Etelka, miten sulla on tuo valon laita, vaatii paljon valoa, jotta kukkii, samoin lannoitus on tärkeä,
marraskuu ei enää ole ihan riittävä valon suhteen, vaatii reipasta lisävaloa.
Valo: loisteputki ja samassa ikkunassa oleva sin. vand hybriidi kukkii!
Palaan aikaisempaan aiheeseeni "lehtiä pudottava vanda". Hän siirtyi eilen virallisesti ajasta ikuisuuteen. Rupesin nimittäin lähemmin tutkimaan vartta ja huomasin, että se on mädäntynyt poikki. Alaosa oli kuivunut kovaksi ja ruskeaksi. Itseasiassa siinä oli jo tarhalta tullessaan pitkä ruskea ja kova varren alaosa, miltei puolet kokonaispituudesta. Ja sitten ne kolme elossa olevaa juurta ja liuta kuivia, ohuita juuria. Mielestäni se ei ollut edes tullessaan sellainen kuin terveen vandan pitäisi olla ...
Etelka, jos sulla nyt kukkii toinen vanda niin voimansa se on varmaan saanut jo aikaisemmin,
syksyllä tai loppu kesästä, tilanne on nyt ihan eri kun luonnon valoa ei ole tarpeeksi, loisteputki
pitää olla kasveille sopiva ja mielellään päällä vähintään 12 tuntia, jos kaikki on sulla kohdallaan
pitää nostaa kädet pystyyn ja todeta että vanda päättää mistä pitää 
Ratu, jos näyttää ettei orkidea ole terve tullessaan, otan aina kuvan ja pistän myyjälle ja kerron
mitä mieltä olen kasvista, yleensä myyjä myöntää asian ja siirtää vastuun kasvin pakkaajalle,
ja lähettää uuden veloituksetta tilalle.
Ratu, oliko kyseessä V. Mini Palmer? Minustakin se oli tullessaan varsin kuivan oloinen juuriltaan. Ei tavallista Schwerterin laatua lainkaan. Jos haluat todistajan kertomaan kasvin kunnosta, olen käytettävissäsi.
Hei! Ostin muutama päivä sitten Tukholman Orchidéhusetista elämäni ensimmäisen Vandan, tricolor var suavis. Tämä oli sellaisia nuoria yksilöitä. Noin 10 cm korkea ja 20 leveä, jos kattoo lehden kärjistä kärkeen. Eli menee aikaa ennen kuin sen tunnistaa edes Vandaksi ilman nimilappua 
. Minua vaan mietitytää kun se on istutettuna muovipurkkin sammaleen ja kaarnan sekoitukseen (kauppiaan mielestä siinä ei ollut mitään kummallista, vaan sanoi että menestyy se niinkin). Nyt minä en nää muovin läpi juuria ollenkaan. Pohjan reijästä olen tihrustanut ja näkyy kaksi juurta. Toinen on harmaa ja toinen vihervä. Olen googlannut aika kovasti ja törmännyt melkein aina siihen, että tätä tricoloriakin pitävät paljasjuurisena. Niin että miten se nyt on? Nyppäsenkö ulos purkista ja ripustan pikkuisen kaappiin, vai uppokastelenko purkkeineen? Tyyppinä olen jo tunnistanut itteni äärettömän pihiksi kastelijaksi. Jos näkisin paljaita juuria, niin ehkä tarttuisin rivakammin ja tiheämmin suihkepulloon, mutta taas jos antaisin olla purkissa niin sammal antaisi anteeksi ehkä jos olen hajamielinen ja unohdan joskus?!? Vai antaako? 
Hari, kyllä se oli se Mimi Palmer. On mielessä pyörinyt ajatus reklamaation tekemisestä, hukkaanhan siinä rahat meni ja lisäksi keljuttaa kasvin menetys. Olen tässä katsellut kuvia toisten vandoista ja kyllä ne ovat olleet ihan toista maata kuin tämä minun ressukkani. Ehkä sen olisi saanut pelastettua, jos olisi osannut.
Jole, valitettavasti en älynnyt ottaa kuvaa siitä. Tulevaisuudessa olen viisaampi.
Hari, panen tarjouksesi korvan taakse.
Tuota Satuilen purkkivandaa katsellessani jäin miettimään, miksi meillä on totuttu siihen, että vandan ja vandansukuisten pitää roikkua paljasjuurisina. Samanlaiset juurethan sillä on kuin perhosorkideallakin - ja ihan samaan tarkoitukseen: kiinni oksalla pysymiseen sekä veden ja ravinnon keräämiseen.
