Chalin puuhailut (Ib)

Aloittakoon paras villieläinkuvani oman kuvagalleriani.

Kuva on viime vuodelta, elokuun 1.

Kuva saa aina vaan minut hyvälle tuulelle. Pienenpienen poikasen katse oli määrätietoinen, ja siitä on hyvä ottaa oppia. 

kuvaPienenpieni sammakonpoikanen asfaltilla.

Odotin lähetystä töissä, toimitusaikataulu hullu ja olin menettää mielenterveyteni. Siinä edessäni asfaltilla liikkui jokin. Tämä pienenpieni elämänalku palautti taas elämänpalikat järjestykseen.

Samalla sain varmasti jonkinmoisen leiman, minä polvillani puhelinkamera kädessäni sateessa kuvaamassa jotain mikromaalisen pientä asfaltilla. Aina vaan tämä kuva saa minut hyvälle tuulelle.

Elämässä on paljon pieniä hyviä asioita, jos vaan ehtii kiireeltään katsomaan.

Hienoa Chali, onhan tätä jo ootettukin, sun kirjotuksia ja tarinoita on aina tosi ihana lueskella , nii ja katella kateuksissaan kuvia tietty.

PORKKALA lauantai 15.8.2015

Harvinaista herkkua, kaunis ilma, aurinko paistaa ja tuuli heikkoa. Koko kesän olen halunut käydä veneilemässä Porkkalan vesissä, mutta aina on ollut aikataulullisia esteitä. Tänään mentiin. 

Mieheni ajoi veneellä Espoon Keilaniemestä Porkkalan Merikylään, ajoin sinne autolla. Merikylässä oli tiivis tunnelma, autoja oli enemmän kuin parkkipaikkoja, käytin mielikuvitukseni ja pysäköin sellaiseen pöheikköön. Auto ei ollut kenenkään tiellä. Aina silloin tällöin nelivedosta on hyötyä . Laiturit olivat täynnä veneitä. Mieheni soitti kun näki minut laiturilla, ehdotti nopeata sissitoimintaa. Eli, keula kahden pysäköidyn veneen väliin päin laituria (ei kosketusta muihin veneisiin, ei vaurioita), minä loikin keulasta veneeseen ja ei muuta kun matkaan. 

Näkymät Porkkalassa vetävät aina sanattomaksi. Ne luodot, pienet ja isommat saaret, värit ja "se" tunne. Sitä tunnetta ei ole missään muualla. Merikarttaa ja plotteria oli toteltava. Vaikkakin edessä on avointa vettä, ei mitään, totuus vaanii joka paikassa, juuri pinnan alla olevat kivet. Suojaisissa poukamissa ja saarien suojissa ilma oli aika lämmin ja heikkotuulinen. Heti kun horisontti näyttäytyi, alkoi sellainen raaka viima ja takki oli tarpeen. Meriveden lämpötila oli 14-16 asteen välillä. Oli yllättävää huomata ettei sinilevälauttoja ollut missään matkan varrella. Tähän aikaan vuodesta sinilevää huomaa aina jossain paikoissa.

kuva

Ensimmäinen nähtävyys oli Rönnskärin majakka. Majakat tuo aina minulle sellaista hyvää, suojaisaa tunnetta. Näillä vesillä varsinkin, majakat ennenvanhaan opastivat ja estivät karilleajot. Tänäpäivänä ovat automatisoidut ja yhä näyttävät veneille turvallisia väyliä. 

Saarilla ja luodoilla näkyi loistoja. Siellä täällä oli tutkaheijastimia. Ne vasta on isoja ja aika rumia, mutta on niilläkin oma tehtävänsä. 

kuva

Seuraavaksi ohitimme Mäkiluodon. Sanomattakin selvää, ettei tälle saarelle ollut menemistä. Puolustusvoimat tod.näk. ohjaisi tavalla tai toisella pois saaresta tai saaren lähituntumasta. Kaiken kivilohkareiden alla, betonibunkkereissa ja ties missä, oli kaiketi raskasta tykistöä ja kuka tietää mitä muuta. Hyvä niin, nukun hyvin yöni kun mm. Mäkiluoto valvoo. 

kuva 

                                                                                                              ......jatkuu........

