Minä tarkoitin metsämyyriä. Yksi päästäinen oli myös eksynyt pyydykseen. Meillä ei niitä ole ollut sisällä mutta tykkäävät majailla verannan alla ja se tietää keväisin epämiellyttävää hajua verannalla siinä vaiheessa kun aurinko alkaa keväällä lämmittää.
Mitä onkaan se tökötti apteekista…
Päästäisiä näkee monasti tuolla metsälenkillä kun kipaisevat polun yli.
Yksi onneton oli jääny kellarin eteisen loukkuun. Melkein itku pääsi ja puhuin pitkään itsekseni sille vainajalle.
Sohvakukka.
Siitä tehdään sellakkaa.
Sellakkahiutale on lakakilpikirvan munakotiloiden suojaksi erittämä hauras aine. Kaakkois-Aasiasta ja Intian itäisistä osista.
(300g /1l Sinolia)
Sellakalla saadaan puuhuonekaluille kiiltävä pinta. En ihan onnistunut olohuoneen pöydän pinnan kanssa, mutta on parempi kun ennen.
Ok. Sellakka on tuttu nimi mutta en sitä tuohon osannut yhdistää.
Ikävä tunne on mikä tai kuka vain kuolleena. Kotilot kesäisin ilkeettää, oli kova paikka ottaa niitä henkiltä mutta päätin olla itsekäs ja vähentää niitä.
Sellakkaa käytetään myös kiiltävien karkkien pintakäsittelyaineena.
Ainakin suklaisissa olen nähnyt.
Ei kuulosta herkulliselta.
Voi että mä sitten tykkään näistä verhoista.
Ne on olleet hyötykäytössä, ensin ne olivat veljen kotona, kunnes hänen vaimo antoi ne minulle muutama vuosi sitten.
Haluaisin toisetkin, mutta en oo löytänyt.
Tietääkseni ne on olleet anttilassa myynnissä joku 10-15 vuotta sitten.
Ps. Pienempi joulukaktuskin siellä vöhän kukkii.
Prismasta saa sellasta myrkkypötköä jota ne mutustaa ja menee koloonsa kuolemaan, aika julmaa kyllä. Meillä meni yksi pikkulintu loukkuun ja niskat niks naks joten loukku ei ole ulkona vaihtoehto.
Meillä on pyydys ulkona seinän vieressä, siinä on ämpäri päällä kumossa ja kivi ämpärin päällä. Maan ja ämpärin välissä on pienet kolot. Nelijalkaisia on sinne eksyneet.
Myrkyssä on se huono puoli, että jos hiiri kuolee talon rakenteisiin, haju leviää sisälle. Entiselle naapurille kävi niin. Pahan hajun syytä ihmetteli, kunnes näki katon raosta roikkuvan hiiren hännän. Eihän sitä välikaton sisältä pois saanut, joten joutui kestämään lemua, kunnes raato kuivui.
Eikö joskus ennen ollu sellaista myrkkyä joka kuivatti veret ja koko raadon.
Ei ne raadot haisseet.
En tiedä millaisia myrkyt nykyään on kun emme niitä käytä.
Muistelen aikoja lapsuuden ja siitähän on jo aikaa.
Joskus jouduttiin mökillä purkamaan saunan sisäseiniä kun sinne oli mennyt rotat kuolemaan. Haju oli kamala.
Hah,metsästys päättyny(ainaski tämän kohalta)
Oli ilimeisesti päästäinen,jäi kiini ruisleipään
Meillä ulkohiiriä vilistää talon ympärillä kun metsästä matkaa tonne naapuriin jossa ennen vanha herra ruokki kaikkia elukoita, ei enään ole tarjolla mitään.
Pitkästä aikaa taas visaa peliin .
IS Viihde
Nyt tulee helppo yleistietovisa! Jos et saa vähintään puolia oikein, on syytä huolestua.
Testaa tuoreessa visassa, saatko kaikki oikein.
Mä vastasin oikein 11 kysymykseen 12:sta. Mutta niistä ihan selviä oikeeseen osuneita arvauksia oli 3, en oikeesti tiennyt niistä yhtikäs mitään. Hyvää tuuria siis toi tulos.
Viime viikolla tuli puheeksi askareet mitä vanhempien kanssa lapsena yhdessä tehtiin.
Huomasin että Äidin kanssa pyykin käsittelyt ja yhdessä leipominen vaikuttaa vieläkin. Lähes kaikki silitän ja pinot on siistinä kaapeissa. Leivonta yksi ihanimmista askareista.
Säilöminen ja ruuan valmistuskin taitaa olla lapsuudesta jäänyt mieluisaksi.
Kurppa meillä oli äidillä jonkin asteinen alkoholismi vieraanaan mutta yhteen aikaan leivottiin tiikerikakkua aina viikonloppuisin ja siihen aikaan rahaa oli niin vähän ettei niin paljoa ryypiskellyt. Meillä isämme piti putiikkia pystyssä, ilman iskää olisimme olleet kusessa.
Meillä sai lapset olla kaikessa mukana.
Äidin kanssa laitettiin ruokaa, leivottiin, käytiin marjalla ja sienessä, pidettiin kasvimaata, ja talvisin kävin paljon hiihtämässä perheen kanssa.
Isän kanssa sai touhuta hänen kotitilan töissä, eli hoidin lehmiä mamman kanssa, hoidettiin kanoja ja possuja.
Kesälomilla olin isän mukana aina koko kesän rekanajossa, silloi kun isä ei lomaillut, isä opetti minulle jopa kippinamiskat, että olin oikeasti avuksi.
Äidin puolen suvulla veneily ja meri oli tärkeä, koska asuivat meren lähellä.
Kesäisin käytiin paljon veneretkillä, oltiin teltan kanssa saarissa yötä, uitiin ja kalasteltiin.
Meillä ei kotona ryypiskellyt kukaan ja minulla oli hyvät rakastavat vanhemmat, ei voi kuin olla tyytyväinen.
Minulla on rutkasti hyviä lapsuusmuistoja ja oppeja, joita noudatan yhä.
Meilläkin tehtiin kaikkea yhdessä, veneiltiin, retkeiltiin ja uitiin, hiihdettiin. Hoidettiin kasvimaapalstaa, muttei ollut pakko kitkeä, koska se oli “henkireikä”. Sienessä, marjassa, tunnistamassa retkillä kasveja ja uimassa oli paljon kavereita mukana, koska kaikkien vanhemmat eivät harrastaneet. Tehtiin siis ihan samaa mitä omat lapset ja lapsenlapset touhuamme yhä kesät talvet.