No kyllä muistin. Sillä tavalla hän on penkit perustanutkin alunperin, joten tietää kyllä konstin. Ja muutenkin luonnonmukainen kateviljely on hyvin hallussa. (Se yksi naapuri tuossa metsäm takana, missä kerran sun kanssa käytiin.) Hänelläkin vuohenputki pääsi niskan päälle yhden kesän aikana, kun hän oli koko kesän pois kotoa.
Minua rupesi kiinnostamaan tuo lause, jossa kerroit naapurin syövän vuohenputkea pois … onko se syötävä kasvi? Siis voiko sitä ihan oikeasti käyttää salaatteihin ym?
Meilläkin on metsän keskellä piha ja vuohenputkea, juolavehnää, ohdakkeita sekä nokkosta kasvaa ihan villinä. Piha on uusi pari-kolme vuotta vanha ja kaikki kohopenkit on toistaiseksi säästyneet vuohenputken hyökkäyksiltä, kun on perustettu sanomalehtipatjan päälle sekä täytetty puhtaalla mullalla. Ongelmana on nimenomaan kaikki metsään rajoittuvat penkit, joita en ole erikseen rajannut/nostanut vaan samoin kuin Poppius, istuttanut sinne sekaan pikkuhiljaa perennoja. Näihin rikkikset ujuttautuu aivan väkisin. Olen ihan ymmyrkäisenä mitä ihmettä tekisin näiden penkkien kanssa. Esimerkiksi ojanvierus on aikamoinen. Tänään juuri tyhjensin avomaakompostia ja sinnekin reunojen raoista olivat pahulaiset ujuttaneet juurensa. GRRRRRR. Täytyisi vissiin tuo kompostin paikka sekä potagerit eristää jotenkin kun rikkakasvit ujuttautuvat reunoista kuohkeaan multaan. Vinkkejä otan vastaan. Nämä kaikki ovat tehty vähän epätasaiseen maastoon, jossa ruohonleikkurilla ei oikein pääse ajamaan, kun on niin kuhmuraista. Ja reunoille jää aina rikkakasvit, emmekä trimmeriä omista. Lääniä piisaa, enkä myrkyistä tykkää. Rikkakasvit ei sinänsä harmita, kun kasvaisivat omilla alueillaan. Mutta penkkeihin, kompostiin, enkä kasvimaalle niitä huolisi.
Römppäinen juu, voi sitä syödä. Vanhan Pentin puolella siitä oli jo puhetta, ja kyllä se mun naapuri sitä hyvällä halulla söi jo viime vuonna ja hengissä on. Nyt on kuulemma pari viikkoa oikein luontoyrttien herkkuaikaa, kun mehukkaita nuoria versoja on tarjolla. Oli juuri tehnyt keittoa johon laittoi vuohenputkea, voikukkaa, horsmaa, nokkosta, kirveliä ja lipstikkaa. Oli kuulemma oikein hyvää. 
Ehhhh. Joo se komposti. Vuohenputki yrittää meilläkin sinne! Pitäisi kait kattaa kompostin ympärys jollain, mansikkakankaalla vaikka, ainakin metrin leveälti. Auttaiskohan se?
Vuohenputki tuntuu olevan juur kompostin reunuskasvi, ja pensasaitojen aluskasvi, kukkapenkeissä meillä on sentään vain yksittäistapauksia.
Vuohenputki on siitä kiitollinen, että viihtyy missä vain 
Yleensä sen kasvupaikalta löytyy erinomaista maa-ainesta jonkin muunkin kasvattamiseen, jos ei pelkästä vuohenputkesta niin perusta
On se mahdollista vuohenputken kanssa oppia elämään rauhanomaista rinnakkaiseloa. Pakkohan on, jos ei aika ja rahat riitä pääsemään siitä eroon. Ja kun aikansa katselee ja asennoituu, niin siihen melkein jopa mieltyykin. Ainakin joissain paikoissa.