Muualla on tuiki tavallista, että vanda istuu ruukussa, saviruukussa useimmiten. Ruukussa voi olla isoja hiilenpaloja tai sitten aivan tavallista kaarnamurskaa.
Tälläkin hetkellä tiedän erään upean ruukku-ascocendan aloittavan juuri kukintaansa. Suurin osa sen juurista on tosin löytänyt tiensä saviruukun ulkopuolelle. Ja itse asiassa upein sininen näkemäni vanda on yhdellä 20-25 vuotta orkideoita kasvattaneella. Tämä vanda on tavallisessa suurehkossa altakasteluruukussa kevytsorassa ja saa viikoittaisen läpikastelun. Pohjalle valunut vesi saa sinne ruukun alaosaan jäädäkin.
Mutta silti jotenkin ruukkua kuitenkin vierastaa.
Olivia, mulla on kokemuksia myös purkki kasvatuksesta, mutta ne ei kyllä ole hyviä, nimittäin
juuret saavat usein juurimädän, huolimatta siitä että ovat karkeassa hiili ja kaarnaseoksessa,
erikoisesti juurien kärjet eivät pidä siitä kun joutuvat olemaan liian kosteassa pitkään, ilma kun
ei kierrä tarpeeksi. Vandat pitää siitä, että juuret kuivuvat kastelujen välillä, purkissa se ei hyvin
toteudu.
Kuva omasta purkkikasvatus kokeilusta.
Jännä kokeilu tässä meneillään. Hankin Rhychostyles gigantea var. alban saviruukuussa. Näyttäisi viihtyvän ja kukki keväällä kaksi kukkavanaa. Oikealle terhakasti sojottava uusi juuri on jo melkein metrin pituinen. Täytyy upotella ja huolehtia uuden juuren kastelusta huolella.
moro satuile!itselläni löytyy sama tricolori terraariosta.se on kans purkissa vielä toistaiseksi ainakin
Niinpä. Heti pitää ottaa pois purkista kun osoittaa epäviihtymisen merkkejä.
Marna, ihastuttava tuo sinun Rhyncostyliksesi! Mikä istutusmateriaali siinä on, kuinka usein kastelet ja kuinka? Minkälaisessa valossa pidät? Hankin itse samanlaisen kasvin tänä syksynä ja toiveissa on tietysti ihanat valkoiset kukat.
Jostain verkosta olen imuroinut kuvan korissa ja Epiwebissä kasvavasta rhyncostyliksesta. Tämä tässä.
Ratu, upotan 2 kertaa viikossa nyt talvella ja melkein joka päivä kesällä. Kaarna/hiiliseoksessa se oli ostettaessa ja on vieläkin, pitää tarkistaa tilannetta keväällä. Komea sammalmatto kasvualustan pinnalla. Vihreä kasvusto ruukun pinnalla on sammalta. Vanha juuri ruukun ulkopuolella ja rutistunut kastelusta huolimatta. On nyt melko viileässä ja luonnonvalossa, illalla keinovalo. Kesällä sisällä lämpimässä, melko kirkkaassa luonnonvalossa. Katsotaan miten käy. Olisi kova suru, jos ei viihtyisi näissä olosuhteissa.
Kiitos, Marna.
Mulla sansai blue ja tuntematon vanda roikkuvat ikkunalla ilman lisävaloa. kiireesti olisikin aika saada niillekin lamput! lehdet sojottavat kovin alaspäin, ollut minulla kolmisen kuukautta. uutta juurta pukkaavat molemmat, se on ainakin hyvä merkki.
mulla kaikki muut orkideat voivat tosi hyvin ja kukkivat, mutta nämä vandat ovat niin masentuneen oloisia, että. lannoitan joka viides kastelukerta ja kastelen joka toinen aamu.
Minä kun olen utelias luonne, niin en malttanut olla nyppäisemättä pikku Vanda tricolor var Suavistani pois purkista. Totesin silloin heti, että onneksi. Osa juurista oli jo ihan mätiä ja juuripaakun ympärille oli kääritty paljon sammalta, joka oli ihan märkää. Vääntelin pienen ripustimen kasville ja laitoin kaappiin. Pistän sen silloin tällöin lammikkoon uimaan. Nyt taitaa näyttää siltä, että tuli tehtyä vissiin oikein. Lähikuvassa uusi juuri. En minä vissiin ihan tumpelo olekaan, vaikka luulin tappavani pienen heti kättelyssä.
