Tässä oma kuvagalleria nimim. Andylle. Laitan tähän kopiona hänen toisaalle kirjoittamansa aloitusviestin. Muilta penttiläisiltä ko. viestiin laitettuja tervetulokommentteja en teknisistä syistä siirrä (ei nyt vaan onnistu jostain syystä ). Andy jatkaa tästä sitten myöhemmin itse.
Moro. Eka viesti palstalle. Tarinani tältä keväältä.
Kaikki sai alkunsa korona pandemiasta.
Vaihdoin paikkakuntaa juuri Korona virus pandemian alla ja työnhaku tyssäsi heti alkuunsa siihen. No en asiasta repinyt stressiä vaan päätin seurailla tilannetta. Alkoi näyttää siltä kun ihmiset hamstrasivat ruokaa ja vessapaperia, että jotain täytyy itselläkin tehdä. Päätin satsata työttömän vapaa-ajan kehittääkseni omavaraisuus astettani.
Suomen vyötäröllä lumet alkoivat sulaa ja paljastaa maata huhtikuun lopulla. Suuntasin silloin anoppilan syksyiselle metsän harvennus alueelle josta sain luvan kerätä maastoon jääneitä männyn latvuksia joita lumen alta suli näkyviin. Käytin huhti-toukokuun aikana useita päiviä ja keräsin maastosta lumen alta näkyviin sulavia aidan tolpiksi sopivia männyn latvuksia liki 400kpl. Latvukset karsin vesurilla, katkoin sahalla 2m pituisiksi, teroitin kirveellä ja hiillytin nuotiossa alimman 60cm jokaisesta tolpasta.
Kuljetin kaikki tolpat pinoon tulevan kasvimaan laidalle odottamaan suoja-aidan rakentamista poroja ja jäniksiä varten.
Toukokuussa appiukko käänsi vanhan pellon traktorilla kyntäen. Peltoa ei oltu käytetty vuosiin mutta sitä oli kyntämällä ja karhilla käännelty sillointällöin juolavehnän pitämiseksi aisoissa. Juolavehnää pellosta tosiaan nousi ja sitä kerättiin ensihätään käsivoimin pois arviolta 300kg.
Päätin aidata pellosta noin 8 aarin kokoisen alueen lyömällä 2m tolppia 60cm välein ja kerätä pajua vanhalta suopellolta ja punoa tolppien ympäri pajuaidan koko pellon ympäri. Tolpilla kasvimaaksi ympäröity alue on 70m x 18m, jonka sisällä viljely alue on noin 8 aaria. Aidan tolppia jäi hieman ylikin.
Rakensin aidatun alueen sisään appiukon kanssa kasvihuoneen minulle nykyisin ylimääräisestä pressutallin rungosta, jonka rakensin pari vuotta sitten autotallikseni edelliseen asuinpaikkaan, nyt pressut vaihtuivat kasvihuonemuoviksi ja perustus tehtiin painekyllästetyistä 2x4tuuman laudoista. Kasvihuoneen koko on 8m x 5m ja korkeutta harjalla noin 4.5m.
Sisäänkäyntinä kasvihuoneeseen on remontointiin tarkoitettu vetoketjuovi.
Ostin kasvihuoneeseen 30kpl 20litran metallisankaista mumuoviämpäriä jotka maksoivat alle 2e kappale verkkokaupassa. Näiden (euroa/litra hinta) oli vertailussani paras. Ämpäreihin pistin miniluumutomaattia joiden taimia olin kasvattanut maaliskuun lopusta alkaen. Laitoin 20 ämpäriä joihin 4 taimea per ämpäri. Anoppi hoiti muut kasvihuone istutukset kurkut, kurpitsat, munakoison ja isot tomaatit sinne kasvamaan. Minä keskityin jo itse kasvimaahan.
Tasoittelin kynnetyn ja karhitun kasvimaan vanhalla puutarhajyrsimellä, Soletilla, jonka sain isältäni ylimääräisenä käyttööni. Soletista suli pakoputki kuudennen aarin kohdalla.