Suunta oli etelään. Horisontissa oli tumma piste. Mitä lähemmäksi pääsimme, majesteettinen siluetti erottui edessämme, Kallbådan - Porkkalan majakka. Näky sai hiljaiseksi. Pieni olematon luoto. Ei mitään kasvillisuutta. Miten ihmeessä tämä on joskus rakennettu. Joskus majakka on ollut asuttu. Mietin, miten kukaan on pysynyt järjissään täällä. Tällä ei ole mitään. Kaikessa karuisuudessa, paikka oli kaunis ja rauhallinen. Näillä luodoilla asustelee hylkeitä. Pysyimme hyvän matkan päässä, mutta tänään hylkeitä ei ollut paistattelemassa päivää. 

Sen sijaan, elämäni hetki, merikotka tallentui kameran etsimeen. Emme päässeet lähemmäksi luotoa, mutta ei se mitään. Tämä oli merikotkan kotikulmia. 

Kallbådanin jälkeen, suuntana etelä, tulisi Tallinna vastaan. Olimme melkein puolessavälin jo. Juu, ei tänään, ei käydä Tallinassa.

kuva

Luotoja ja pieniä saaria. Rakastan niin saariston värejä. Kontrastit, kova ja pehmeä, raju ja tyyni.

kuva

                                                                                                  .......jatkuu.........

Kotimatkalla Porkkalan Merikylään, ajoimme Tullandetin ohi. Täällä oli ennenvanhaan passintarkastuspiste, nyt merivartiosto oleilee täällä.

kuva

Näillä main väylät on kapeita. Tästä katsottuna, punaiset kepit jäävät vasemmalle ja vihreät oikealle. Paikkapaikoin kun katsoi veneen laidasta, näkyi kiviä ja rakkolevää. Oli vaan parasta pysyä väylän keskellä ja uskoa mitä veneen mittarit näyttivät. Vettä oli jotenkuten veneen massun alla. Vene tarvitsee 1,5m vettä massun alle, tuli tilanne kun anturi alkoi hälyyttämään, 1,7m. 

Ympärillämme näkymät olivat ihanat. Ainakin täälläpäin, isoja siirtolohkareita näkee paikkapaikoin. Ne kivet on todella isoja.

kuva

Päivä oli pitkällä. Matka päättyi Porkkalan Merikylään. Samanlainen sissimanööveri, veneen keula päin laituria ja minä maihin. Mieheni ajoi veneen Espoon Keilalahteen ja minä ajoin kotiin. Tai oli tarkoitus. Huomasin että osa tavaroistani oli jäänyt veneeseen, niin ajoin Keilalahteen. Olin miestäni vastassa, hän nauroi ja tokaisi; taisi jäädä jotain perään. Jep, mm. puhelin.

Kotiin päästyämme, grillin ääreen tekemään ruokaa. Päivä oli tässä. Ihana päivä. 

Syysveneilykausi 16.8.2015 -

Ajoimme veneen tänään syysvenepaikkaan Kirkkonummen Kantviikkiin. Fakta on vaan se että päivät lyhenevät, työt lisääntyy ja viikonloput täyttyy "täytyy tehdä" töillä kotona. Tietysti toivoo että viikonloput ovat kauniita ja pääsee veneilemään mutta todennäköisyys pienenee.

Kantvikin satamasta vene nostetaan talviteloille ja pääsee lämpimään halliin. Tähän asti vene on pidetty Keilalahdessa Espoossa ihan viimetinkaan asti.Siinä ei ole mitään järkeä. Veneen nosto joskus lokakuussa aiheuttaa sitten stressiä säiden puolesta. Porkkala kun on.....Porkkala. Vene on sitten ajettava Kirkkonummelle joka tapauksessa, miksei kauniissa säässä. 

Ihmettelimme miten on mahdollista saada nauttia Porkkalasta kaksi päivää peräkkäin mahtavassa säässä. Aurinko paistoi koko matkan ja taivas pilveetön. Lämpötila olisi tietysti voinut olla korkeampi, mutta takki päällä tarkeni hyvin. 

Lähtö Keilalahdesta - Tankkaus Lauttasaaressa - yhtä matkaa Kantvikkiin. Kaikki meni hyvin ja ajoimme ajan kanssa. 

kuva

29.8.2015 Lauantai - Päivä pihalla

Oli mukavaa herätä auringonpaisteeseen. Pitkä ja työntäyteinen viikko takana. Univelat kuitattu. Aamulla normiaskareet, mukillinen hyvää kahvia ja luin pädistä päivän lehdet. 

