Juu tuolla sitä ollaan ku sillit suolassa, että vaikee kuvata VAIN OMAA pihaa, vaan siinä tulee aina väkisin vähän naapureidenkin takamaat näkyviin.
Mutta tämä kuva on laitettava, kun luumupuu kukki niin kauniisti keväällä 2008. Jos jotain luumupuun elämästä olisin tiennyt tuossa vaiheessa olisin osannut olla huolissani, mutta me vaan nautittiin kukinnasta ja mahtavasta sadon odotuksesta. Satoa tuli niin paljon, että puu loppukesästä repeili hedelmien painosta tosi pahasti. Jouduimme sitten leikkaamaan kaikki repeilleet oksat pois ja pelkäsimme, että torso kuolee talven aikana. Kesällä 2009 teki kuitenkin 5 luumua, joten hengissä selvisi rankasta kokemuksesta. Jääpä nähtäväksi mitä sille kuuluu tulevana kesänä.
Tässä vaiheessa ovat unikot ja päivänkakkarat jo kukassa ja ja pionit odottelee siinä taustalla vuoroaan.
aikaisemmin aamulla laittamistasi ja tästä yllä olevasta kuvasta näkee, ettei joka syrjällä kuitenkaan ole naapureita. reunatontti, mutta ei taida olla kulma-, eihän.
yksi kuvagalleria-ketju tuli lisää seurattavaksi (yksi seuratuista tosin ilmeisesti lakkasi kasvamasta, pelkään:-(). pitäähän minun tietää, mitä kaikea siirtolapuutarhapihalla oikein voi tehdäkään…
edit - unikot ehtivät tulla väliin
Kesä eteni ja hieno kivireunus kukkapenkissä peittyi kaikenmaailman perennantynkään. Tyly linja ja kivet kaiveltiin esille. Ennen ja jälkeen kuvia. Samaa saa jatkaa varmaan joka kesä sillä runuksesta pukkaa Rohtosuopayrtti (jolla karmeet juurakot) sekä syreeni, joka yrittää levitä kukkapenkkiin.
Tässä vähän reunusta saatu auki mutta homma vielä kesken. Osa kivistä tottakai ilman juurien tukea valui alespäin ja koko reunus vaatii pientä restaurointia, kunhan kerkee perehtymään.
Juu mökkitontti on todella alueen reunalla ja toisella pitkällä sivulla kulkee alueen ns. julkipolku. Eli reunassa on meidän orapihlaja-aita, sitten julkipolku sitten naapurin orapihlaja-aita ja siinä naapuri.
Eli tavallaan reuna- ja kulmatontti. Tämä reunalla asuminen tietysti tarkoittaa sitä, että meillä on valtavan pitkät orapihlaja-aidat (ARG) ja julkisten polkujen/teitten varsien huoltotyötä enemmän kuin muilla.
Tosi paljon kaikkea kaunista teillä siellä kasvaakin, ihanan näköistä:) Ja kyllä minustakin kuvissa saa olla myös niitä ämpäreitä ja muuta - niistähän näkee, että kyse on kotipuutarhasta, jossa eletään ja tehdään!
Hurjan paljon kiitoksia kuvakehuistasi, ihan täällä punastuttaa - jahkas olet enempi täällä puutarhanetissä kierrellyt tulet löytämään loistavia valokuvaajia ja upeita puutarhoja:)
Alusta asti tällä meidän mökkipihalla on tullut sellainen sekalainen olo ja runsauden pula. Kun jokaisessa kukkapenkissä on ainakin 20 lajiketta ja värimaailmaa ei ole niin mietitty, kunhan on paljon. Jaloruusujen sekaan on istutettu liljat ja floksit. Sinne on mahtunut myös päivänkakkarat, unikot ja kehäkukat, reunuspäivänkakkarat, orvokit ja asterit. Jossain vaiheessa on alkanut ahdistaa ja olen alkanut pikkuhiljaa perustaa ns. lastentarhaa, johon jotkut lajikkeet siirtyvät vaivihkaa odottamaan uutta kotia tai kohdetta omassa pihassa. Jaloruusuista osa on muuttunut koiranruusuiksi ja yksi niistä hujottaa samaisessa kukkapenkissä nyt 2,5 korkuisena.
käytävärautaa saa todella ahkerasti työnnellä, että oma osa tiestä pysyy siistinä. nimimerk kulmatontti - aita on onneksi norjanangervoa.
Heinäkuun lopulla 2008 kun puutarha oli tässä kukkapaljoudessa alkoi ahdistaa tämä hallitsematon kaaos. Muutamat kasvit lähtivät tältä seisomalta lastentarhaan ja osalle keksittiin ihan uusi paikka omiensa seurassa.