Kukkapenkeistä kitken pois ja nurtsilta ajelen leikkurilla yli, mutta pensaiden alla annan olla. Kukkimaan en päästä, kun kukka on minusta niin ruma. Ja kyllä se jo näin kolmannen kevään kohdalla vahvasti näyttää siltä, että siellä missä kerran viikossa koulutetaan ruohonleikkurilla ja kitkennällä, niin vuohenputki alkaa antamaan periksi. Myrkytys ei ole auttanut, lukuisista yrityksistä huolimatta.
Kompostissa ei ole vuohenputkea meillä, se on akileijan ja nokkosen lempipaikka. Mutta vuohenputki kasvaa oivasti mm. etelänpuoleisen rajaojan reunoilla, joka on liian jyrkkää ja tiivistä minkään muun kasvin kasvaa.
No joo, olen elänyt vuohenputken kanssa kymmenen vuotta yhteistä taivalta. Viime kesänä ja joskus aiemminkin se pääsi paikoin niin isoksi että kukki, ja oikeastaan vuohenputken kukka ukonhatun korkeiden varsien seassa oli nätti. 
Katoaahan se, jos aikansa nyhtää. Keväisin vaan tulee kova vimma saada sekin ruotuun, kesemmällä sitten kitkentävimma itselläkin vähän laantuu.
No ei varmasti tehoa roudup. Olen ruiskuttanut märiksi kasvit 4-5 kertaa. Hieman lehdet ruskistuvat reunasta. Piti vaikuttaa koko kasviin. Juuret elinvoimaisen terhakat viikon kuluttua 5 ruiskutuksesta. Huijausta. Ja kallista.
Laimennussuhde pielessä? Ostat agripuolelta pullon Glyfonova bio nimistä tavaraa. Vaikuttava aine sama kuin Roundupissa mutta huomattavasti edullisempaa, teet tymäkämmän liuoksen ja/tai toistat käsittelyn useampaan otteeseen. Jos ei tepsi niin sitten on tyydyttävä joko elämään sovussa kasvin kanssa tai kitkettävä käsin juurineen. Tukahduttamistakin voi toki koettaa (nimimerkillä eipä ole tullut vastaan kasvia johon ei glyfosfaatti tepsi -poislukien tietenkin kortteet joihin sen ei pidäkään tepsiä)
Kävin kurkkaamassa Wisu-ohjelmasta, mutta peltokasvipuolella ei vuohenputkea rikkana mainittu ollenkaan. Koiranputki on, mutta sillekin Starane ja Gratil -nimiset kauppavalmisteet näyttäisivät tehoavan vain kahden plussan verran kun maksimi on neljä. Veikkaan samaa kohtaloa vuohenputkelle. Tömäkämpiä seoksiakaan en menisi suosittelemaan näin maatalouskosmetologina suosittelemaan, mutta elokuun loppu lie oikea ruiskutusajankohta.
Paulastiina kuule, sinä varmaan osaat sitten kertoa sen että mihin perustuu se että osa Roundup-liuoksista myydään “nopeavaikutteisempina”? Liuoksen voimakkuuteen? Tähän nimittäin minä vaan ajattelin tuon tehon perustuvan ja siksi ehdotin tymäkämpää soosia… Jos toinen vaikuttaa 24 tunnissa ja toinen 10vrk sisällä niin ei kai niissä muuta eroa oikein voi olla?
Koska eri rikoille suositellaan eri vahvuisia seoksia, voisi vuohenputkelle laittaa sitä vahvinta “suositeltua”. Kyllä glyfosaatilla kaikki kuolee, paitsi kortteet.
Glyfosaatin kansainvälinen kemikaalikortti
Tuo Quick tarkoittaa lähinnä käyttöä eli on nopea käyttää kun on valmis seos. Ymmärsin "tömäkämmällä" sitä, että itse lantraa vahvemman liuoksen. Yht''äkkiä en löytänyt noitten eri kauppanimikkeitten tehoainepitoisuuksia, minä kun olen asian kanssa ollut tekemisissä vain peltopuolella, en puutarhassa, puhumattakaan kotipuutarhasta. Omalle tontilleni en näitä ns. kasvinsuojeluaineita enää tuo. Kerran koitin jättiputkeen, muttei ainakaan se hetivalmis suihkepullossa vaikuttanut yhtään mitään, ja sen jämällä exä viime vuonna koitti kurittaa nokkosia ja sai hengiltä vain nukulan.