Ensimmäiseksi puhdistin ja perkasin pari-kolme viikkoa sitten nostetut valkosipulit. Tuntuivat ja näyttivät kuivilta. Viime vuonna istutin talvivalkosipulia Germidour ja Morado yhteen kasvulavaan. Hyvin nousivat keväällä ja elokuun alussa nostin. Kaksi sipulia koko sadosta oli pilalla ja poistin. Valkosipulia omasta maasta oli nyt vähäksi aikaa.

Kasvihuone oli seuraavana vuorossa. Tomaatit näyttivät jo aika syksyisiltä. Pari hassua viikkoa sitten saatiin ensimmäiset omat tomaatit. Ei voi verrata kaupasta ostettuihin. Tomaattikasvit olivat jo syksyn tunnelmissa, kasvusto oli kellastumaan päin. Raakileita oli eri vaiheissa, ja päätin antaa kasvaa ja kypsyä vaan ne isoimmat. Valo ja vuodenaika on nyt vaan menossa syksyyn päin. Keräsin ison kulhon kypsiä tomaatteja. Lopputulos kasvustosta on aika huvittava, ranka jos jokunen ja punastuvia tomaatteja. Parin viikon kuluttua tyhjään kasvarin, pesen ja laitan "kevättilaan". 

 

kuva

Ostin kesällä alesta pehmustearkkuja, sellaiset isot arkut. Sain idean. Ruukut. Arkut ovat nyt terassilla katoksen alla. Kun sitten joskus ensi vuonna saan Viherlandiaan "rakennettua" sellaista pergolatyyppistä juttua, suunnittelen sinne paikkaa näille ruukkuarkuille. Arkut ovat korkeita ja tilavia, sivuissa on valmiiksi paikat jos haluaa tehdä itse hyllyjä. Tänään myös pesin nuo ruukut, lautaset ja dymot. Paljon on ruukkuja vielä kasvien käytössä. Arkkujen ovissa on myös sellaiset ulokkeet että saa laitettua riippulukon tai muun vastaavan kiinni.

Lankahyllykorisysteemille keksin uuden käytön, kuivatan daaliajuurakot ja cannajuurakot koreissa. Sadesuojassa ja ilmaa ympärillä. Perfect. Koreista sitten pakkaan pusseihin ja vien "talvehtimismajaan". Katsotaan miten onnistuu. Koreja taitaa olla liian vähän.......

Missä minä "Matte", siellä koirat , olen tarkasti vartioitu ja valvottu.

kuva

Viherlandiassa löytyi tällainen kaveri. Kysyin täällä palstalla, mikä HÄN on, ja kiitokset valtsulle, joka tunnisti Horsmakiitäjän toukaksi. Ja niin kuin Jadetsu kommentoi - yrmyn näköinen toukka - oli juuri sellainen, yrmyn näköinen, ja HÄN "katsoi" minua . Toukan sijoitin parempaan paikkaan pois kulkuväylältä ja menköön itse mihin sitten katsoo parhaakseen.

kuva

                                                                                                                 ........ jatkuu......     

Aina välillä kun teki mieli jotain, kävin syömässä pensasmustikoita. Ovat valtavia tänä vuonna ja erittäin makeita. Parasta näissä on, ettei suu mustu  eikä kädet. Pensasmustikoita tulee tänä vuonna paljon. 

Yleiskatsaus tontilla on kuiva, erittäin kuiva. Mansikat alkavat toistamiseen kukkia, tuleekohan marjoja, epäilen....

Viinit voi hyvin. Kun vähän kaivoin lehdistössä, löysin rypäletertun ja toisenkin. Toivottavasti ehtisivät kypsyä. Vaan yhdessä lajikkeessa on terttuja. Mieheni jo valmistelee jalkoja rypäleitten tallomiseen , taitaa tertut vaan jäädä pariin kolmeen, mutta todellakin haluaisin maistaa näitä kypsinä. Clematis JOKU (nimi kadoksissa) surrautuu viinien sekaan. Tämä Clematis ei noussut viime vuonna, ja oletin sen hävinneen, mutta ei, tänä vuonna nousi ja on erittäin rehevä.

kuva

Maissi kasvaa ja on vähän kärsinyt kuivuudesta. Tähkiä on kyllä mutta saa nähdä jos ehtivät kypsyä.

Vaula on vasta nyt kun helleaalto tuli, alkanut kasvaa reheväksi ja kukkii runsaasti. Tämä tapaus on saatava talvehtimaan.

