Juhannus 2014, jolloin lehdokit eivät vielä kukkineet, tuoksumaailma oli vaillinainen. Ei ole tälläistä ihmrttä koettu, hieman alkavat avata nuppujaan.
Vaikka tänään onkin oikea juhannuspäivä eivät Hyvinkään tienoonkaan valkolehdokit ehdi kukkaan, vain muutamia yksittäisiä kukkia oli auki sunnuntaina.
Meillä Paraisilla mökillä valkolehdokit ovat olleet kukassa jo ainakin viikko sitten… 
Eihän tuossa minunkaan kuvassa ole auki kuin alimmat kukat. Muutamassa kasvissa ei ollut vielä yhtään auki. Ei kai se ole mikään ihme, kun lämpötila on osan vuorokaudesta alle 10C.
Lehdokkien pelastusoperaatio mökillä käynnissä raivaussahan kanssa. Varjoon jääneet lehdokit löytyvät vielä lehtiä etsimällä kauempana metsässä, toisessa paikassa on matkaa rajalle ja kallioinen maasto josta pikkupuita voi huoleti poistaa. Toinen esiintymä on jäämässä istutuskuusikon sisään, pitänee vaan raakasti kaataa kuusia auringon puolelta. Kunhan saavat valoa innostuvat kukkimaan, mökin läheltä kaadettiin taannoin puita ja lehdokit alkoivat pian kukkia.
Kävin tarkistamassa muiden innostama espoolaisen valkolehdokkipaikan, jota olen seurannut n.20 vuotta.
Kasveja oli 2 eri alueella päälle 20 ja päälle 10. En laskenut kunnolla, koska kurkkailin vain polulta kasveja. Vähemmältä vaikutti kuin parhaana vuoonna, jolloin oli reilusti yli 40 yksilöä kukassa. Kukkimattomia ei laskettu. Metsä oli jonkin verran tihetynyt. Niin ja kaikki olivat täydessä kukassa, jos oli vielä nuppusia, niin niitä en nähnyt etäältä.
Hyvä ja ylenpalttinen lehdokkivuosi 15, joskin myöhäinen. Yhteensä 300-400 kpl vakiopaikassaan rinteessä. Kukkimattomia kasvustoja mattomaisena paikoitellen.
50-70 kpl ryhmissä kukoistavat, koko rinteen pituudelta ja 100 m levyisellä alueella. Välillä melkein katosivat, olisiko kuivilla keväillä vai hirvien runsaudella ollut osansa.
Mökkimetsässä aloitin pelastustoimet jokunen vuosi sitten, ainoan kukkimattoman lehdokin jurotettua paikallaan. Nyt oli jo 4 kukkaa ja selvästi isommiksi kasvaneita lehtiä alueella, jolta olen poistanut kuusia ja lehtipuitakin. Kaadetut rungot laitoin alueen reunoille suojaksi ja merkkasin pihlajakepein kukkivat reilun metrin päähän. Polkuakin raivasin sivummalle, josko satunnaiset kulkijatkaan eivät talloisi. Kerron miten edistyy kesällä 16.
Muutamia yksilöitä löytyy kuusikon reunoilta muualtakin, niidenkin ympäristöstä karsin varjostusta. Lähempänä rantaa kasvavat ovat kärsineet tuulesta, versoja poikki.
Aivan ihana paikka, tuoksunkin voi melkein tuntea
Puutarhurilla on todella ansiokas projekti ! Koeta varoa myös liiallista metsänhakkuuta. Jos paikka ruohottuu, tai alkaa kasvaa horsmaa ja vedelmaa joudut vielä töihin niidenkin kanssa.
