Rusokki, älä luovuta. Sitten kun se köynnösportti tulee niin on se makee. Minä olen tehnyt itse kun tulee portin tarve yllättäen polttavaksi, ja tuumailin että jos joskus ostan siihen tilalle virallisen jos sattuu.
Minä olen ruvennut näkemään pergolanäkyjä. Olisi kaksi riviä marjapuskia joiden välissä menee metrin levyinen hakekäytävä. Silmissäni siintää pergola siinä. Se pitäisi olla tosi harva pergola, sillä siitä kohtaa on kaunis näkymä kilometrien päähän peltoa ja metsää. Että tuumataan nyt vielä.
Tein tänään hankinnan, ne pitkävartiset sakset. Trimmerini on päässyt eläkkeelle aivan huomaamatta ja raivaussahaan kiinnitetty leikkuri on aika raju rekkule. Olen myös saanut puutarhaani tuunattua niin että yhä vähemmän on trimmeröintä mutta vielä on pikkuisen. Kuljin tänään niiden pitkien saksien kanssa aivan intona. Kokeilin katkoa niillä terttuseljan pieniä kuivia oksia ja olin ensin innoissani mutta kun yksi kopsahti keskikalloon (oksa) niin tunnelmani himmeni oleellisesti.
Organisoin isännän siirtämään autoja pois keskipihasta, ja kiltisti ajoi kaiken pois. Ja sitten vielä ajoi nurmikot niistä kohdista, joissa on ollut auto kauan joten heinä oli tosi pitkää, samoin rikkaruohot.
Vanhempi poika vaihtoi traktoriin oikein helpolla trukkipiikit, jotta sai siirrettyä laattalavan pois keskipihasta. Ostin ylimääräisiä laattoja koska minulla on vielä pari suunnitelmaa.
Pojat leikkasivat nurmikon trampoliinin alta, siellä se myös jo aivan hulmusi. Ja nyt on viety välivarastoon se vanha, ruosteinen pyykkiteline (laitoin ne narut kasvihuoneen tukinaruiksi) ja vanha mattoteline. Jo niiden siirrosta piha raikastui aivan oleellisesti. Uskomaton ero.
Aion vikitellä lahjomalla, kiristimällä, pelottelemalla ja uhkailulla huushollin miesväen laittamaan allasmuovit meidän pihan altaaseen, joka on yhä vielä tyhjillään siitä yksinkertaisesta syystä ettei siinä vesi pysy. Muovi on ollut ostettuna yli kuukauden, mutta asennusjoukko ei ole vielä orientoitunut. Hommaan liittyy puhelintolppien, kaarisiltojen sun muiden nostelua joten en ole vielä yksin ruvennut yrittämäänkään.
Mutta ostin minä lepolassenkin, ja viedä retuutin sen parvekkeelle. Makasin siellä kuin lehmä nevassa, katselin pääskysten lentokuvioita ja Shelbykoira haukotteli varsin hämillisenä mahani päällä. Olin ainakin seitsemän minuuttia siinä, joten nyt on turha puhua etten osaisi ottaa rennosti.