Hm, oiskos niinkun kesäkuu sateinen, mutta muuten selkeähköä? Kesällä, siis.
…ihmeen vaaleat oli miustakin selkäevät!
Olikos kesä 2010 jotenkin sateeton.
muoks tuokaa mulle tuore affen tai kuva - mikä on kesän 2011 kylvökauden sää???
Minkäs vuoden affen tää siis oli? 
Heksu kysyy kiusallisen kysymyksen.
-Kallaa on saatu viimeksi kauaan sitten, tää kuva on vuodelta 2006
Minkähän sorttinen kesä sooli sillon?
Pitää etsiä uusia affenia… Löytyisköhän niitä katiskasta, sitten joskus… Kesän 2005 lopun enteitä
Pilkille?
Sisäleikikeiksi menee kun illat pimenee. Eiks tämä olekin hauska laji…
Graniitti ja muut kivilajit ihmeteltävinä. Ihan näyttely näistä oli laadittu meille
Sulla on hienosti kuvitettu Galleria. Kuin myös talvimaisemissa. Korttitalot oli lempipuuhaa kortona asuessani. Veli tuppas kiusaamaan puhallellen nurin jotta sais omansa isommaks.
Osasin minäkin puhaltaa. 
Mutta taatusti vähemmän.
Aurinko paistoi tänään, kolmen kuukauden kuluttua on huhtikuun puoliväli! Pääsiäinen ja vappau samalla viikolla. Silloin luulisi kevätkukkien jo limestyvän.
Sarjatähdikki kukkii nopeasti ja siementää innolla.
Esikoita kylvötaimista. Keltainen väri riehukoon keväällä kilpaa auringon kanssa, vaikka muuten keltaista en juuri suosi. 
Vanhoja esikoita olen lisänyt jakamalla, aika ärtsyn värinen veijari.
Tulppaaneja ei voi vastustaa, edes myyrät.
Tummapikarililja ei revittele väreillä. Tämä jäi jäljelle ryhmästä, jossa oli valkoisia ja lähes mustia tulppaaneja
Keto-orvokil ilmestyvät minne itse tahtovat. Siemenistä kylvämällä yritän heitä saada valitsemiini paikkoihin…
Metsässä kuvaamiani sudenmarjoja. Näitä mieluihen vihreäksi puskaksi luonnontilaiselle alueelle. Lämpöputkityömaalla kaivinkone oli kaivanut puskan juuristoineen maanpinnalle, keräsin niistä parhaita huiviin ja kuskasin dynolaatikkoon toipumaan. Kerrassaan mahtava syksyllä myrkkymarjoineen eikä näitä rouskuta rusakot eikä hirvet!
Musta-apila on mielikasvejani myös, tässä jo vähän ruskistuneena. Ihmeellistä on, miten ne tässä kivikossa kasvavat, mutta kivikkopenkin sorassa van muutama suostuu kasvamaan.
Löysin pellon reunalta viime kesänä musta-apilaa. Se oli ihan uusi laji minulle ja kesti hetken löytää sille nimi. Odotin siementen kypsymistä ja keräsin hiukan itselleni. Osan jätin paikoilleen. En ole vielä löytänyt hyvää paikkaa missä saisivat kasvaa rauhassa. Se vaatii varmaan myös kylmäkäsittelyn. Kaunis kasvi.