Oma valkolehdokkipaikka on asfalttitien varsi. Noin 8km matkalla on reheväkasvuisia lehdokkeja siellä täällä, pääosa itä-länsisuuntaisen tien varjoisemmalla puolella. Joitakin kasveja on myös metsässä perintönä vanhoista avaremmista ajoista kun karja kulki laitumella, ja piti ruohottumista kurissa. Lehmien ja lampaiden niitto oli varmaan lehdokille niiinkuin mariankämmekällekin sopivaa. Ruohot ja horsmat pysyivät poissa, mutta siemenvaiheeseen asti säästyi aina joitakin kukintoja, ja maaperässä oli tallomisjälkeä jossa pienikin siemen pääsi kasvun alkuun. Tienluiskat ovat hyviä kasvupaikkoja, mutta peltinen laiduntaja tuossa muutaman viikon kuluttua ei säästä ainuttakaan kukintoa, ja lajin säilymismielessä nämä kasvupaikat ovat umpikujia. Ikävä on myös tilanne kun kasvupaikka julistetaan tontiksi. Kukkimisajan ulkopuollella valkolehdokin tunnistaa varmaan max 3% suomalaisista, ja kaivurikuski ei konttaa moisten perässä, vaan pistää rymisemään.
Enpä siis lukisi täysin tuomittavaksi, vaikka joku joissakin tilanteissa yrittäisi kasveja eri ryhmistä siirtää sopivaksi arvioimaansa kasvuympäristöön. Eihän se helppoa ole; Oikeiden kosteus-, PH- ja ravinneoleosuhteiden arviointi pitäisi onnistua. Mukaan pitää vielä saada riittävästi sienijuuristokantaa uudelle paikalle levittäytymään, ja huolehtia sienestä antamalla myös sille sopivaa ruokaa.
Kaksi lehdokkia kukki parhaassa lehdokkipaikassani, siinä jossa metsäkone kulki rinteessä 15- vuotta sitten ja paljasti maanpinnan. Kukimattomat lehdet ovat tallella. Viime kesänä kukkivat kerrassaan valtoimenaan sadoittain, edellisenä vähemmän. Muuallakin metsässä kukinta oli vaisua, vain n 10 kukintoa löysin 5 km kävelymatkalta, yleensä kymmeniä kukintoja. Olisiko alkukesän kuivuus tai ankara lumeton pakkasjakso selityksenä pusikoitumisen lisäksi.
Valkolehdokki kukkii.
Sain pari vuotta sitten taimivaihdossa yhden pienen alun.
Siirsin sen muuton tieltä tyttärelle turvaan ja siellä se tuntuu viihtyvän tosi hyvin, ainakin 4-5 kukkavartta oli jo.
Siirsin yhden verson tänne aikaisin keväällä ja nyt sekin kukkii. 
Nyt kipin kapin nenä pitkällä juhannusmetsiin! Aikaisessa ovat valkolehdokit vuonna 19. Kesäkuun alku jo antoi viitteitä muhevien lehtien ilmestyessä.
Kaatosateessa ei lehdokin tuoksu juhannusyönä 2023 leiju. Pari päivää sitten löytyi yksi syödyn kuusenkäpymaton keskeltä. Tuon kun haravoin pois myöhemmin pääsee siemenet maahan ja itämään.
Nyt tuoksuu illansuussa
Taitaa paras paikka täällä enää olla metsähakkuilta turvassa omalla maalla. Vähän kitkin pois lillukanvarsia.
Olen nähnyt tuollaisia joskus muurainretkelläni. Tuoksuvat kivasti ja ovat muutenkin mukavia.
Alkuperäinen kirjoittaja: Ohvakukka
Kauriit makailleet kalliolla lehdokkipedillä. Laitoin maljakkoon ja harmittaa kovasti.
Pitikö ne just siinä maata😡
Nyt tuoksuu liiankin paljon, katkenneet virkistyivät veteen laitettuna. Siemeniä eivät jaksa tehdä, hukkaan menee mutta juuristo ehkä tekee ensi vuonna uusia.
Hommaan hirvinauhaa suojaksi. Mistähän semmoista löytyy.