Karanteenissa kun toistaiseksi ollaan(vaimo mahdollisesti hoitanut koronapotilasta) niin kotipihassa ihmeteltiin lasten kanssa kevättä. Muurahaispesän touhuja seurasivat innokkaasti.
Samalla bongailin lisää sipulikasvien piikkejä, viskelin hiekkaa nurmikolle ja sekaan apilansiementä.
Pionin paikkoja silmäillessä huomasin kruunussa(maa painunut talvella ympäriltä) uutta alkua. Laitoin parin kolmen sentin kerroksen kylvömultaa sekoitettuna hiekkaan 50/50 suhteessa. Niiden talvehtimista eniten jännäsin. Hyvältä nyt näyttää.
Osa maanpeitekasveista vetänyt ruskeaksi, toivotaan että juuristossa on potkua vielä. Samaten alkusyksyllä mökiltä kärrätyt vuorenkilven alut näyttäö surkealta, puolet lehdistä kuivuneet mutta luotto on kova.
Ensi kesä näyttää miten vihreä tuo peukaloni on ja kuinka reunassa kämmentä se sijaitsee…
Muutaman saavillisen kävin puuhamaalla penkkejä siivoamassa. Ei olisi enää kun muutamaksi päiväksi jäljellä.
Siitepöly tai joku muu saanut olon niin tukkoiseksi, ettei kovin paljoa voi ulkona olla.
Eilinen sohvalla vietetty aika tuntuu heti jäykkyytenä:/
Sain puuhamaan viimisenkin penkin putsattua. Pientä siistimistä ja kitkentää jäi.
Tehoja ei nyt löydy ihan normisti.
Sain omalla pihalla yhden pitkän mansikkapenkin siivottua.
Vakuutin naapuritalon myyntiedustajalle, ettei kesällä pihaani sieltä näy. Tuntui helpottuneelta;)
Mustarastaille olen vienyt 8 osaan lohkottuja omenoita ja lopun ajan katsellut noiden ruokailuja. Venerannassa käytiin tunnin matkan päässä, lunta vähemmän kuin meillä, railon paikat näkyivät harjanteina kaukaa. Hiiligrillin tyhjensin täytin ja sytytin, herkkujahan sieltä saatiin.
Tein koiran kanssa päivällä ja iltapäivällä tunnin lenkit paikoissa joissa sain kävellä itsekseni. Molempien lenkkien aikana tuli vastaan vain yksi henkilö ja ohitus onnistui hyvin useiden metrien hajuraolla. Askeleita noista kertyi yli 11000. Pihalla en tehnyt mitään, nyt ei tunnu siltä että haluaisin.
Mansikkapenkkien putsausta.
Helvatin kylmä. Oli pakko tulla lämmittelemään välillä.
Täällä on taas lumi maassa. Jo kolmantna aamuna peräkkäin herätessä maa valkoisena. Ei pihapuuhia edelleenkään. Maa-artisokatkin oottaa parempaa keliä maasta nostamiselleen. Sunnuntaista näyttäis ennusteen mukaan lämpenevän mukavasti, ehkä sitten tulis intoa pihallakin puuhasteluun.
Reilu tunti lumikolan ulkoiluttamista. Ilman kolaamista tulisi kauheasti sohjoa sään lämmetessä. Kuskasin sen lumiluolan päälle. Ihme kyllä se on koossa, vain reikiä sulanut sinne tänne. Harmi vaan, ettei koronan takia lapsenlapset pääse pihalle leikkimään.
Ulkohommissa tänään yksi kävelylenkki koiran kanssa, n. 6000 askelta. Palasin vähän aikaa sitten . Vaikka lunta tuli harmaan taivaan täydeltä vielä vähän ennenkuin lähdin liikkeelle niin aurinko paistoi lähes koko lenkin ajan, lämmitti mieltä.
Odottelen vielä, että lämpiää vähän ja sitten pihalle.
Saan kyllä kevään työt melkein tehtyä ennen ensi viikolla töihin paluuta.
Lannoitteita ei vielä ole mutta kalkittua saan ainakin omat penkit.
Kasvariin varmaan tomaatintaimet ensi viikolla. Siellä jo hyvässä vauhdissa aiemmin kylvetyt.
Täällä vois lähtiä hiihtämään jos harrastais hiihtoa.
Otin pation käyttöön. Gillimakkaraa ja olutta välipalaksi. Upea auringonpaiste ja ainoastaan limnunlaulua kuuluu.
No, muutama fasaanin töräyskin;)
Upeaa!
Auringon otossa istuin tovin mutta ei siellä kauan tarennu paikallaan olla.
Vanhalla puolella kävin katsomassa miten ruukkunarskut ja helmililjat voi. Vähän annoin vettä niille ja toivottelin kukkaan puhkeamista pääsiäisenä.
Ulkotyöt on taas lumi peittänyt, ei tarte hötkyillä kevätpuuhissa.
Kuusi tuntia pihapuuhailua, aivan ihanaa:)
Sain pienittyä ja poltettua karsitut oksankarahkat. Siirsin grillin patiolle ja täyttelin polkupyörään ja Apen renkaisiin ilmaa. Voisi alkuviikosta ottaa Mopon taas käyttöön.