Soletilla pehmennetyn kasvimaan kuokkiminen alkoi toukokuun lopussa ja istutettuna siellä on Pinaattia, porkkanaa, retiisia, purjoa, kukkakaalia, parsakaalia, keltasipulia, punasipulia, punajuurta, retikkaa, salkopapua, perunaa, kyssäkaalia, lehtikaalia, naurista ja kauraa.
Kuokalla tein istutuksille suuret penkit joihin kasvatukset saatiin istutettua yhteen tai kahteen riviin. Tein penkeistä valtavat, sillä päätin satsata kastelujärjestelmään tasaisen kosteuden ylläpitämiseksi. Kävin keväällä autolla eteläsuomessa hakemassa aurinkopaneeleita ja kaksi tuhannen litran vesisäiliötä. Aurinkopaneeleille tilasin kiinan ja euroopan verkkokaupoista 12V aurinkosähköjärjestelmälle soveltuvan kastelujärjestelmän, jonka osia vielä kesäkuun lopussa odottelen saapuvaksi suomeen. Vesisäiliöiden läpi on kuitenkin virrannut jo tuhansia litroja kasteluvettä jota toistaiseksi olen kastelukannulla kasvimaalle kantanut. Tällä hetkellä yksi aurinkovoimalla toimiva vesipumppu sumuttaa vettä kasvihuoneeseen viilentääkaeen kasvihuoneen ilmastoa joka helteisenä käsäkuuna on kohonnut päivittäin yli 40 asteiseksi. Odotan vielä loppuja kastelujärjestelmän osia, jotta pääsen eroon kastelukannusta ja kastelusuuttimet letkuineen hoitaisivat koko kasvimaan kosteuden ylläpidon. Viimeisiä istutuksia retikkaa, kyssäkaalia, kauraa, hernettä ja papuja olen istuttanut vielä Juhannuksen aikana, mutta nyt kasvimaan kylvö alkaa olla valmis. Alkupää kasvimaasta näyttää jo kasvamisen merkkejä.
Aidassa on vielä jäniksen mentäviä aukkoja, mutta porot eivät enää kasvimaalle pääse. Nauriit pitää harventaa ja ensimmäisenä istutetut penkit pitää kitkeä rehottavasta rikkaruohosta. Soletin pakoputki pitää hitsata ja kastelujärjestelmä rakentaa loppuun. Helleviikkoa lupasi säätiedotus, joten toistaiseksi asioin lähipäivinä hyvin ahkerasti kastelukannun kanssa kasvimaalla. Onneksi kaksi tuhannen litran säiliötä täyttyvät helposti uppopumpulla läheisestä hetteestä raikkaalla vedellä. Säiliöistä veden täyttäminen kastelukannuun vie vain hanan avaamisen verran aikaa koska vesi tulvii säiliön 50mm putkesta sellaisella voimalla, ettei paidan kastumiseltakaan voi välttyä, muttei se näillä helteillä haittaa mitään.
-Andy “Se koronan vuoksi puutarhuriksi ryhtynyt”
Hyvä, toivotaan tänne paljon mietteitä ja selostuksia mitä Andylle tapahtuu!
Olikin niin kiireinen kesä että ei ole ehtinyt tänne paljoa päivitellä tilannetta.
Sanotaan nyt lyhyesti että onnistumisiakin kesän aikana oli mutta myös paljon asioita jotka eivät menneet niin hyvin tai kaikkea ei ehditty tekemään niin hyvin kuin olisi toivottu. Ensikesän kasvatus kauteen on nyt kuitenkin paljon helpompaa lähteä, koska monet asiat ovat kasvimaalla nyt jo valmiina. Kerron lopussa miten kasvimaan talvehtiminen on meillä suunniteltu.