Tuli myös hankittua kanttausrauta ja katekangasta valmiiksi keskikäytävän ylösnostoa ja siistimistä ajatellen. Tuli myös olo, että polku saisi olla vähän polveilevampi.
Mökin seinustalla kasvaa risuttunut alppikärhö, joka kasvaa viikon välein välikatoon. Yksi ikkuna on myös peittynyt täysin ja sisällä on pimeää. Toisten ikkunoiden väliin on istutettu kirjokanukka (joka tuossa vaiheessa oli alasleikattu ja siirtovalmis) ja sitten tämä keltainen hujoppi (mikä hänen nimensä liekkään?) En ole erityisesti keltaisten kukkien ystävä ja tämä hujoppi sai hetimmiten lähtökäskyn.
Kuvasta tuli harvinaisen ruudullinen… Tämä on taas tätä kuvien pienentämisen varjopuolia. Luulis että kun kuvan pienentää tulis siitä tosi tarkka ja kun suurentaa kävis toisin.
Huomatkaa kellertävä läikkä vasemmalla nurmikkoalueella.
Siinä seisoi 3 vkoa tenavan teltta ja lopputulos olis ollut arvattavissa jos olis ajatellut. Nyt on opittu viikon välein siirtää telttaa pari metriä paikasta toiseen. Telttailusta on tullut nyt jokakesäinen riemu, eikä tarvii lähtee leirintäalueille.
Minä tykkään juuri tuollaisista yltäkylläisen rehevistä kukkapenkeistä. Eri kesinä vähän eri kasvit kukkivat yhtä aikaa. Esim. meillä oli viime kesänä alkukesästä kylmää ja siitä nokkaantuivat alkukesän kukkijat ja kukkivat vasta keskikesän kukkijoitten kanssa yhdessä - suunnittele siinä sitten värimaailmaa, jollet ihan yksiväristä penkkiä laita:)
Samoin kun Inki, minäkin pidän pursuilevan täysistä kukkapenkeistä. Ihania kuvia Yrttimaa!
Niin minäki tykkään, more is more ;D
Joo pursuilevat on kivoja mutta kun menee lähemmäs ja näkee miten se jaloruusu reppana sielä alimmaisena yrittää saada valoa ja sitten huomaa ne pikkuset jokumikävaan-kukkaset jotka on jääneet auttamatta jalkoihin, vaikka ovat itseasiassa koko penkin kauneimmat kukat. Siksi haluan vähän järjestystä elämään ja KELTASET kukat saa lähteä yhteen penkkiin tai sitten pois kokonaan. Liljat annan olla, mutta kaikki nauhukset ja piiskut saa löytää tiensä muualle. Lisäksi pidän matalista perennoista, jotka kestävät itsekseen pystyssä, mutta suurin osa tämän puutarhan kasveista kasvaa niin korkeiksi tai tekevät niin painavat kukkaset, että vaativat jatkuvia tukitoimia. Nimittäin kesä-heinäkuussa kukkapenkit on toisen näköisiä, kun pionit ovat vallalla ja tuettuja niistäkin suurin osa.
Pionien kukinnan aikaan alkukesästä samainen käytävä on vähän toisen oloinen.
Tämä kuva onkin viimekesältä kun olen jo kärhön hävittänyt mökin reunalta ja piiskut samoin seinustalta. Mutta laatoitus on yhä siistimättä...
Aivan ihana paikka, sieltä se rupeaa löytymään sun “omanäköisyys”
Kaunista on! Loistopaikka muksunkin kannalta-hän saa todella telttailla koko kesän! Hyviä kuvia!!!
Yrtit päätin saada kaikki yhteen paikkaan, sillä ennen mökin hankintaa minulla oli viljelypalsta, jonka viljelyn päätin lopettaa, kun tuli mökki hankittua. Ei jaksa revetä kahteen eri paikkaan ja ajan kanssa saan myös hyötytarhan mökkipihaan, kun vaan teen vähän töitä. Eli siis palstalta piti kiikuttaa yrtit turvaan uuteen yrttipenkkiin mökkipihaan. Mökkipihassa oli ennestään yhdessä penkissä minttu ja ruohosipuli ja toisessa penkissä kiinansipuli ja suolaheinä. Siispä perustin pyöreän yrttitarhan. Ensimmäisen yön jälkeen (Kauhea kaatosade) olivat mullat ja hiekat kivien reunoista lähteneet valumaan pois kohopenkistä ja ensiapuna tein sitten nurmikonreunusmuovista tukilistan mullalle.
Ensimmäisten öiden jälkeen yrittipenkki näytti siis tältä... muovireunus tosi ruma, mutta oli pakko miettiä mitä vaihtoehtoja olisi pyöreän penkin reunustamiseen, kun kivet pelkästään eivät näyttäneet pitävän multaa paikoillaan.