Lopputyöksi siivosin ulkokeittiön. Kaikenmaailman siemeniä oli joka paikassa. Ämpäriin vettä + mäntysuopaa ja rätti niin alkoi ulkokeittiö puhdistua. Pitäisi vielä tänään tehdä tuolla ruokaa. Taitaa mennä taas myöhäiseksi meidän syömiset .... Menu tälle illalle on kanankoivet, jotain salaattia ja kukkakaalisose. Katsotaan nyt toteutuuko vai turvaututaanko suunnitelma B:hen.

kuva

Kylläpäs teillä rehevöidyttiin. Voisko kärhö olla piilu? Normivuosina tosin keskikesän kukkija, taisi kolme viime viikkoa olla se keskikesä. Maalaukselinen valo-varjo kesäkeittiön katosta siivilöityy, sielu lepää, toiminee kuutamossakin.

Muistan kyllä että olen Clematiksen istuttanut n.4 vuotta sitten. Viime vuonna ei noussut, ja ajattelin että on sitten menetetty tapaus. Mukavaa kun sittenkin liittyi elävien joukkoon tänä vuonna .

Kuutamo tosiaankin antaa kivat sävikset ulkokeittiössä. Tänä yönä pitäisi kai olla täysikuu, niin pääsee nauttimaan hyvästä ruuasta, seurasta ja tunnelmasta. Ruoka on meillä vasta tulollaan. Menee vielä ehkä tunti kunnes pääsemme syömään.

Aamusta iltaan puuhailua ulkona.

Aamu, ahh, ihana lauantai aamu. Eilen illalla päätin että nousen lauantai aamuna silloin kun nousen, ei aikataulua ja ihan sama mitä kello näyttää. Mutta, ei mennyt ihan suunnitelmien mukaan. Ei tietenkään. Heräsin infernaaliseen ulvontaan 6:34. Kauhulla alakertaan toteamaan, riiseniuroksella, riiseninartulla ja kääpiösnakulla oli nälkä . Siinä sitten lauloivat yhteislaulua. Siinä ne tillitti minua, huomenta, nyt aamiaista parran eteen. Söivät, kävivät nopsaan ulkona ja ei aikaakan, kaikki kolme rakkia oli taas untenmailla 6:45! Siinä sitten itsekseni keitin aamukahvit, kuuntelin rakkien kuorsausta, ja pikkasen, ihan vaan pikkasen ketutti. Mieheni nukkui tietysti sikeesti......

Kun sain aamupalan syötyä, menin ulos. Tänään valmistelin joidenkin kasvien sisääntuontia. Enkelinpasuunat ja jokunen Canna tulisi sisään talvehtimaan. Leikkasin pois kärsineitä lehtiä ja laitoin Provado tikkuja multaan ihan varmuuden vuoksi. Kunnon kastelu ja sitten lähemmäs sisääntuloa. Saavat olla ulkona vielä jokunen päivä. 

Melkein kaikissa Pasuunoissa oli kukkanuppuja. Kesän aikana on tullut nuppuja mutta ei niistä ole tullut kukkia. Kylmä kesä?

kuva

                                                                                                       ........jatkuu.......

Aamulla oli sankka sumu. Joka paikka märkä.  

kuva

Clematiksen paikka on ihanteellinen. Aamuaurinko osuu varhain. Kukat olivat koristeltuja vesipisaroilla. Nimestä ei ole tietoakaan, luulin tämän yksilön kuolleen viime kesänä, mutta ei, taas ilahduttaa.

kuva

Viinirypäleitä. Aika happamia vielä. Kaikki viinit ovat selvinneet tähän asti. Yksi köynnös tekee rypäleitä, toivottavasti tästä vielä makeutuu syöntimarjoiksi.

                                                                                    .....jatkuu, käyn assisteeramassa keittiössä.....

Olin aikeissa tyhjentää kasvihuone, mutta siellä oli puolenpäivän maissa kuuma. Ei, miksi hikoilisin sisällä kun ulkona oli vaikka mitä tekemistä. Aloin sitten kitkeä rikkaruohoja kasvilavoista. Se sitten johti siihen että raivasin kaikki kasvilavat puhtaiksi, lisäsin multaa, ja siirsin planttuja lavasta toiseen.