Kesällä kasvihuone oli päivisin liian kuuma tuuletusaukkojen pienuus ja vähyys ei riittänyt pitämään kasvihuonetta riittävän viileänä. Vedenruiskutus kasvihuoneen sisään päivän kuumimpaan aikaan sai lämpötilan laskemaan siedettäviin lukemiin. vedenruiskutusjärjestelmän automaattia en kerennyt rakentaa, joten ruiskutus pumppu toimi manuaalisesti aurinkopaneelin säätimestä on/off kytkimellä. Aurinkopaneeleista vain pienin oli tänäkesänä käytössä, koska isommille aurinkopaneeleille tarkoitettu säädin saapui kiinan postilla vasta heinäkuun lopussa ja rakentelu motivaatio sattui silloin olemaan muissa asioissa. vettä ruiskutettiin siis vain kasvihuoneeseen ja pellon kasteluun tarkoitettu järjestelmä pysyi vielä tämän kesän laatikossa.
Risuaita ei ehtinyt keväällä valmiiksi asti sillä alkukesän hyttysten ja mäkäröiden määrän äkillinen lisääntyminen vei työhalut risukossa. aita tehtiin valmiiksi poroverkolla, joka piti porot poissa kasvimaalta. paitsi kaksi kertaa poro oli mennyt auki jääneestä veräjästä aidan sisään, mutta tilanne huomattiin molemmilla kerroilla nopeasti, eikä isoja vahinkoja aiheutunut poron vierailuista.
Kasvihuoneen tomaatti, kurkku ja kurpitsa sato oli mielestäni kohtalainen siihen nähden miten lyhyellä aikataululla asioihin valmistauduttiin ja kasvihuoneen kuumuus ongelma vaikutti varmasti osin negatiivisesti tulokseen. Kurkkua ja tomaatteja tuli arviolta muutamia kymmeniä kiloja.
Pellossa kasvatetut tuotteet eivät kaikki menestyneet. Esimerkiksi huhtikuulta alkaen esikasvatettu purjo ei lähtenyt pellossa kasvamaan ollenkaan. ehkä alkukesän kuivuus oli siihen syyllinen. Nauriiseen iski ilmeisesti kaalikoi(niitä pieniä valkeita perhosia, joiden toukat syö lehdet reijille) Nauris menetettiin melkein kokonaan sille. myöhemmin itäneistä siemenistä saatiin loppusyksyllä pieniä nauriita vajaa pari sankollista. Perunoita tuli kohtalaisesti. mutta rutto teki satoon oman lovensa. Salaattia ja pinaattia tuli enemmän kuin ehdittiin syödä ja pinaattia saatiin joitakin kiloja pakastettua. Porkkanat, palsternakat ja punajuuret kasvoivat pieniksi ja menestyivät jotenkuten mutta sato ei ollut suuri. Retiisit kasvoivat hyvin alkukesästä mutta viereisen naurispenkin tuholaiset söivät myös retiisin lehdet ja osan retiiseistäkin aivan reijille. retiisiä saatiin vajaa 5kg. Kesän menestys oli Retikka. Mustajuuri retikat kasvoivat noin 10-15cm halkaisijalta olevaksi ja niiden paras kasvuaika osui juuri siihen kun kaalikoi saatiin pellosta kuriin, tai se luonnostaan hävisi. joten Retikka sai kasvaa tuholaisista vapaana ja satoa tuli arviolta 100kg. Osa retikoista oli halkeilleita ja uskon halkeilun johtuvan kuivasta alkukesästä. Ensi kesänä Retikkaa kasvatetaan myös mutta sen kastelusta täytyy huolehtia sitten koneellisesti, eli aurinkovoima vesipumpuilla.
Lehtikaali, kukkakaali, parsakaali, herne, härkäpapu, avomaakurkku eivät menestyneet, eikä niistä saatu satoa, kuin maistiaiset jos niitäkään. Alkukesän kuivuus, kitkemisen laiskuus, kylvön myöhäisyys, tuholaiset varmasti suurimpia syyllisiä näihin.
Tuholaisia myrkytettiin ruiskuttamalla säännöllisesti mutta reagointi ongelmaan tapahtui ehkä liian myöhään ja hitaasti. Juolavehnää kasvoi pellossa edelleen paljon kevään valtavasta juurien pois keräämisestä huolimatta, mutta ehkä kitkeminen ja ensikevään muokkaustöiden yhteydessä jälleen keräämällä saadaan juolavehnän määrää vähennettyä.
