Ainakin se sora tuntuu muilla toimivan. Itselläni on vasta vain yksi alta kasteltava itse tehty astia. Itse olen myös kovin epäileväinen tuon soran kapillaari ilmiön suhteen, mutta kai se toimii. Voisi tietysti tehdä niin että laittaa kasan multaa purkin keskelle ensin ja soraa sen ympärille.
Ei se ylivuoto reikä ole pakollinen, jos muuten tietää kuinka paljon vettä sinne laittaa tai siellä on. Esimerkiksi siitä täyttöputkesta mittaamalla tai läpinäkyvä astia jne. Eihän sen tarkoitus ole kuin estää liika kastelu.
Ei toimi ruukussa jossa on reiät pohjassa, koska se vesi menee sieltä ulos. Minulla on myös ruukkuja joissa on reikiä pohjassa. Otin viilipurkista sen muovi pohjan ja leikkasin saksilla siitä hieman reikää isompia muovi paljoja. Sitten superliimalla vaan liimasin ne niiden reikien tukkeeksi.
Ei ole pakko erotella multaa ja soraa. Kyllä ne voi olla sekaisin. Lähinnä sen ainoat syyt on että kun kasvin ottaa pois niin ne on paremmin erillään ja vesi virtaa paremmin pelkässä sorassa.
Itselläni on tänä kesänä tarkoitus tehdä todella paljon alta kasteltavia astioita. Jotta kastelu olisi tasaisempaa kasveille ja samalla saa eristettyä muutamia tuholais ongelmia. Kun voi laittaa harson tai kukkasoraa sen astian päälle myös.
Itse teen astian seuraavasti.
1. Ihan mikä tahansa astia jossa ei ole yhtään reikää.
2. Katkaisen muoviputkesta sopivan pätkän jolla saan sen veden sinne astian pohjalle kasteltua.
3. Poraan hieman pieniä reikiä sen muoviputken alapäähän 1-1,5cm matkalle parantamaan veden virtausta putkesta astiaan.
4. Otan pienen palan tiskirättiä ja kiehton sen tuon putken alapäähän "suodattimeksi", estämään soraa menemästä putkeen. Sidon sen nippusiteellä kiinni.
5. Kaadan noin 2 - 4cm soraa astian pohjalle. Samalla kun se muoviputki on siinä pystyssä.
6. Laitan kankaan "tiskirätin" erottamaan sora ja päälle tuleva multa. Kankaan pitää läpäistä vettä hyvin.
7. laitan multaa muutaman sentin.
8. Laitan lannoitteet ja muutama sentti taas multaa.
9. Laitan kasvin astiaan ja täytän sen astian mullalla muutaman sentin alle reunojen.
10. Laitan harsokankaan mullan päälle estämään kosteuden haihtuminen ja tuhoeläinten pääsyn multaan.
11. Laitan pikkasen soraa päälle että harso pysyy paikalla.
Siinä tuo minun tekemä alta kastelu astia.
Noita kankaita testailin sitten että puhalsin ilmaa siihen ja menikö se siitä läpi. Sitten kaadoin vettä sen päälle ja katsoin menikö se siitä läpi. Eli pohjalla minulla on kangas josta menee vesi hyvin läpi, päällä kangas josta menee ilma hyvin, mutta vesi ei. Haluan että se hengittää että ei tule hometta, mutta pitää kosteutta paremmin. Tietysti pelkkä kukkasora ajaisi saman asian. Mutta kun sattui olemaan sopivaa harsoa vaikka kuinka paljon, niin laitan sitä. Soraa on minulla niin niukasti. Mutta ei kankaita tarvitse käyttää jos ei halua.
Hmmm. Mielenkiintoista. Kun on luova niin kaikki on ihan helppoa. Siis miksi ostaa kalliita altakasteluruukkuja, kun sen voi tehdä itsekin. 
Mulla oli chileillä joskus, aikana ennen kasvihuonetta, sellainen sateisen kesän innoittama systeemi, että tein ämpärin alareunaan noin 5 cm korkeuteen muutaman reiän ja kaadoin lekasoraa pohjalle vähän reikien yli. Järkeilin, että silloin pohjalle jäi vesikerros kuivan kelin hätävaraksi, mutta jos on samanlainen sadekesä kun edellinen niin ylijäämävesi valuu pois rei-istä ja multa ei lillu vedessä ja ilma kiertää hyvin. Systeemi toimi oikein hyvin, vaikka seuraava vuosi olikin sitten oikea helle kesä.
Kasvihuoneen myötä tämä asia unohtui, kun ämpärit ei enää tulvineet.
Kuinka usein tuollaista laastipaljua pitää kastella? Tai isoa ruukkua? Ajattelin laittaa tomaatteja ulos ämpäreihin kasvamaan ja voisin nyt vähän parannella systeemiä ja tehdä heti altakastelevat astiat.
