Peltomyyräthän onkin käsittääkseni yleisiä. Nyt on kai ollut ylipäätään myyrien suhteen pari hyvää vuotta. Siis että niitä on paljon ja petolinnut lisääntyvät-puutarhurin kannalta ei niin hyviä tietenkään ;D
Tänä talvena täälläpäin Suomeakin myyrät saivat suojakseen lumipeitteen, sen turvinhan ne just touhuaa ja tuhoaa, kun pedot ei näe niitä lumen alta.
MHY:n lehdessä povattiin, että seuraava runsas myyrävuosi on jo 2012. Pöllön pönttöjä täytyy rakennella ja huoltaa jotta ovat sitten valmiina seuraavan hyökkäyksen koittaessa.
Peltomyyrä tekee niitä "makkaroita" nurmikolle ja hanget ovat niiden jäljiltä kun reikäjuustoa. Meillä kontiaiset tekevät kasoja, joista ei kyllä erkkikään ota selvää onko kolo keskellä vaiko sivussa. Kukkapenkissa on niiden jäljiltä pelkkä reikä ja kun sinne kätensä työntää löytyy pelkkää tyhjää.
Ensimmäisen kerran meillä oli näin kovasti myyrätuhoja. Yleensä on ollut vain näitä maamyyrätuhoja = metrin kasoja, reikiä johon astuessa uppoaa polvea myöten, kasveja juuret ylöspäin tai hautautuneita kasveja. Pöllön näin viimeksi lauantai-iltana, toivotin sille hyvää ruokahalua.
Viihtyisikö varpuspöllö tai joku muu pöllö metsänreunapöntössä? Olisi käyttöä.
Tulppaanit kaivettu maasta ja syöty. Prkl…
Jos noi kärpät lisääntyy niin pystyisköhän niitä siirtoistuttamaan?
Istuttelin viimesyksynä useita erilaisia sipuleita kukkapenkkiini ja pääsiäisen aikaan ilokseni huomasin monta vartta jo työntyvän ylös maasta. Tänään, eli viikko pääsiäisestä,kun menin taas katsomaan kukkapenkkiäni,ei ollut enää jäljellä kuin muutama hassu pieni varrenalku. Joku on vievyt sipuleineen päivineen kukanalkuni mullasta, vain pienet koloset olivat jäljellä:( Mikä elukka tekee tällaista? Eläinten jälkiä en nähnyt..kukkapenkki on kivikkoalueella, ja näyttää niinkun sipulit olisi nostettu ylös maasta...
Pomppinen, vaikuttaa myyrän töiltä. Löydät viestisi täältä missä myyräntuhoista on paljon muitakin juttuja varsinkin tältä keväältä.
Meillä kävi just noin kuin sulla Pomppinen.Myyrän retale se meiltä veteli kaikki tulppaanit just kun iloitsin pinnalla näkyvistä piipoista edellis päivänä…
Kai se sitten myyrän retale on ollut:( Täällä kyllä on näkynyt paljonkin niitä hiirennäköisiä pikkumyyriä, toivottavasti ei muuta tuhoa ala ilmaantumaan… ei ainakaan vielä silmään osunut muuta,kun kävelin kaikki kukkapenkit lävitse…
Millaiseen paikkaan noita pöllön pönttöjä kannattaa laittaa? Suuaukko eteläänpäin vai kuinka? Mökille pellon laitaan noita pönttöjä ajattelin, mutta kuinka herkkiä pöllöt on ihmisen läsnäololle, pitäisikö laittaa metsän puolelle missä ei niin kuljeta…? Mitkä muut (linnut) syövät myyriä ja miten niitä lintuja houkutellaan asumaan mökin vierustoille?
