Totesin, että ei oo paljoakaan mahdollisuuksia äkämäpistiäisiä vastaan. Päätin ruiskuttaa puuiden rungot ja paksummat oksat kevätruiskutteella periaatteella, että vaikka ei kaikistä öttiäisistä pääsisikään, niin tilanne kuitenkin paranee.
Työkiireet kuitenkin estivät ruiskutuksen tänä vuonna. Toisaalta noita äkämiä on ollut vähemmän kuin viime vuonna. Ilmeisesti talvi on ollut sopiva, kun kaikkia harmillisia ötököitä on ollut viime kesää vähemmän. Yritän kevätruiskutusta taas ensi keväänä, mutta kuten tuli sanottua, niin rajoitan sen mahdollisimman hyvin silmuttomalle alueelle. siis vain rungot ja isot oksat.. 
Sain heti vastauksen Bess Hardwickiltä kysymykseeni, todella ystävällistä ja hyvää palvelua. Lainaan sen tähän kokonaisuudessaan (toivottavasti sallittua) jos siitä on muillekin hyötyä. t. Hyasintti
"Hei,
patit ovat kyllä äkämiä, luultavasti äkämäsääskien tekemiä. Ikävä kyllä määritysoppaani ovat tällä hetkellä lainassa, mutta saan ne talven aikana takaisin. Voin sitten kertoa, ovatko puutarhan muut kasvit vaarassa. Arvaisin että eivät, sillä äkämöivät lajit ovat yleensä erikoistuneita tiettyihin kasvilajeihin (huom luumu on sama laji kuin kriikuna, kriikuna on alalaji).
Yleensä isäntäkasvit pärjäävät aika hyvin loistensa kanssa, puutarhakasvit voivat olla vähän eri asia kun ovat joskus aika jalostettuja ja herkkähipiäisiä. Aikuista puuta äkämäsääsket eivät kyllä hengiltä saa kuin ehkä monen vuoden raskaalla loisinnalla yhdistettynä puun huonoon hoitoon, mutta voivat ne kyllä pahassa tapauksessa alkaa vaikuttaa hedelmätuotantoon. Myrkyistä ei ole apua, äkämät suojelevat toukkia erittäin tehokkaasti.
En nyt myöskään tiedä kyseessä olevan sääskilajin elinkertoa enkä tiedä talvehtiiko se äkämissä. Voisit katsella näppylöitä tarkemmin vielä ennen kuin lehdet varisevat ja tarkistaa, onko näppylöissä pieniä reikiä (voivat olla yhtä hyvin lehden ylä- kuin alapinnalla, suurennuslasi auttaa). Jos reikiä on niin hyönteiset ovat jo lähteneet äkämistä talvehtimaan mihin menevätkin, eikä niille ole mitään tehtävissä. Jos äkämät ovat ehjiä, toukat aikovat talvehtia niissä, jolloin syksyllä varisevat lehdet voisi haravoida kasaan ja vaikka kompostoida tai polttaa. Sillä voi saada tuhottua otuksia aika tehokkaasti.
Palaan tosiaan asiaan kun saan kirjani takaisin. Jos unohdan, muistuta vaan rohkeasti vaikka marraskuussa!
Bess"
Hieno että sait vastauksen. Minäkin sain omiin mietteisiini vastauksen tuosta kompostoinnista. Ajattelin että kerään nystyräiset lehdet pois ja laitan kompostiin. Sulla Hyasintti niiden lehtien kerääminen puusta ei ehkä tule kyseeseen, ymmärsin että koko puu on saman näköinen. Mulla on onneksi vaan parissa oksassa noita nyströitä.
Joo, ei taida onnistua nyppiminen kun lähes koko puu enemmän tai vähemmän äkämien peitossa. Ainoa vaihtoehto on hävittää syksyllä pudonneet lehdet. Kiitos sulle Piko vihjeestä kysyä siltä tutkijalta, en olisi itse tullut ajatelleeksikaan.
Ei kysyvä tieltä eksy ja melkein naapuria pitää aina jeesata.
