Sydäntalven komeutta.
Kiinteistöhuolto kävi järjestelmässä lumia aamulla. Iltapäivällä pudottavat lumet katolta, maassa on 65 cm.
Pari päivää sitten järven rannalla kuulin epämääräistä kuminaa, aattelin että joku soittaa jossain musaa niin että basson ääni kantautuu vaimeana.
Tänään koiran kanssa siellä taas kävelyllä ja sama vaimea kumina. Jäälle potkukelkkailemaan lähdössä ollut nainen valotti mulle että ääni kuuluu jäästä, aurinkoisella ilmalla jää kuulemma humisee-kumisee niin. Hiljainen outo ääni jollaista en ennen ole kuullut.
Siellä me oltiin ja ihmeteltiin, minä ja Tii.
Jäätä tosiaan siellä pitkin rantaviivaa työntynyt laattoina rannalle ja mukanaan nostaa kaikenlaista.
Tässä veneenlaskuramppi nousukiidossa.
Olipahan kauhea takatalvi viikonloppuna. Onneksi lumimyrsky päättyi kauniiseen illankajoon.
Uskomatonta! 
Mulla ei kuki enää Porvoossa mikään, äidin pihalla Helsingissä sinnittelee vielä keijunmekko, hopeatäpläpeippi, ja jokunen päivänhattu.
Vähäksi käy lumi täällä Meri-Lapissa näin 4 asteen lämpötilassa. Orvokki viimeisine kukkineen pinnistelee viime talvena paleltuneet kirsikkapuun juurella. Onneksi kirsikka oli omajuurinen ja juurivesa on kesän aikana kasvanut vajaan metrin korkuiseksi ja ihan puun malliselta näyttää, sivuoksiakin kasvattanut.Toivossa on hyvä elää, josko se menisi talven yli.
Sisällä kukkii nyt valkoiset kukat vieretysten. Isokokoinen viirivehka näkyy edessä osittain ja taustalla Amatsonin lilja. Onneksi talvella sen tuoksu ei tunnu voimakkaalta.
6 tykkäystä
Oi 
6 tykkäystä