Talveen päätettiin varautua siten, että tämän kesän penkit jätettiin muokkaamatta, jotta keväällä penkkien välistä sulamisvedet pääsevät valumaan hyvin pois jotta kylvöön ja kevät muokkaukseen päästäisiin mahdollisimma nopeasti, pellon kuivuttua. Kasvihuoneeseen kerättiin kaikki talvelta suojaa tarvitsevat esineet, kuten pieni aurinkopaneeli ja vesiputket, letkut, työkalut, astiat yms. Kasvatuslaatikoihin ja tomaatin kasvatus ämpäreihin jätimme tämän kesän mullat ja keväällä on tarkoitus järjestellä kasvihuone fiksumpaan järjestykseen, jotta kaikki kasvatuslaatikot olisivat ympäri käveltäviä, eivätkä kasvihuoneen reunoilla kuten tänäkesänä. päätimme luottaa kasvihuoneen muoviin, jotta se kestää talven lumikuorman joka lähinnä painaa kasvihuoneen alareunoja. ja tarkoituksena on pitää lumilingolla kasvihuoneen ympärys puhtaana, ettei kasvihuoneen reunoille pääse kertymään isoja kinoksia painamaan muovia vasten.
Ensi keväänä risuaidan tekoa jatketaan sitä mukaa kuin kiinnostusta riittää ja poroverkkoa puretaan samalla pois. Osa kasvimaasta päätettiin tehdä mansikkamaaksi. Itselläni kutkuttelee ajatus vesipumpulla alta kastelevasta mansikka maasta, mutta katsotaan nyt. Myös veisviljelyjärjestelmä mansikkaa varten kasvihuoneen sisälle olisi mielenkiintoinen projekti. Katsotaan mitä talven aikana keksitään. Sisäpuutarhan perustaminen eiskasvatuksia varten olisi hyödyllinen projekti, mutta katsotaan löytyykö siihen sopivaa tilaa ja laitteita.
Suurin sato tältä vuodelta lienee kokemus ja raitis ilma! Onneksi jotain on kellarissa ja pakastimessakin.
-Andy
Andy, laita meille kuviakin nähtäväksi. Kovasti täällä kaikki odotetaan myös niitä 
Kertoisitko sen paikkakuntasi niin saisin otsikkoon sääntöjenmukaisen kasvuvyöhykkeen laitettua.
Kiinnostaa,Andy,mistä päin oot?
Tuo portaita herätti kysymyksiä?
Minoon Kemijärveltä ja meillä riittää poroja.
Siinä muutama kuva. Alkukesältä aitatolppien pystytystä, ja keskeneräistä aitaa kesältä. Kasvihuoneen sisäkuvista näkyy miten ämpäreissä olevat luumutomaatit kasvattivat harvalehtistä vartta ,kuva otettu ennen kukinnan alkua. Huomaa että kuvia olisi pitänyt ottaa useammin kesän aikana. Useimmiten meni työntouhussa kasvimaalla vietetty aika niin jäi kuvailut vähiin.
Nämä kuvat enimmäkseen alkukesältä kun ei ollut vielä rikkaruohoja eikä kasvatuksetkaan liioin pinnassa.
-Andy
On siinä sulla lääniä hoidettavaksi :w00t:
Vielä oottelen sitä sun kasvuvyöhyketietoa et saadaan otsake sääntöjenmukaiseksi. Ja paikkakuntakin (edes suuntaa-antavasti) kiinnostaa lukijoita.
Ja sit jatkoa ajatellen neuvo: kuvia saa olla maksimissaan 3 kappaletta per viesti
Andy, ihanan reilu, kunnon kokoinen kasvihuone 
Lisää kuvia kiitos, keväällä, kun kasvukausi alkaa. Ihan mielenkiinnosta, on mielenkiintoista nähdä mitä kukin laittaa kasvamaan. On sinulla hienot olosuhteet kasvatella, niin siistiä ja ojennuksessa.