Ukonkelloa tässä molemmin värein, hain ystävältä juurakonmöllykän siinä toivossa että leviävät tähän marjapuskien rinteeseen…ja nehän tekevät tietenkin työtä käskettyä! 
Jalopähkämö on kimalaisten suosikki
Tällainen kaunistus pionissa:
Pisamakellohan on oikea monsteri kun nieluun kurkkaa!
Sormustimien hätävaleistutus kukki eri sävyissä:
Mamman laittama kasvimaa alkukesän asussaan (minä en oikein kasvimaata jaksa möyriä…)
Salaattia pitää olla runsaasti…ja yhä se laho, vinokas varasto on pystyssä! 
Järveltä pitää aina hakea pari lumpeenkukkaa maljakkoon
Ne ukonkellot taas
Jalopähkämöä on täällä päässä tonttia hieman rajoitettava…kova kaveri leviämään savisella maapohjalla ja ahdistelee pionien elintilaa.
Ihanat maisemat! Ja ihanat kukat. Oon kyllä kovasti tykästynyt ukonkelloon ja jalopähkämöön, saa luvan levitä mullakin yhtä kauniisti. Ens talven kasvatuksiin meinasin pari lavaa laittaa, niin pääsee nopeesti alkuun. 
Ihana ritarinkannus! Muistaakseni myös jostain siemenkirjeestä…
Tähän väliin on pakko laittaa tämä kansiosta vastaantullut kuva ihanasta Vakka-taimen kanadanliljaviidakosta! Oih…Vakka muutenkin kaikille harrastajille oikea pyhiinvaelluskohde 
Ou nou. Tonne tarttee päästä…
Sitten takaisin omalle tontille…keltasormustin jaksaa aina vaan ihastuttaa elinvoimallaan! Kun kasvusto kasvaa vanhemmaksi, kukkii se tarmokkaasti huolimatta siitä, millainen kesä on…lämpimästi suosittelen tätä monivuotista sormustinta kaikille 
Komeaksi puskaksi kasvaa!
Hieno tuo ritarinkannus ja muutenkin kivan näköisiä kuvia. Vakka-Taimi on kyllä paikka, johon on pakko joka vuosi päästä ja aina ihanuuksia löytyy enemmän kuin pystyy ostamaan.
Näistä en oikeastaan tykkää juurikaan…piti olla muun värisiä ja väärään paikkaankin istutin 
Koivun alla kuumimmassa rinteessä jättipoimulehti pärjää mehiruusujen kanssa yllättävä hyvin. Kannattaa kokeilla! Pohjalla ei tosiaan ole mitään juuriesteitä tms…joskus vaan viskaan jonkun kannunpohjallisen raukoille siihen 