Kyykäärmeitäkin on kyllä reilusti, ilmeisesti juuri tuon runsaan "ruokapöydän" houkuttelemina…
Ja minulla on ainakin sammaleimut ja suurin osa mansikkamaasta syöty, onneksi puut ja pensaat ovat säästyneet, myyrän retaleet per…na.
sama ohje on tuossa kahden sivun päässä edellä:-)
anttipa jaksaa vähintään kerran vuodessa kirjoittaa saman litanian, ettei tarvitse muiden hakua käyttää. kiitos taas.
Myyrä- ja pöllöjutusta saattaa tulla pitkä, mutta niistä on kyselty. Kontiainenhan, ent. maamyyrä, tosiaan syö pelkästään hyönteisiä ja muita selkärangattomia ja on rauhoitettu! Se tekee niitä suurehkoja, tulivuorimaisia kekoja nurmikolle, käytäväaukon viereen.
Sitten nämä kaluajat: vesimyyrä on myyräksi iso, n. 10-20 cm pitkä, tumma (mustanharmaa, -ruskea, grafiitinharmaa)ja elelee mielellään vesien (ojien, jokien yms.) lähistöllä, mutta talvisin myös kuivalla maalla. Se kaivelee maan sisään pitkiä ja mutkikkaita käytäväverkostoja ja sillä on sellainen kaivelutekniikka, että se potkii kaivamastaan käytävästä mullan taakseen, kääntyy, sysää mullan päällään ylös maan pinnalle, kaivaa, kääntyilee ja työntää multaa taas pinnalle. Jos käytävään tosiaan tekee reiän, se täyttää sen nopeasti, tykkää pimeästä, eikä ilm. vedosta. Vesimyyrä syö kasveista ne juuret; kasvi saattaa näyttää ihan OK, mutta sitten ei lähdekään kasvuun ja sen voi nypätä kuin kepin maasta.Se myös kerää suuriakin varastoja, joten luulen sen vieneen sipulit. Myös esim. perunoita, juurakoita yms. Sitä vastaan ei millään talvisuojilla voi varautua, kun se operoi maan alla. Vesimyyrän maan pinnalle tekemät "makkarat" ovat siis maata, eivät esim. heinää. Multakeot ovat epäsäännöllisiä, eivätkä niin kuin kontiaisen keot.
Toinen yleisin puutarhatuholainen on peltomyyrä, jonka kannat tällaisina huippuvuosina voivat moninkertaistua. Myyrillä häntä on lyhyempi kuin hiirillä eli kork. ½ ruumiin pituudesta, ja korvat sekä silmät ovat pienet. P.myyrä on "perusmyyrän" näköinen: harmaanruskea, n 6-13 cm pitkä, lyhyt häntä, korvat eivät paljon erotu turkin seasta.Liikkuu talvella hangen alla maan rajassa. Lumen alla jyrsii puiden ja pensaiden kuorta, jos ja kun muuta ravintoa ei ole tarpeeksi eli huippuvuosina, ei juuri kiipeile. Kuorituhot hangen rajassa ovat siis peltomyyrän tekemiä.Peltsi tallaa kesällä polkuja kasvill. joukkoon, mutta myös vähän kaivelee omia käytäviä ja käyttää muiden kaivamia. Makkarat maan pinnalla ovat heinää tms. kasvisilppua, eivät maata. Heinäpellolla tms. myös näkyy parin kolmen cm:n halkaisijaltaan reikiä, hangessa hengitysaukkoja. Peltomyyrän lisääntyminen eli huippuvuodet jne. ovat selvimmin syklisiä, mutta eivät välttämättä säännöllisiä. Toisaalta eri myyrälajien huippuvuodet voivat sattua eri vuosille 
. Sääolot, jotka vaikuttavat ravinnon määrään sekä petojen määrä, taudit ja em. kasvien kemialliset puolustusmekanismit säätelevät myyräkantoja.