Kokeneemmat saa vastata joihinkin kysymyksiin. Koska itselläni ei ole pitempi aikaista kokemusta noista itse tehdyistä alta kastelu astioista käytännössä, vasta hieman aikaa sitten tein yhden harjoituksen vuoksi.
Se kuinka usein joutuu kastelemaan on täysin riippuvainen siellä astian pohjassa olevasta veden määrästä. Eli mitä enemmän siellä vettä varastossa niin sitä harvemmin joutuu kastelemaan. Itselläni ei ole tarkoitus helpottaa kastelemista vaan antaa kasville tasaisempi veden saanti. Josta johtuen laitan ihan pikkasen vain soraa astioihin pohjalle. Samalla estän sen että multa ei tiivisty niin paljon kun se kastelu tapahtuu alta.
Voi ihan itse laske tai mitata kuinka monta litraa siellä pohjalla on vettä. Jos vielä tietää kuinka paljon kasvit kuluttaa vettä päivässä niin siitä tuon asian voi laskea.
Ei kai tuossa astian koossa ole mitään rajoitusta. Ensimmäinen ja isoin jonka itse tein oli 40L saavi. Tulevat astiat on 10-30L välillä. Paras puoli näissä on että näitä voi tehdä ihan mihin astiaan haluaa. Vaikka tietysti tavallaan se sora/vesi siellä pohjalla vähentää astian mullan syvyyttä, joka kannattaa pitää mielessä.
Iso kiitos vastauksista! Onko harsokangas = hallaharso?
Lueskelin yön pimeinä googletustunteina myös ideasta, jossa oli laitettu multatilasta menemään puuvillanaruja tjsp. kosteutta johtavia lärpäkkeitä vesitilaan, ja kapillaari-ilmiö toimisi niiden kautta. Silloin on joku erillinen välipohja, ja vesitilassa ei soraa.
Taidan kuitenkin pysytellä soravirityksissä, kokeilla ehkä sitä sukkahousupussia Tarve ei ole niinkään saada varastovettä, vaan pystyä kastelemaan alakautta. Oletan, että jostain rautakaupasta saisi ostaa letkua metritavarana, muuten pitää keksiä omia virityksiä. Mitään 10m gardenhosea en tarvii.
Tasaisempaa vedensaantia kasveille tässä minäkin ajattelen (ja myös silloin aikanaan ajattelin, kirjoitin asian vissiin vähän väärillä termeillä), en omaa helpotusta, miten se nyt yhtään helpottais, kastella pitää kuitenkin. Lähinnä mietin vain, että pitääkö olla sitä vettä sinne ruukunpohjalle lorottelemassa kerran päivässä vai kolme kertaa päivässä. Kuulostaa tuo 5cm soraa niin pieneltä määrältä.
Tein jo 2007 ensimmäiset tomaattiämpärini niin, että laitoin pohjalle lecasoraa ehkä 8-10 cm, sen päälle hyttysverkko (sattui olemaan varastossa rulla) ja multa siihen päälle. Ylimenoreiän tein sorakerroksen yläreunaan. Kastelin kyllä päältä, mutta vesi valui sinne sorakerrokseen nopeasti. Kasvien ohuimmat juuret pääsivät verkon läpi ottamaan vettä, kun kasteluväli venähti.
Harsokangas voi tosiaan minulla olla jotain hallaharsoa, en oikein tiedä mitä se on. Tuolla raparperi osastolla on se minun alta kastelu saavi ja siinä näkyy se harso kun en ole siihen laittanut kukkasoraa päälle.
Ei minulla ole tietoa kuinka paljon sinne sitä soraa pitäisi laittaa. Minun tarkoitus on vain saada se vesi sinne alle.
Oikea oppisissa alta kastelu astioissa on tosiaan vesisäiliö ilman soraa. Niissä on välipohja jonka alla se vesi on, sekä sellainen reiällinen kori keskellä joka menee sinne vesiastiaan. Se kori sitten täyttyy mullalla ja imee sitä vettä kapillaarilla ylös päin kasville.
Sora vain on helpompi, kuin rakentaa sinne alle vesisäiliö.
Tuli vielä mieleen että koska se kukkasora ei ime vettä mutta se silti täyttää sitä "vesi" tilaa. Niin voisi ehkä laskea että vain alle puolet siitä käytetystä soratilasta voi olla vettä. Eli jos on vaikka 1 litra kukkasoraa astiassa niin ehkä sinne kukkasoran joukkoon mahtuu noin 4dl vettä. Joten tuossa mielessä se vesi astia hyödyntää paremmin sen tilan. Toisaalta jos ei estä juuria menemästä soraan niin se tila on tavallaan kasville kasvutilaa.
