta syksymmällä.
Kiitos kehuista! Yritin ryhmitellä perennat korkeusjärjestykseen periaatteella korkeammat taakse, matalammat eteen. Keskellä takana on kaksi marskinliljaa, niiden ympärillä unikkoa, takana molemmilla puolilla kulleroa, sitten komeahelokkia, edessä keskellä salviaa ja molemmilla puolilla reunalla muurikelloa… Pitäisi kai liittää piirros mukaan, ei tuosta kuvauksesta taida saada selvää. Istutus on kuitenkin symmetrinen: molemmilla puolilla samat kasvit. Tosiaan komeammalta näyttää varmasti sitten kun pelkän mullan lisäksi näkyvissä on myös vihreää. Ennen-jälkeen kuvasarja saa siis jatkoa…
No kova on ollut työ! Hienosti oot laittanut. Muistakin sit ottaa kuvat joskus loppukesällä, uskon et näyttää tosi upealta.
On tosiaan kaunis alue, mutta kuinka käytännössä, onko ruohonleikkuun kannalta liian jyrkät kaarteet, täytyy koko ajan pitää leikkuria käännössä. Vai näyttääkö vain kuvassa siltä?
Oliko helppoa saada reunanauha paikoilleen?
Ruohonleikkuun sujuminen paljastuu sitten käytännössä. Olettaisin kuitenkin, että ainoa haasteellinen kohta on tuo sisäkaarre keskellä. Voi olla, että siinä joutuu viimeistelmään ruohosaksilla. Kasvimaalaatikoiden takaa en aio ruohonleikkurilla ajaa, vaan se hoituu trimmerillä.
Käytin ensimmäistä kertaa Valley View -nurmikonreunusta, jota on viime aikoina esitelty jonkin verran puutarhalehdissä ja -ohjelmissa. Ei ollut mitenkään ylivoimaisen hankalaa, lähinnä tuo sisäkaarre keskellä, sillä siinä piti taivuttaa nauhaa eri suuntaan kuin mihin se oli kiertyneenä pakkauksessa. Ohjeen mukaan reunus kuuluisi laittaa syvemmälle eli vain yläosa jäisi näkyviin, mutta koska tässä oli kohopenkki kyseessä, niin halusin jättää reunuksen korkeammaksi, jotta mullat pysyvät oikealla puolella. Pakkaus sisälsi liittimen ja nauloja, joilla reunus kiinnitettiin. Onnistui ihan yhden naisen voimin… Tuotteelle annetaan 20 vuoden takuu, joten sen pitäisi kestää sen, minkä penkkikin!
Onhan tuo musta numikonreunus aivan toista luokkaa kuin se vihreä aaltoileva, jota vuosia sitten erehdyin ostamaan, mutten ikinä enää hanki.
Se vihreä onkin ihan kamalaa. Eikä mene mokoma ikinä edes rikki, että sen voisi hyvällä omalla tunnolla heittää roskiin.
Olen käyttänyt joskus aika paljonkin sitä vihreää siten, että upotin sen kokonaan maahan. Ruohonleikkuun helpottamiseksi suosin itse 15-20 sentin kaistaletta, josta ensi kaivetaan nurmikkopinta pois, pohja katetaan joko juuriesteellä tai märällä sanomalehdellä ja sitte täytetään hiekalla, soralla, kivituhkalla, hakkeella tms… Myös pienistä laattakivistä saa nätin, mutta vaatii vähän enemmän hommia ja on reilusti tyyriimpi
Tämä päivä meni äidin rivitalopihalle kukkapenkkiä tehdessä. Nurmikon alla oli jokin kymmenen senttiä multaa, jonka alla oli täyttä sinistä savea. Tässä oli kuitenkin lähtötilanne kyseisessä kulmassa.
Kaivoimme pitkälti saven pois, tai siis 30-40 senttiä sitä kaivettiin ainakin. Päivän uurastuksen (mullat ja kasvit hankittiin päivän aikana, käytiin myös eräässä kyläkaupassa tuossa vähän matkan päässä muka kukkaostoksilla välillä...) jälkeen näytti tältä:
Pienihän tuo penkki on, ja ajatuksissa on sitä jatkaa vielä. Minä olisin sitä tänään jo kaivanut enemmän, mutta onneksi ei kaivettu, sillä tähänkin pieneen penkkiin upposi yli 1200 litraa multaa! Multa kannettiin 70 litran säkeissä äidin asunnon poikki. En olisi jaksanut kantaa enää yhtään pussia tämän urakan jälkeen 
Mutta saatiin kuitenkin äidille edes pieni kukkapenkki.
Kun rivitalopihaan penkkiä tehtiin, piti huomioida se, että pihan poikki kuljetetaan mm. ruoholeikkuria muihinkin pihoihin. Tämä tarkoitti sitä, että penkkiä ei voinut tehdä aitaan asti. Samoin huomioimme sen, että äidin ja naapurin pihojen välinen aita on marjapensaita, joista pitää tietenkin päästä poimimaan marjat syksyisin...
Anopin kanssa tuli puheeksi kuinka paljon tämä pihapiiri on muuttunut vuosien varrella. Selattiin vanhoja valokuvia ja sitten minä kävin ottamassa kuvia suunnilleen samoista kuvakulmista. Tässä tulos:
Talon pääty rakennusvaiheen lopulla ja nyt, vähän on tullut kasvillisuutta lisää