Nostin porkkanat. Tänä vuonna sato oli hyvä. Kaksi tällaista kulhollista tuli, miinus koirien osuudet.

kuva

Ei mennyt retiisien kasvatus tänä vuonna ihan putkeen. Ensin ei itänyt millään, uusinta kylvö. Sitten iti, mutta tuli kylmä kausi. Sitten viis veisasin retiiseistä. Nyt on sitten kauniita vaaleanpunaista kukkia, siemenpalkoja jaettavaksi ja retiiseja tennispallonkokoisia, kylläkin halkeilleet. En ikinä enää kasvata retiisejä.

kuva

Ruusukaalit tursuavat ulos kasvilavoista ja verkko on vaan enää rekvisiitta. Taimet on yli metrin korkuisia ja hyvin rotevia. Lehtihangoista on jo muodostumassa ruusukkeita, niitä pikkuruusukaalipalleroita. Toinen lajike tekee sellaisia pieniä lehtiruusukkeita. Toivottavasti nämä onnistuvat ja saan jotain maistettavaa.

kuva

kuva

Viimeinen työ tänään oli sitten selvittää se sekasipulilava. Siinä kasvaa ruohosipulia, kiinansipulia ja ilmasipulia. 

Kuvassa ylimpänä 1/3 osaa lavasta pillisipulia, 2/3 osaa istutettua ilmasipulia.

Ilmasipulit olivat tänä vuonna "allapäin". Varsia sai niukasti. Nyt sitten keräsin ne harvat uudet istukassipulit talteen ja kaivoin pois isot sipulit. Istutin toiseen lavaan. Saa nähdä jos nousevat ensi keväänä. Uudet istukassipulit olivat jollain tavalla nahistuneita ja ilman juuria, isot sipulit näyttivät olevan ok, mutta heikoilla juurilla. 

En voi käsittää, mutta ruohosipuli joka on aina kasvanut tällä tontilla, näyttää olevan mennyttä. Kolme isoa tuppoa täysin kadoksissa. Kiinansipulia on saman verran, ja siitä saa kyllä vielä salaattiin.

Ja huomenna jatketaan.....

 

Sunnuntaina 13.9.2015 Pihalla taas

Kumma kyllä kun päivää on mutta ei tahdo ehtiä puuhailla niin kuin ennen. Tämä päivä meni tehdessä sellaista yleissiivousta ja korjaustoimenpiteitä pihalla ja tontilla. 

Ja onni on omistaa kolme uteliasta snakua. Eilen kun sain suurin osa kasvilavoista siivottua ja istutettua, eikös ne ihanat partasudit olleet sitten jossain vaiheessa tutkimassa mitä olinkaan tehnyt. Tassunjäljet paljastivat, että kaikki kolme olivat olleet asialla. Multa oli myllätty ja kaivettu kauheita poteroita. Osa mullasta oli lattiatäkillä . Ei auttanut kun aloittaa uudestaan. Sihtasin yhden lavan mullan, jotta sain ilmasipuli talteen. Uusi yritys istuttaa ne. Kiinasipulitupot muistuttivat jotain holtitonta afrotukkaista tilataidetta. Onneksi en kylvännyt mitään siemenistä. Lopuksi viritin verkon lavojen päälle. Nyt ei ole tänne tulemista.

kuva

                                                                                                           .....jatkuu....

Vaula näyttää viihtyvän meillä erinomaisesti. Otin mammayksilöstä pistokkaita ja laitoin turvebriketteihin. Minulla on kaksi isoa vaulaa, ja yritän saada ne talvehtimaan viileässä. Alkukesä ei ollut hyvä näillekään, kasvu junnasi. Vasta kuukausi sitten alkoivat reippaasti kasvaa kookkaiksi ja tekemään valtoimenaan kukkia. Ja kukinta jatkuu yhä. 

kuva

Sain myös pestyä ruukkuja ja ne säilöön. 

Siinä se päivä sitten oli. Alkaa tulla hämärä jo liian aikasin.

Tiistai 15.9.2015 ......onhan tänään tiistai....

                                      " Onnellinen se, jolla on aikaa elää! "     -Otto Weiss-

Pitkä päivä töissä. Puuhaa riitti. Onneksi nyt kotona.

Katsoin sääennustuksia kun tulin kotiin, ja tänne on luvassa sadetta. Ei muuta kun tuumasta toimeen. Yläkerran hiljaisesta tilasta, osa siitä tulisi "Trooppinen Puutarha" . Puran usein "stressitilaani" kantamalla, organisoimalla ja toteutan villeimpiä ideoita. Ideat eivät aina ole kestäviä, mutta, toteutettuja ja koeponnisteltuja. Jotkut onnistuu ja jotkut ei. 