Aloin tuossa tehdä Chileille alta kastelu astiaa ja samalla tuli mieleen että voi ihan hyvin ottaa asiasta muutamia kuvia.
Ensinnäkin tarvitsin jonkin astian ja tässä tapauksessa käytin maalareille tarkoitettua 12L astiaa jossa ei ole reikiä. Laitan kaksi Chiliä samaan astiaan. Sitten vielä Kukkasoraa, pieni pala tiskirättiä, nippuside, sähkömiehen 20mm muoviputkea ja pieni pala harsokangasta. En laita kukkasoran ja mullan välille mitään kangasta, koska ei se sitä tarvitse ja minulla tuonne alle menevä kukkasora on jo vanhaa ja multapitoista.
Tarvikkeet
Ensimmäiseksi katkaisin sopivan pätkän muoviputkea ja porasin muutaman reiän sen toiseen päähän helpottamaan veden virtausta putkesta soraan.
Sitten laitoin nippusiteellä noiden reikien päälle sen tiskirätin palasen. Tarkoitus on vain estää multaa ja kukkasoraa pääsemästä kasteluputkeen eli se toimii suodattimena siinä.
Seuraavaksi laitoin putken astiaan ja kaadoin sinne tässä tapauksessa 3L kukkasoraa. Mihin tuon putken haluaa sijoittaa on ihan sama. Tässä tapauksessa laitoin sen koristeellisesti astian keskelle.
Sitten lisäsin hieman multaa ja jos haluaa niin lannoitteet. Taas pikkasen multaa ja sitten vain vain ne kasvit siihen.
Hieman vielä multaa lisää ja kastelin sen sitten päältäpäin.
Jos kasvi tarvitsee tukikeppejä niin ne olisi tässä vaiheessa parempi olla paikallaan. Näille en niitä laittanut.
Sitten leikkasin harsokankaasta palan tuon mullan päälle ja tein siihen putkelle reiän. Tarkoituksena pitää ötökät poissa ja estää kosteuden haihtuminen mullasta. Kangas hengittää hyvin mutta päästää huonosti vettä läpi.
Lopuksi laitoin vielä pikkasen kukkasoraa astian pinnalle kosmeettisista syistä ja pitämään tuo harsokangas hieman paremmin paikallaan.
Siinä se alta kastelu astia. Voi olla minkälainen ja kokoinen tahansa, mutta tässä tuo tällä kertaa. En tehnyt astian kylkeen vedelle ylivuoto reikää myöskään, koska kastelen pienellä kukka kastelukannulla ja voin ihan puutikkulla tarkistaa veden määrän astiassa lykkäämällä sen tuosta putkesta astian pohjalle.
Kiitos havinnollisesta kuvasarjasta.
Nyt kun on hieman enemmän kokemusta niin pitää sanoa pari sanaa tuosta alta kastelusta tuolla astialla jonka tein.
Ensinnäkin laitoin noihin noin 60% puutarhaturvetta puutarhamullan joukkoon. Tämä aiheuttaa sen että se "turve" imee vettä tosi paljon itseensä. Josta johtuen tuo kastuu erittäin helposti läpi märäksi, koska se harsokangas siellä pinnalla estää kosteuden haihtumista. Joten tuota ei kastella niin että pidetään vettä siellä pohjalla, koska se on tällöin läpimärkä koko ajan. Kasvit eivät tykkää siitä.
Itse olen nytkin ollut useita päiviä kastelematta minun tomaatteja vaikka aurinko on paistanut lähes joka päivä. Silti astian "multa" on läpimärkää. Chilien kanssa on vielä vaikeampaa, kun ne eivät todellakaan pidä märästä.
Lilianne, onko sinun altakasteluastiassasi ylivuotoreikää sorakerroksen yläpinnalla? Minä olen käyttänyt kasvualustana turpeen, perliitin ja/tai lekasoran sekoitusta ja se on myös erotettu sorasta suodatinkankaalla. Vettä olen kaatanut kerrallaan niin paljon,että pikkuisen lirahtaa ylivuotoreiästä ulos. Kasvualusta on tällä menetelmällä pysynyt sopivan kosteana eikä ole ollut liian märkää.
Ei minulla ole mitään ylivuotoreikää. Astiat ovat läpinäkyviä eli näen kuinka paljon siellä on vettä. Minulla taitaa olla tomaatit ollut jo viikon kastelematta.
Niillä kun on noin 25L multaa/turvetta. Hyvin on minulla pysynyt kosteus astiassa. Edelleen on hieman märkää mutta alkaa piakkoin tulla taas kastelemisen aika.
