Okei, istutan sitten varjoyrtin kaveriksi, kun nimetkin sointuu niin mukavasti.
Tarhavarjohiippa, Epimedium x rubrum
Ainavihreä maanpeittokasvi. Matala juuristo ja ohuet rönsyt. Tuuhea lehdistö. Kolmijakoiset ja nahkamaiset, hieman punertavat lehdet. Lehdykät herttamaiset. Herkän kauniit, pienet, tuoksuvat kukat ovat kevyissä tertuissa. Keltaisen ja kirkkaanpunaisen kirjavat kukat , kukinta touko-kesäkuussa.
Puolivarjo / varjo. Vaatii kasvurauhan. Talvehtineet lehdet kannattaa poistaa keväällä.
Kestävä perenna kivikkoon tai peittokasviksi. Leviää voimakkaasti.
Lisääminen jakamalla ja juuripistokkaista.
Se on miusta ihana.
Muistuttaa ihan liikaa vuohenkellon lehtiä. En pystyisi katselemaan stressaantumatta!
Minulla on idänvarjohiippaa alppiruusun kaverina. Alkoi huolestuttamaan … Leviääkö vuohenkellon tavoin?
Ei leviä, ainakaan miulla.
1 tykkäys
Jos Henni eksyisi joskus tänne pihalle, ni lainaisin sille aurinkolasit 
ni ei näkisi Varjohiippaa.. Mutt välimatkaa on liikaa ja se on varattu 
2 tykkäystä
Ei ole levinnyt minullakaan. Päinvastoin hävisi yhtenä huonona talvena kokonaan kaikki lajikkeet.
Varjohiippa on ehkä kauneimpia kasveja joita tiedän, en näe siinä kyllä yhtäläisyyttä myöskään vuohenkelloon, muuta kuin että on vihreä. 
1 tykkäys
Miullakin valkea ja keltainen on hävinnyt. Samaa mielta kauneudesta, etenkin keväällä.
Varmasti kaunis, mutta jotenkin tuo lehden muoto nostaa mulla traumat pintaan! 