Jokunen mööpeli pihalle ja Enkelinpasuunat ja osa Cannoista sisään. Pitäähän sitä kokeilla, miten onnistuvat talvehtimaan sisällä. Miksi ei?

Sain kannettua kasvit sisään ennen sadetta. Siinä ne nyt on, jokunen muu pääsee sisään sitten viikonloppuna. Kasvivaloa pitää vielä järjestää.

kuva

 

 

Kuvat kyllä kertovat, että ehdit aika paljon!!

6.6.2016 Päivä pihalla 

Tänään oli periaatteessa lomapäivä, sellainen mukautettu, kiitos kännykkäaika :) 

Heräsin tietysti normaaliaikaan, n.6:lta. Annoin kolmelle nälkäiselle snakuille aamiaista. Hetki meni ja kupit tyhjänä. Itselleni se normaali iso mukillinen kahvia. En ollut suunnitellut mitään, koska oli kaunis poutainen päivä tulossa, olisin ulkona. Teen mitä teen. Ennen ulosmenoa, laitoin ylä- ja alakerran imurirobootit imuroimaan ja menin hyvin mielin pihalle n.7:30. Ja siitä sitten olin ulkona iltaan asti. Kauppareissu tietysti siinä välissä, mutta muuten aivan pihalla.

Viime viikolla hankin jostain ALE-laatikosta kaksi ruukkuruusua, varmasti Äitienpäivän jääneitä. Annoin näille mahdollisuuden. Hinta oli jokunen euro. Istutin isoon ruukkuun ja ympärille neljä ylimääräistä Riikinkukkopetuniaa. Ruusuissa oli alhaalla tyvessä uusia alkuja, niin ehkä vielä ehtivät kukkimaan.
Puutarha-assarini “The Toto” pentu oli tietysti kovasti auttamassa. Yli lensi iso lokkiparvi ja sen kuuli myös Toto. Kovasti ihmetteli meteliä.
 Suurin osa päivästä meni sormet mullassa, kitkien.



Lava perunoita, kaikesta huolimatta (Toto kävi järjestelemässä riviä uudestaan), näyttää hyvältä. 
Maissi kasvaa kohisten vaikkakin on ollut kuivaa ja yöt viileät. Porakaivovedellä ei kauheasti halua kastella kun on miltei jäätävän kylmää, +4 astetta. 
Pillisipuli ja ilmasipuli onnistuu tänä vuonna. Toivottavasti ilmasipuleista saisi taas siemensipuleita, viime vuonna en montaa saanut.
Kaksi viiniköynnöstä näyttää olevan mennyttä kovan talven jälkeen. Jäljellä olevat 7 kasvaa ja näyttää voivan hyvin. 
Valkosipulitilanne on aika heikko. Talvi verotti paljon, mutta onneksi jotain on sentään tulossa.


Lempisalaattini Little Gem sato jäännee aika heikoksi, naurettavan heikoksi. Pitää tehdä uusintakylvö.
Juuripersilja kaipaa väljyyttä, pitää kitkeä väljemmäksi, en tänään ehtinyt.
Porkkanat, yhdellä kädellä laskettavissa. Uusintakylvö tai unohda koko juttu :smiley:
Purjo. Onnistuin sitten unohtamaan purjokylvön ulos. Saatiin se yksi kunnon sade ja onnistuin hukuttamaan melkein kaikki. Sain pelastettua ehkä 15 kappaletta. Kyllä varmaan riittää meidän talouteen :slight_smile:
Avomaakurkut kasvavat ja näyttävät hyviltä. Harso on ollut peittona kun on luvattu viileämpiä öitä. Suurin uhka taitaa olla koirat. Kurkun tuoksu on niin hyvää…
Karviaiskoisotkin näyttävät viihtyvän. Ruukkuja on kolme, ja toivottavasti saataisiin kunnon sato. On ne vaan niin hyviä. Viime vuonna sato oli olematon osaksi viileän kesän takia. 

Muuta en tänään ehtinyt tehdä. Viikonloppua odotellessa… ja suunnittelemassa jo sitä sun tätä…


12.6.2016
Daaliat 2016
Jos laittaisi tänne tämänvuoden Daaliat. Helpompi muistaa…

Kaunis tiivis pensas jo nyt. Korkeus pitäisi olla 100cm. Kukat kauniin luonnonvalkoiset pallot. Nuppuja on paljon. Ensimmäinen kukka auennut.