Ongelma on siis että se turve imee sen kaiken veden itseensä. Jos pidän siellä pohjalla vettä niin se on ihan läpimärkä pinnalle asti, koska se harsogangas estää veden haihtumisen. Siis ongelma ei ole että kaataisi liikaa vettä vaan että kapilaari ilmiö on liian hyvä näin matalassa (25cm) astiassa. Sekä että tuo turve varastoi/imee itseensä todella paljon vettä.
Mutta ei tässä mitään hätää ole, tomaatit voivat ihan hyvin. Pitää vain olla hieman varovaisempi kastelun suhteen. Helppo minun on se märkyys mitata, joten ei tässä sen suhteen ole ongelmaa.
PS: Minulla ei ole soran ja turpeen välissä kangasta. Vaan kangas on mullan pinnalla.
Näillä ohjeilla ja soveltaen olen viritellyt lopullisia ruukkuja ja ämpäreitä tomateille, chileille ja paprikoille.
Pohjalle tulee soraa sukkahousupussissa, siihen sähköputkea tai vähän paksumpaa allasputkea, sitten multaa jollain sekoituksella ja kasvi tietty kans. Päälle hallaharsoa kaksinkerroin estämään kosteuden haihdutusta, ja harson pinnalle muutama sorajyvänen painoksi. Harso ei ole täysin saman muotoinen kuin ruukun päälinen ja multaa pilkottaa jostain reunoilta.
Ylivuotoreikiä ei ole. Ruukuissa letkusta tursuaisi vesi ulos jos liikaa laittaa, ja mun pienellä kastelukannulla on noihin ämpäreihin vaikea kaataa liikaa vettä. Olen kastellut hyvin harvakseltaan, alussa päältä, sitten vaan nuupahduksen iskiessä.
Eikös letkun kautta tule pohjaosastoon myös happea?
Minulla on iso pauliina, ehkä 20 litrainen, siinä oli viime kesänä paprika ihan normaali mullassa. Kasvoi hyvin ja teki muutaman paprikan, mutta kuoli ennenkuin kaikki ehti kypsyä. Syynä liika kosteus, juuret haisi ihan märäntyneelle. Pidin siinä säiliössä aina vähän vettä. Tänä vuonna laitoin siihen uudestaan, mutta annan säiliön kuivua ja kastelen aina pari päivää päältä, niin saa juuret hieman aikaa ilmaa eikä makaa koko aikaa vedessä. Saa nähdä mihin johtaa.
Kyllä se kasvi saa sen letkun kautta juurille happea. Ihan hyvä tämä altakastelu on eli kosteus säilyy pitkään, mutta saa olla tarkkana että ei kastele liikaa.
Innostuin Liliannen esimerkistä niin, että päätin kokeilla omille tomaateilleni. Löysin edullisia 60 litran suuorakulmaisia paljuja á 6,50 TH-Marketista Vantaalta. Samasta kaupasta Euro-multaa 60 litran säkki á 2,50. Leca-sorat hain K-raudasta.
Mitä tähänkin sanoisi. Kyllähän ne astiat kohtalaisesti toimi viimevuonna mutta minusta niiden tekeminen oli liian työlästä. Mutta jostain syystä taas tänävuonna kokeillen samantyyppistä asiaa. Hieman toisella tavalla. Mitä muutan?
Ensinnäkin sen putkenpäähän en laita enää rätinpalaa. Se oli aika turha ja maatui pois loppujen lopuksi. Päälle en laita kosteuseristystä kun oli viime vuonna liiankin hyvin tuota kosteutta siellä astiassa. Enkä oikeastaan viitsi erotella ruukkusoraa siitä mullasta sen paremmin, olen vaan laista. Voisi sen jollain sukkahousulla tehdä halutessaan.
Tässä aloituskuva asiasta:
Jos joku haluaa ihmetellä mitä tuossa on niin, se on uusi kokeiluni. Siinä on säilytyslaatikon pohjalla karkkilaatikko, johon olen alareunaan porannut muutaman reiän jotta tuossa ympärillä olevasta ruukkusorasta pääsee vuotamaan vesi sinne keskelle. Tuo keltainen on vain teippiä, kun sen laatikon reunat oli niin teräviä. Tietysti myös tuo kasteluputki tuolla on se sama mikä viime vuonna.
Miksi tuo astia keskellä?
Ei sitä oikeasti siinä tarvita, mutta se pitää hieman paremmin soran ja mullan erillään toisista. Kyllä sen kasvin voisi upottaan suoraan sinne soran keskelle myös. Ajattelin kokeilla muutaman tomaatin näin, niiden jotka upotan mahdollisimman syvälle. Kun tuo säilytyslaatikko ei ole niin kovin syvä.
Voi kyllä joutua olemana varovainen kastelun kanssa että juuret eivät makaa vedessä kokoajan. Joten osan lyhemmistä tomaateista laitan vaan soran päälle.