Jos glyfosaatti olisi joku autuaaksi tekevä aine, pitäisi tavanomaisten viljelijöitten tilukset olla puhtaampia rikoista kuin luomuviljelijöitten, muttei se vaan aina näytä niin olevan. Juolavehnääkin täytyy pelloilta ruiskuttaa parin-kolmen vuoden välein, jos haluaa pitää kasvustot puhtaana rikkiksistä.
Itse käytän joissakin erikoisen hankalissa tapauksissa myrkkyä. Mutta siemenistä rikat kasvavat saman kesän aikana uudelleen, joten ei glyfosaatti ole lopullinen ratkaisu.
Kaupan valmista suhkepulloa ei kannata ostaa, vaan n. litran laimennettava purkki, jossa on sekoitusohje eri rikoille.
Siinä vain mainostetaan että tuo valmis käyttöliuos eli se quick-malli tehoaa jopa 24 h kuluessa ja tiivisteestä tehtävä 10 vrk kuluessa. En oikein usko että on kyse vain siitä onko liuos käyttövalmis vai itse lantrattava. Roundupin glyfosfaattipitoisuutta ei näemmä saa valmistajan sivuilta näkyviin (tai en osannut kaivaa) mutta katsoin hyllyssäni olevan purkin kyljestä: itse laimennettavassa tiivisteessä 120g/l ja Glyfonova bion pitoisuus 360g/l. Ostimme tontin jossa oli kaikki mahdolliset riesat juolavehnästä nokkoseen (ja kaikki siltä väliltä) ja höysteenä totaalisen riehaantunut suomi-tatar joten myrkkyyn on turvauduttu. Toki kaikkea olisi voinut kitkeä pikkuhiljaa ja syödä nokkosia pois mutta kun on noita lapsia niin mieluummin sitten näin. Kärsii nyt kävellä ilman kenkiäkin ilman että on kintut nokkosenpolttamia täynnä.
Niin, tarkoitin sitä vihreässä pullossa olevaa valmista käyttöliuosta - käsittääkseni se on suhteellisen laimeaa ja litrahinta nousee todella korkeaksi. Mutta kyllähän markkinoilla on kaikenlaisia pulloja!
Ihmettelen tuota 24 tunnin tehoa? Glyfosaatin tulisi ehtiä lehdistä juuriin - onko rikkakasvi siis täysin kuollut 24 tunnissa?
Niissä tehoainepitoisuuksissa on tosi huimia eroja. Pullonkyljestä löytyy ja kaikista edullisimmaksi tosiaan tulee ostaa isoja purkkeja ja lantrata itse.
Minä olen kokeillut ainakin kolmea eri valmistajan nestettä (myös sitä käyttövalmista), muttei niistä mikään tehoa 24 tunnissa. Ekan vuorokauden jälkeen alkaa pikkuhiljaa näkymään vähän ruskettumista/kellastumista ja sitten tosiaan joskus siellä 10 vrk:n kohdalla voisi alkaa luottamaan siihen, että juuretkin on kuolleet. Enpä toki kyllä muistakaan, että lukeeko niissä siitä tehoamisajasta jotakin. 24 tuntiin en usko.
Paitsi, että mikään noista ei tehonnut vuohenputkeen eikä elämänlankaan. Millään laimennussuhteella.
Itse myrkytän kaksi kertaa kesässä vuohenputki- ja elämänlankakasvustot lantrattuna 400 g/l vahvuuteen (tai siis laboranttimme töissä laskee suhteen ja tekee liuoksen 
) ja sillä on kyllä saanut hetken helpotuksen. Tehoaa muutamassa päivässä niin, että jos ruiskutan alkuviikosta niin pe-su voin riipiä ruskeat jämät pois.
Eli ei oikeasti kuole, jos kaksi kertaa kesässä täytyy käsitellä? 400 g tuntuu aikaa huikealta, oliskohan pilikkuvirhe?