Ei välttämättä tullut oikeaan paikkaan mutta en parempaakaan löytänyt.. Tuomeen on tullut tosi kummallisia marjoja, ne ei ollenkaan ole semmosia kuin pitäisi vaan näyttää enemmänkin jonku pensaan puikelomarjoilta.. Mikä puuta vaivaa, muutkin pihan tuomet näyttää samalta. Puissa oli jonki verran kehrääjäkoinseittejä mutta taisin vahingossa leikata ne ja laittaa nuotioon
Tuohituomen lehdet ja silmut on syöty! Toipuukohan se tästä tänä kesänä tai ollenkaan… Siis aiemmin tänä keväänä, pienet juuri avautuneet lehdet on ihan täynnä reikiä ja uudet silmut jotka olivat avautumassa eivät ehtineet, kun ne vaan kuivettui ja kuoli. Yritin etsiä tuohituomesta elukoita, mutta ei heti pistänyt silmään, ainakaan mitkään kirvat. Mutta muutama päivä sitten löysin ison toukan, joka näytti ensin ihan oksalta sekin, mutta se oli sen verran pullukka, että hiffasin sen toukaksi. Mikä suojaväri! Sillä olikin ammottava suu. Muita kuin tämän yhden, en löytänyt vielä ainakaan mutta se varmaan on yksi syy tähän. Onkohan ne munineet runkosuojan suojissa syksyllä runkoon… onkohan tätä odotettavissa enemmän? Mutta kysymys kuuluukin, onko jotain nyt tehtävissä millä torjua nämä toukkaset? Voiko enää kasvuvaiheessa olevaa puuta käsitellä millään, entäs runkoa, että eivät sinne toukat enää munisi? Ja tuleekohan tuosta enää puuta… viime kesänä se istutettiin ja lähti meinaan niin komeesti kasvuun ja suuret oli odotukset tältäkin kesältä! Kiitos jos osaatte auttaa!
Ite saattaisin kokeilla ensi keväänä kevätruiskutetta. Samaa, jolla on tarkoitus hävittää omenapuista ja marjapensaista talvehtivat öttimönkiäiset ja niiden esiasteet.
Näin se varmaan on tehtävä! Eli nyt ei enää varmaan kannata tai saa tässä vaiheessa suihkeita käyttää? Mutta en vielä luovuta, toivotaan, että puu kestää koettelemukset vaikka se vielä untuvikko onkin.
Harmittaa. Tontilla ihan paraatipaikalla on kolme sateenvarjojalavaa. Jo muutamana kesänä olen huomannut lehtien kummallista ruskettumista kaikissa kolmessa puussa.
![]()
Kuva lehdestä
![]()
Noissa “ikkunoissa” on sisällä vajaan sentin mittainen toukka, joka syö lehden solukkoa ja vähitellen lehti muuttuu ruskeaksi. Lehtien nyppiminen ei auta, koko puu pitäisi kaluta lehdettomäksi.
Ajattelin jo keväällä, että puut pitäisi ehkä ruiskuttaa, mutta se jäi vain ajattelun asteelle.
Nyt keväällä puitten ympärillä hääräsi pieniä vajaan sentin kokoisia pikimustia kärpäsiä, jotka ovat jo vikuuttaneet lehtiä niin että tulos tiedetään.
Ajattelin jo laittaa sahan puiden juurelle. Pyynnöstäni kaupungin puutarhuri tuli käymään ja hän sanoi, että nämä tuhoojat ovat ehkä ETANAISIA, jotka tekevät tuhoaan kaupungin lehmuksissa niin että lehmuksista pitää osa hävittää.
Puutarhuri neuvoi kuitenkin vielä odottamaan ja ruiskuttamaan ensi keväänä puut jos se ehkä auttaisi jonkin verran.
Harmittaa, sillä jo yli 20 vuotta puut ovat pihassa olleet. No mikään ei ole ikuista paitsi timantit ja niitä minulla ei ole.
En ehkä vielä luovuttaisi tämän kesän osaltakaan etanaisten torjunnasta. Silloin ennen kirvat ja muut ötökät häädettiin oikeilla myrkyillä esimerkiksi orapihlaja-aidasta. Nykyään on kai toisin. Ensimmäisen linkin takaa saanee apua:
Jalava kuuluu lehmusetanaisen ravintokasveihin.
Yleistä viheralueiden tuholaisista
Olen kyllä lukenut juttuja näistä etanaisista. Tammietanainen on iskenyt lehmuksiin ja lehmusetanainen jalaviin. Meillä on molemmilla puolen tonttia naapureilla kummallakin valtavan iso tammi. Meille on loikattu kahdelta suunnalta tammesta suoraan jalaviin kun ei ole ollut lehmusta välietappina. 
Jonkinlaiset liikennesäännnöt näillä etanaisillakin pitäisi olla.
Taidan viedä kummallekin naapurille kirveen puun juurelle, jotta kaataisivat tammensa pois. Tosin iso joukko oravia jäisi ilman ruokaa. Ei hyvä mitenkään päin :crazy: