Yöllä heräsin siihen, kun unessa taas kuului ovikello ääni. Sitten alkoi ukkonen ja mietin milloin nukahdan. Tosin käytän korvatulppia ja se ovikellon ääni oli himmeä.
11 viestiä yhdistettiin ketjuun: Vuorenkilpi, Bergenia
Nämä mulla kaivojen ympärillä,taatusti ei näy kannet.
Mm Kuljun nauhus,tavis nauhus,telekiat,keijuängelmä,vätiminttu,tavis ängelmä,tähtiputki,konnanyrtti
2 tykkäystä
Mä meinaan nyt joitakin vuorenkilpeen liittyviä viestejä tästä ketjusta siirtää vuorenkilven omaan ketjuun. Yritän katsoa ettei keskustelu tässä kamalasti menis vinkkelisvonkkelis, mut joka tapauksessa sitä-sun-tätä -juttu kulkee eteenpäin kuin juna ja entisiä viestejä lueskelemaan ei kukaan kovin paljon myöhemmin enää palaa - toisin kuin lajikohtaisissa ketjuissa joita luetaan tiedonetsimistarjoituksessa. Joten nyt siirrän tästä tietoa talteen.
1 tykkäys
Koetin hakusanalla vuorenkilpi niin haku ei antanut..vaikka tietenkin asiahan tuli jo selväksi tietenkin.
Tänään sain käydä seulontamammografiassa. Oli ihan virkistävää vaihtelua, kun sellainen kolmikymppinen mieshoitaja otti minut vastaan. Noh menihän siinä hieman normaalia enemmän aikaa, kun haettiin oikeita "kuvakulmia ".
2 tykkäystä
Afrikassakin annetaan D-vitamiinit, jotta luut on yvässä kunnossa.
Eräällä miehellä oli pääkallo ihmeen muotoinen ja suu vinossa, niin hänelle annettiin ne vitamiinit.
Monimuotoisuus kannattaa, ei liian siistejä pihoja: Kasvimäärän lisääminen pihoilla monipuolisti asukkaiden ihon mikrobistoa vain kolmessa kuukaudessa, kertoo tuore tutkimus | HS.fi
5 tykkäystä
Ei auennut minulle. Voitko kertoa lyhyesti.
Oli heinäkuu. Naisilla oli lapiot mukanaan. Kaspar Abellan pihassa Lahden Anttilanmäellä he alkoivat kaivaa.
Koska oli arkipäivä ja Abella oli tavalliseen tapaansa töissä, hän ei voinut seurata, mitä pihalla tapahtui. Vasta illalla hän näki.
Nurmikossa erottui neliönmuotoinen kohta. Siitä oli kuorittu pala pois ja aseteltu tilalle kaistale niittyä. Luumupuun alle oli kasattu iso läjä haketta. Pihaan oli istutettu sinivatukkaa, karhunvatukkaa ja karviaista.
Robottiruohonleikkurin kulkua ohjaava kaapeli oli katkaistu. Se tosin oli vahinko.
Muutos ei koskenut vain pihaa. Abellan piti ottaa näytteitä myös itsestään. Hän pyöräytti pitkää vanupuikkoa suussaan ja pyyhkäisi toisella näytteen kädestään. Puikot hän laittoi putkiloihin. Yhteen putkiloon hän sylkäisi. Ulostenäytteet hän pakasti.
Kerran vuodessa tutkija tuli hakemaan näytteet kotoa. Samalla Abellalta otettiin hiuksia. Hiuksista näkyisi kuulemma stressi, hänelle kerrottiin.
2 tykkäystä
Tutkijoita ei oikeastaan edes kiinnostanut Abellan piha. He muuttivat pihaa nähdäkseen, muuttuuko Abella.
Muutoksia todella tapahtui.
Rehottamaan päästettyjen pihojen asukkailla ihon ja suun mikrobien lajikirjo monipuolistui. Muutoksia näkyi myös mikrobien toiminnassa ja elimistön tulehdusvasteessa.
Iholla vaikutus näkyi nopeasti, jo kolmessa kuukaudessa. Luonnonympäristöihin yhdistettyjen bakteerien määrä lisääntyi, ja infektioihin yhdistettyjen bakteerien runsaus väheni.
Tulos on kiinnostava siksi, että liian vähäinen kosketus luonnon mikrobeihin voi nykykäsityksen mukaan liittyä esimerkiksi astmaan, allergioihin ja atooppiseen ihottumaan.
Poikkeuksellista tutkimuksessa oli se, että siinä ei vain seurattu ihmisiä ja heidän pihojaan, vaan tutkijat muuttivat pihoja. Luonnonvarakeskuksen erikoistutkija Marja Roslund puhuu pihojen ”villiinnyttämisestä”. Sitä tehtiin Lahdessa, Helsingissä ja Kaarinassa.
3 tykkäystä
Tutkimuksessa oli myös verrokkiryhmä: joukko omakotitaloasujia, joiden pihoja ei muutettu. Hekin olivat aktiivisia puutarhureita ja mylläsivät pihoillaan. Syksyisin pihalla vietetty aika väheni molemmilla ryhmillä. Villiinnytettyjen pihojen asukkailla ihon mikrobiston monimuotoisuus säilyi silti pitkälle syksyyn. Tavanomaisten vertailupihojen asukkailla kesäinen mikrobimonimuotoisuus hupeni syksyn edetessä.
Juuri tämä oli Roslundille tulosten suurin yllätys.
”Kontrolliryhmä kuitenkin harrasti puutarhanhoitoa. Ja silti me erotamme niin selkeän vaikutuksen iholla ja suussa”, Roslund hämmästelee.
Pelkkä pihalla puuhastelu ei siis selittänyt eroa.
”Sillä todella on väliä, millainen piha on, mitä siellä on”, kertoo tutkimusta johtanut Itä-Suomen yliopiston yliopistotutkija Aki Sinkkonen. Syyskuun kuulas valo yrittää sisään ikkunasta. Sinkkonen ja Roslund istuvat Abellan keittiönpöydän ääressä ja kertovat, mitä pihoille tutkimuksessa tehtiin.
Tutkijat halusivat pihoille lisää lahoavaa puuainesta. Siksi asukkaille tuotiin haketta, jota levitettiin pensaiden juurille ja puiden ympärille.
Pihoille tuotiin myös enemmän kasveja: omenapuita, punaherukkaa, sinivatukkaa. Kaikkien niiden silmuissa on erityisen paljon mikrobeja. Pala nurmikkoa korvattiin niittymatolla.
Kaikki tämä tähtäsi pihan monimuotoisuuden lisäämiseen.
Kaikkea ei tarvinnut istuttaa. Abella kaivoi ylös robottiruohonleikkurin ohjauskaapelin ja siirsi sitä. Sinne, minne robotti ei enää ulottunut, alkoi putkahdella uusia kasveja. Syntyi niitty.
”Se on tässä ollut kaikkein hauskinta. Seurailla, mitä kaikkea tänne nousee”, Abella kertoo.
Pihasta löytyi jopa villioreganoa, mäkimeiramia. Se siirrettiin rehottamaan kasvilavaan. Abellan vaimo on kuivannut sitä keittiön maustehyllyyn.
1 tykkäys
Asukkaita neuvottiin myös jättämään mahdollisimman paljon eloperäistä ainesta tontille: lehtiä, risuja, mitä vain, mikä maatuisi ja luovuttaisi ravinteensa taas käyttöön. Sellaista mikrobit rakastavat.
Kaikille luvattiin toimittaa lehtikomposti. Abella ei sellaista tarvinnut. Hänen kompostinaan toimii trampoliinin alusta, jonne hän haravoi tammen ja vaahteran lehdet.
Niin, haravointi.
Roslund yllättyi erityisesti siitä, mitä haravointi teki nurmikolle. Se köyhdytti nurmikon mikrobiyhteisöä. ”Asvaltin tapaiseksi”, Sinkkonen sanoo. Siksi hän neuvoo jättämään haravat pihavajaan.
Abella kuitenkin haravoi suuret lehdet pois, koska haluaa olla hyvä naapuri. Kuivuttuaan vaahteranlehdet lentävät helposti naapurin puolelle. Ihminen ei oikeastaan ole yksi eliö. Me olemme kokonainen eliöyhteisö. Tällaista monien lajien muodostamaa ekosysteemiä kutsutaan holobiontiksi.
Meissä elää valtava määrä mikrobeja: bakteereja, viruksia, hiivoja, sieniä ja alkueläimiä. Näitä pikkuruisia asukkaita on enemmän kuin omia solujamme.
Olemme kehittyneet satojentuhansien vuosien ajan yhdessä mikrobien kanssa, ja ne hoitavat puolestamme monia välttämättömiä tehtäviä. Mikrobit osallistuvat hormonitoimintaamme, aineenvaihduntaamme, vaikuttavat mielialaamme, auttavat pilkkomaan ruokaa ja tuottavat esimerkiksi K-vitamiinia.
”Ilman mikrobeja emme eläisi varmaan kuin muutamia minuutteja”, Roslund sanoo.
Yksi niiden tärkeimmistä tehtävistä on kehon immuunijärjestelmän toiminnan säätely. Siksi on väliä, millainen mikrobivalikoima meitä asuttaa.
Yhtä asiaa tutkimus ei kuitenkaan vielä osoita: että mikrobiston muutokset estäisivät sairauksia puhkeamasta.
”Se tiedetään nyt, että kotipihan villiinnyttäminen vaikuttaa ihmiselimistön mikrobistoon. Mutta mitkä tästä ovat hyödyt terveydelle, vaatisi pidempiaikaisia seurantoja”, Roslund tiivistää nykytutkimuksen tiedot.
Siksi tämänkään tutkimuksen perusteella ei voida sanoa, että rehottava rönttöpiha pitäisi ihmiset terveinä. Mutta ainakaan siitä ei ole haittaa.
Tutkijat tarkastelivat ympäristöä paitsi pihalla myös noin 200 metrin säteellä kotipihoista. Lähistönkin lahopuun määrä oli yhteydessä asukkaiden mikrobiston koostumukseen ja aineenvaihduntareitteihin.
Tutkijat kuvaavat löydöstä ainutlaatuiseksi.
4 tykkäystä
Enkuksi löytyy: Client Challenge
2 tykkäystä
Eikös se menekin niin , että mitä ei voi poistaa, sitä pitää korostaa. Täällä on takapihalla renkaat ja kasveja ympärillä.
1 tykkäys
Olipa mielenkiintoinen tutkimus. Totta taitaa olla. Mulla suurin osa pihaa rehottaa just noin, vain osa on hoidossa. Lehtiä poistan vain tieltä ja talventörröttäjät jää nykyään paikoilleen. Siemenet leikkaan pois ettei liikaa leviä.
Maltti on valttia tässäkin asiassa.
5 tykkäystä
On kyllä mielenkiintoinen.
Paikkansa pitävä tutkimus. Tyttö oli allerginen ihan kaikelle, ruoka-allergiat alkoi kun oli rotavirus 1 vuotiaana. Kun täytti 2 elokuussa iho oli parantunut, allergia oireet helpotti eikä ollut päiväkodissa koskaan sairas.
Rypivät mökillä kesät savikossa, pesin saunaa, lattiat, lauteet, seinät ja katon. Söivät marjoja puskista, kulkivat syysmyöhään paljain jaloin. Leikkivät mökin kallioilla ja rannassa.
Ensimmäinen sairastelu tuli vasta koulussa, vesirokko.
Piha ilman sadettajaa, ei nurmikkoa eikä mikään ole kantattua ja moitteetonta.
5 tykkäystä
OK..meillä ei oo siistiä oikeastaan missään, kun kolme kesää on mennyt kahden pihan loukussa ja appiukon mökkeilyä turvaamassa. Kotona on tehty kiireen vilkkaan välttämättömyydet jottei ihan pullahda ja lisäksi polvien tila rajoittaa.
3 tykkäystä