Metsämyyrä on n. 6-12 cm pitkä, selkä tumman punaruskea, kyljet harmaammat. Myyräksi pitkä häntä ts. n. ½ ruumiin pituudesta, kaksivärinen eli päältä tummempi. Korvat ovat myyrälle isohkot, hiirimäiset. Metsämyyrä tulee syksyllä ulkovarastoihin, vajoihin, halkopinoihin jne. ja sen aerosolimainen ulostepöly voi aiheuttaa myyräkuumetta. Metsämyyrä syö myös puun kuorta, vuosikasvaimia ja taimia; se on hyvä kiipeilijä. Se syö myös sieniä ja hyönteisiä, jopa linnun munia toisin kuin vegetaristi peltomyyrä.
Sitten on vielä puna-, kenttä- lapin- ja harmaakuvemyyrä, jotka voivat kaluta puuvartisten kuorta, mutta ne tekevät yleensä vähemmän tuhoja puutarhoissa kuin vesi- ja peltomyyrä. Voivat tuhota puuntaimikoita kylläkin. Punamyyrä ja "harmikuve" ovat pohjoisia lajeja, kuten lapinmyyrä, ja kenttämyyrä taas lähinnä etelä-kaakkoinen laji. Punamyyrä syö eniten siemeniä ja harmikuve taas vihreitä osia ja kukkia sekä marjoja sekä katkoo puista pikkuoksia ja vuosikasvaimia. Ne kaivelevat käytäviä lähinnä maan pinnalla kasvillisuuden joukossa; voivat kaivella käytäviä maan allekin. Kenttämyyrä on Euroopan viljelyalueilla ehkä pahin tuholaisjyrsijä.
Jyrsijöiden vihollisista: kannattaa suosia lumikkoa ja kärppää, ne ovat ihmiselle täysin vaarattomia, erittäin tehokkaita piennisäkkäiden saalistajia. Hiirihaukka on myös viljelijän ystävä, samoin suohaukat ja tosi paljon harvinaistunut (ympäristömyrkkyjen takia) tuulihaukka sekä jonkin verran varpushaukka syövät pikkunisäkkäitä, tosin varpushaukka nimensä mukaan enemmän lintuja. Jalohaukkoihin kuuluva tuulihaukka pesii paitsi usein vanhaan variksenpesään, myös pönttöön, ohjeet mm. www.birdlife.fi/lintuharrastus. Pönttö kantsii laittaa aukean paikan reunalle, metsän reunaan, ladon seinään tai yksinäiseen puuhun pellolla.
Pöllöistä useimmat syövät pikkunisäkkäitä ja pesivät pönttöihinkin, mutta varoituksen sana: ensinnäkin etenkin viiru-, hiiri- ja lapinpöllö puolustavat poikasiaan erittäin aggressiivisesti ihmisiltä, että en kyllä laittais pihapiiriin mökillekään niille pönttöjä. Viirupöllö ehkä pahin.Muutama rengastaja on menettänyt silmänsä, kun äänettömästi lentävä pöllöemo on hyökännyt lähistöltä kimppuun. Toiseksi kannattaa miettiä, mihin pönttöjä asettaa. Isommat pöllöt nimittäin tappavat ja jopa syövät pienempiä, esim. viiru- ja lehtopöllö varpus- ja helmipöllöjä, ja huuhkajahan tietysti lahtaa kaikki muut reviirilleen johkaantuneet.
Lehtopöllö on lähinnä lehti- ja sekametsien laji, viljelysten liepeillä, puistoissa, jne., yölintu Etelä- ja Keski-Suomessa. Viirupöllö on suuri. Se pesii vanhoissa havu- ja sekametsissä, aukeiden liepeillä, kuten sarvi-, lapin-, helmi-, hiiri- , varpus- ja helmipöllökin. Hiiri-, suo- ja varpuspöllöä voi nähdä usein päivälläkin. Hiiri-, suo- ja tietysti lapinpöllö ovat pohjoisia lajeja, tosin lapinpöllökin on levinnyt viime vuosina etelämmäksi. Varpuspöllö on vain kottaraisen kokoinen.
