(Aidat, portit, tuet, säleiköt)
Väänsin kömpelön otsikon ja tiedän, että pajujen otsikossakin on jo keskusteltu pajutöistä.
Kiinnostuin melkoisesti korkeaan runkoon tehdystä paju"puusta" jommassa kummassa suuremmassa puutarhalehdessä. Siinä oli harvahkoon salmiakkikuvioon pujoteltu pajut, jotka oli painettu isoon ruukkuun. Kasvu oli sallittu vain ylös ja lopputulos on ilmeisesti aivan hieno.
Tuollainen korkealle keskittyvä kasvu voisi olla aika mukava konsti myös esim. parvekkeelle tai kuistille ja sillä voisi yrittää näkösuojaakin oikealle korkeudelle.
Minua niin kihisyttää tuo yllä kuvaamani aihio, että sonnustaudun tästä kohta siivoamaan vähän tienpieliä. Ohjeessa neuvottiin valitsemaan ainakin 1,70 metrin mittaisia pajuja, joten ehkä pitää ottaa vesuri taskuun.
Hei Sand, näitkö sen viime syksyn(?) VP-lehdessä olleen hienon "pajumajan"? Se oli tehty niin, että maahan oli ympyrän muotoon tökitty pajun versoja kasvamaan. Niitä oli sitten ajan myötä punottu lomittain ja lopuksi yhteen myös ylhäältä niin että niistä muodostui myös katto? "Oviaukon" kohta oli tietty jätetty tyhjäksi
. Se oli todella hieno!
Röhvelsin pari tuntia pusikoiden reunoilla tuolla ennen kuin törmäsin oikeanmittaisten pajuiksi epäilemieni oksien luo. Himskatin hyvää työtä oli tehnyt viime kesäinen piennarsiivooja ja katkonut kyllä ihan kaikki oleelliset kasvustot. Onneksi leikkuujätteet oli kuitenkin jätetty maatumaan paikalleen ja löysin kierrokseni loppupuolella vasta hyvät paikat.
Ensin keräsin 16 parimetristä vartta, hilasin kainalossa ne kotiin sadevesitynnyriin seisomaan ja lähdin saman tien hakemaan uutta satsia, tällä kertaa toin 13 vartta. Tynnyriin ne jo painettuani pystyyn hokasin, että vastahan noita on 29 vartta, kun ohjeen mukaan olisi pitänyt olla vähintään 32.
Koetan siis Kotipuutarhalehdessä toukokuun numerossa esiteltyä juttua soveltaa. Luultavasti kuitenkin tulen tekemään viritteeni suoraan maahan painaen ainakin nyt tässä ensikokeessani.
Ihana ilma oli: satoi rakeita ja hiutaleita ja säikäytin kaksi pitkäkäyränokkaista isompaa lintua yhdestä pusikosta.
Hei Sand, minäkin kiinnostuin tuosta sinun pajupuu-ideastasi, itse en ole lehteä nähnyt, mutta kertoisitko hiukan tarkemmin millaista suunnittelet?
Minä olen miettinyt myös jonkinlaista puskaa/aitaa naapurin pihalta näkyvän ison pyykinkuivaustelineen näkösuojaksi.
Roosamarika ja muut; Tuo minut intouttanut ohje oli yllä kertomassani lehdessä sivulla 57 ja sille annetaan lehdessä nimikin: Belgialainen puu (vinoruuturunko). 17-senttiseen ympyräkehään muodostetaan kahdeksan lähtöä neljällä pajulla yksinkertaisesti systeemillä joka toinen alta ja joka toinen yltä kahdella pajulla vieden viistosti ylöspäin. Neljän pajun lähtö menee ensin itsensä kanssa parittain ristiin. Risteymäkohdat sidotaan tekemisen aikana.
Alas muodostuvat silmut poistetaan ja yläosaan annetaan muodostua tupsukasvua, jota muotoillaan tarvittaessa.
Ohjeen lehteen on kirjoittanut Tarja Heikkilä, enkä halua viedä häneltä tämän enempää "leipää". Tarkemmat ohjeet löytyvät siis tuosta lehdestä (jota on kyllä kirjastoissakin luettavana).
Ohjeita löytyy myös - Elävät pajutyöt- kirjasta, julkaistu 2004, löytyy myös kirjastoista.
Elävä pajumaja tehtiin myös Strömsössä muistaakseni viime vuonna, joten ohjelman nettisivuilta voisi löytyä juttua siitä. Aika kiva idea se oli.