Ulkopuuhia mulla ollut myös. Pikkutyttöjen kanssa ulkoilua, käytiin aamupäivällä mm. kylän skeittiradalla joka oli skeittaajista tyhjänä. Tytöt juoksi ja kiipeili ramppeja ylös, oikein hyvää liikuntaa. En meinannut saada heitä lähtemään pois, niin tykkäsivät. Sitten ajettiin vielä venerantaan haistelemaan raikkaita tuulia ja samalla kerättiin pajunoksia virpomista varten. Virpovat huomenna isänsä, minut ja minun miehen, ja kotiin mentyään äitinsä. Puolitoista tuntia ulkoilua aurinkoisessa ja tyynessä kelissä.
Kun tulin kotiin ruuanlaittoon niin mieheni lähti koiran kanssa tunnin kävelylenkille
Ruuan jälkeen lähdin ihan itekseni koiran kanssa lenkille, tunnin verran kävelin kärrypolkua ja peltojen reunoja. Kehenkään en törmännyt. Tytöt oli isänsä kanssa sen ajan ulkona, varmaan puolitoista tuntia hekin.
Kyllä on nyt ulkona puuhattu. Saattaa olla etten enää iltalenkille koiran kanssa tänään lähde.
Tänään ollaan oltu ulkona aamusta lähtien. Aamulla oli kyllä vilpakkaa, n.asteen verran mutta oli kunnolla vaatetta päällä niin tarkeni. Kerrospukeutuminen.
Jo aamulla oli aikamoinen tuuli. Käytin sen hyväkseni, otin pressun pois kasvarin katolta / ympäriltä.
Odotin sopivaa tuulenpuuskaa - nostin helman ja … kas, pressu lensi ihan itse toiselle puolelle. Viikkasin sen ja laitoin talteen, oli ehjä.
Kasvarissa laitoin jotain hyllyrakennelmia valmiiksi.
Kasvari oli kunnossa, tuoksui raikkaalle.
Sääennusteen mukaan voisi ehkä huomenna laittaa lämpöpuhaltimen ja termostaatin toimimaan.
Osa kasveista saisi siirrettyä sinne.
Muuta puuhaa tänään, risusavottaa. Kaadettiin, silputtiin ja pilputtiin. Silputusta tuli hyvää alustaa ja pätkistä saatiin täytemaaksi.
Kannoin katetulle terassille sohvaryhmän ja pöydät. Ne piti pestä.
Kuten aina ”ulko-olohuoneessa” lattialla on terassimatto. Matot hain tänään Baukkarista. Oli eräänlainen shokki kun hain parkkipaikkaa. Ulkokenttä oli autoja täynnä. Niin oli sisällä myymälässäkin. Mutta vaikka olikin täynnä ihmisiä, kaikki kunnioitti kyllä ”omaa tilaa”. Sain matot leikattuna, kassalle ja kotiin kaupan kautta.
Aika loppui tänään kesken, jatkan huomenna. Jonkinmoinen raittiinilmanmyrkytyksen saaneena aletaan tekemään ruokaa. Tänään mitäs muuta kun grilliruokaa 
Eilen tasoittelin onnenpensaan oksia ja siivosin kasvilavan törröttäjiä…ja sain raekuuron niskaani…koiratkin tahtoi sitten kotia…
Raekuuron hyvä puoli oli se etten tee liikaa kerrassaan kun selän hermokipu on nyt laantunut ja kun on ollaan karanteenissa vapaaehtoisesti niin voi hiljentää…
Näin piisaa joka päivälle sitten toimintaa kun ei heti ähellä kaikkea kiireellä…
Pesin Apen (koppimoponi) hain polkupyörällä kannullisen bensaa.
Laskin mopon vanhat bensat pois, liitin latauksessa olleen akun ja starttasin. Heti ekalla käyntiin, että olin tyytyväinen.
Hetken käytyään sammui, eikä enää käynnistynyt. Ajattelin että olkoon auringossa vähän aikaa lämmittelemässä niin eiköhän menohaluja löydy.
Samalla katse osui polkupyörään ja bensakannuun. Eipä ollut kukaan kaatanut hänelle uutta menovettä.
Piti taas ääneen nauraa:)
Tankkauksen jälkeen ei käynnistymisessä ollut mitää ongelmaa.
Nyt vaan vakuutukset kuntoon ja voi alkuviikosta vaikka multaa hakea.
Eilen ulkopuuhat retkeilyn merkeissä. Fillaroitiin aikamoinen lenkki. Eväät mukana. Pajunoksia haettiin samalla. Hieno keli, tosin olisi voinut tuulla vähemmänkin.
Tänään siivosin auton. Ratti ja ovenkahvat ihan lähmäiset, kun käsidesillä pyyhkinyt niitä joka välissä. Pakko välillä putsata jollain muulla. Samalla vaivalla siivosin koko auton.
Haravointia. Risujen siivoamista lahopuuaitaan. Pari linnunpönttöä tehtiin. Tai mies lähinnä nikkaroi, minä ripustin paikalleen. Viime kesäinen pönttö on tikan valtaama. Se ilmeisesti ihan asuu siellä. Vahingosta viisastuneina laitettiin tällä kertaa vahvistusta sisäänmenoaukon ympärille.