Pöllöt pesivät varhain kevättalvella, jotkut lajit jo helmikuussa. Pönttöjä voi tietysti tehdä jo valmiiksi, jotkut lajit tarkistavat pesäpaikkatilanteen jo syksyllä seuraavaa vuotta varten; jotkut pesivät vuosikaudet samaan paikkaan, vrt. hakkuut & varapöntöt lähistölle. Sitä paitsi pönttö voi pelastaa pikkulinnun tai oravan hengen hyytävänä pakkasyönä talvella. Muistakaa vielä, että esim. tuulihaukka ja pöllöt eivät pehmusta itse pönttöään, vaan sinne täytyy laittaa valmiiksi sopivia pehmukkeita, PS. älkää laittako pitkäkarvaisen koiran karvoja, poikaset voivat takertua niihin.
Tuli vähän pitkä stoori, anteeksi, mutta itsepähän kysyitte 
...
Kiitos tietopläjäyksestä, tuota lukee mielellään.
Kiitos Leijulle rautalankaväännöksestä ja hyvistä ohjeista. Meillä on kuulema helmipöllöjä, itse en ole osunut kuulemaan tai näkemään.Sen sijaan viime viikonloppuna bongattiin sinisuohaukka ekaa kertaa ja siitä todettiin kirjassa, että leviää etelään hyvinä myyrävuosina.
Pöllönpönttöjä ja tinttien pönttöjä aion rakennella pitkin kesää ja levitellä metikköön. Eiköhän niihin joku asukki löydy.
Kiitos Leiju tiedosta, eli mun kannattaa yrittää houkutella lehto- tai varpuspöllöä tai tuulihaukkaa tontille. Pitää etsiä rakennusohjeet pöntölle.
Peltomyyrä lienee syönyt sireenit ja vesimyyrä ne sipulit.
Aika tietopläjäys, kiitos leiju! Löytyihän sitä muutakin jyrsittyä…maanpeittona kasvavan ihanan vanhan katajan juuria on nakerreltu… höh…mahtaakohan se siihen kuolla Ja sitten jonkun muun tuholaisen tekosia, ruusupuskani ovat lyhentyneet aika huomattavia senttimääriä,ja papanat kukkapenkissä kielivät kyllä jänöjussin olleen siinä asialla… Ihmettelen vaan vieläkin, että miten niin pieni myyrä saisi nypittyä sipulit maasta… vai voiko jänöjussi vedellä myös kukkasipulit piipoistaan kitaansa?
Kiitoksia tietoläjäyksestä!
Meillä on taitanut vierailla pihalla peltomyyrä (tai metsämyyrä), koska koristeomenapuusta oli juuri kuorta jyrsitty. Näyttää kyllä että kyseiseen puuhun on tulossa kovaa vauhtia lehtiä. Sitten pihalla lumien sulaessa oli lumessa näkyvillä ihan selviä käytäviä. Toisaalta olen ollut tunnistavinaan pihalla olleen myyrän metsämyyräksi. Tuhoaako kumpikaan näistä myyristä kukkien sipuleita? Tällä hetkellä näyttäisi että tulppaanien alut olisi syöty mutta sipuli olisi vielä maassa. No ehkä osa on kumminkin jo menetetty
Wau, kiitos tietopläjäyksestä! Tuo tieto,ettei huuhkaja anna muiden tulla lähellekään, taitaa tehdä pönttöaikeistani turhia... Sellainen kun asustelee suhteellisen lähellä mökkitonttia en toki halua niitä pöllöjä sen ruuaksi houkutella! Voihan se olla, että huuhkaja saa paljon poikasia ja vie kaikki myyrät pesäänsä 
Kuulin myös, että jokin haukka on pyörinyt mökin yllä jo useana päivänä.
Tuosta listasta haluan heti oitis kokeilla konstia: bensalla kastellun rievun tunkeminen koloihin ja sytytys.. Samalla siliäisi nurmikolta multakasat, käytävät ja voikukanjuuret sekä ilmastoituisi nurmikko!