Jätin sen hienon puun tekemisen johonkin parempipajuiseen hetkeen, mutta teinkin sitten seuraavia pajupuita:
Puulaatikkoon keskelle vierekkäin pystyyn kaksi saman tyylistä pitkää pajua, joissa latvassa oksanhaaroja ja silmun alkuja. Kiersin ne toistensa kanssa yhteen ja tasoittelin latvaoksia.
Toiseen laatikkoon hyvin useita pajuja pystyyn ympyrää tavoitellen ja melko ylhtäältä rautalangalla yhteen, lievää kierrettä tavoitellen. Vapaaksi jääneiden latvojen muotoilua ja tasausta.
Kolme pitkää pajua suoraan maahan pystyyn, jatko kuten tuo ensimmäinen laatikkotyyppi.
Nämä kolme "pajupuuta" muodostavat myöhemmin toivottavasti vähän näkösuojaa ja toivottavasti juurtuvat kompostimullan ja hiekan seokseen.
Pihapuuhissa jo selostinkin, ettei minun pajuistani mitään takkia tullut. Ylivuotiset ja maassa talven lojuneet pajut eivät niin vaan notkeina ja norjina taivu, joten tein omia sovelluksiani, joista yritän ottaa yhteiskuvan malliksi siitä, mitä kaikkea sitä ihminen touhuissaan touhuaa, kun kukaan ei huomaa 
Itse näen ne kyllä toki taas valmiina, latvoistaan vihreinä ja hyvinä näkösuojina, mutta eivät muut ehkä. Sen verran kerroin pihavieraille tänään, että jos eivät pitkät pajuni latvoistaan viherry, niin onpahan valmiina köynnöstuet
Pidetään kuitenkin mielessä se oikeasti hieno ohje myöhempiä herätyksiä varten.
Ootko ottanut kuvia pajupuista Sand? Jos oot laita näytille.
Marianne Mortensenin kirja: Pajunpunontaa antaa myös monia hyviä ohjeita niin majoihin, kuin muihinkin pihan rakenteisiin
Belgialaisen pajupuun kasvu senkuin komistuu sateessa! Olen tehnyt niitä monta, eniten pidän siitä, jossa on isossa ruukossa tämä elämää lykkäävä pajupunos ja ruukun reunojen yli pursuaa maahumala. Olipas lehdessä kerrankin ohje jota kannatti kokeilla.Ostin aiheesta virinneenä punapajun taimenkin punontatöitä varten ja hamlasin terijoensalavat kauniiksi ja niistä punoin siron pajupuunmökille. Suurimmassa viritelmässä kasvatan häpeämättömästi venyviä valkoisia ruusupapuja.
Kertakaikkisen mukava tekniikka, himmelintekoon hurahtaneena tämä on kyllä ehdottomasti minun juttuni. Toivottavasti VP lehti löytyy sitä hakeville vaikka kirjastosta.
Ai Valtsulla onkin pohjalla himmelitekniikka! Ilmankos
Tänään tuli telkkarista se ohjelma nimeltään Puutarhassa tuoksuu ruoka. Siinä tehtiin sitten kivan näköistä näkösuoja-aitaa siten, että tolpat tehtiin puukolla kuoritusta vaahterasta ja poikkipienat jostain ostetusta pyöreästä puusta ja sitten pantiin pajua pystyyn melko tihkuun ja siistittiin. Osat kiinnitettiin toisiinsa jollain "muurarinsinkilöillä" vai mitä ne olivatkaan nimeltään. Helpon näköistä hommaa sinänsä.
Kaivelin tällaisen vanhemman keskutelun esiin, kun ajatus olisi istuttaa kasvava pajuaita kompostialuuen ympärille, kuinka pitkistä tapeista se pitäisi laittaa että rungot kasvaisivat kivasti yhteen, onko kellään kokemusta, suunattomasti houkuttelee kasvattaa kasvava aidanne, mutta kuivapajustakin olisi kiva, maa on savista.
Millä tapaa yhteen, sillai ristikoksi?
Juuri ristikoksi tarkoitan, ja sitten paksummaksi kun ovat kiinni kasvaneet toisiinsa.
Tekniikan nimi on muistaakseni belgialainen pajuaita, löytyisikö googlella ohjeita? Mutta mitä olen nähnyt jossain, niin ainakin metrisiä piiskoja, jotta ne saa sidottua ristikoksi heti siinä istutusvaiheessa. Kun pituuskasvua tulee lisää niin sitten sidotaan muotoon sitä mukaa.
Kiitos, löysinkin paljon ohjeita elävään pajuaitaan ja tuohon sitomiseen 