Ongelmani on noin aarin kokoinen hyötypalsta, joka on päässyt aikalailla heinän ja kukkien valtaamaksi.
Mitä olisi parasta nyt tehdä, jotta ehkä tänä vuonna, mutta viimeistään ensi vuonna voisi alueelta satoa saada?
Ainoa mikä tulee mieleen, on ihan raaka kitkeminen, mutta uskon että se veisi varmaan helposti vähintään 40 tuntia, ja juuri tällä hetkellä itselläni ei ole mahdollisuutta tämänkaltaiseen työsarkaan. Vai olisiko parasta siistiä alueen marjapensaiden viereltä, jotta ainakin ne tuottaisivat satoa, ja jättää lopun alueen perkaaminen elokuun lopulle, jolloin itselläni on enemmän tähän aikaa? Ja mitkä olisivat parhaat välineet? Ihan puutarhatalikko, käsineet ja paljon sisua?
Jos tilanne on oikein hankala, kata koko ala sanomalehtikerroksin täksi kesäksi ja sitten ensi keväänä viillät vain istutusrivit auki. Pidä lehdet koko kesän ajan katettuna jollain maatuvalla.
Hmm siis lehdet maatuisi tällöin maaperään? Onko se ihan ok, vai tuleeko niistä jotain painomustetta tms. maahan?
Minulla oli sama tlanne viime kesänä ja ensialkuun auttoi lapio, into ja avulias ystävä. Tilannetta auttoi myös se, että päätin etten ota kuin pienen alueen haltuun kerrallaan ja jaksoin iloita pienestäkin “valmiista” alueesta. Suljen silmäni edelleen rikkaruohoilta ja iloitsen siitä, että voin harjoittaa kateviljelyä. Viime kesänä saimme satoa porkkanasta ja mansikasta. Tänä vuonna aiomme lisätä syötäviin myös raparperin ja perunan. Muu alue on perennoille ja marjapensaille. Vaikka palstalla on vasta mustaherukka mutta en aio pitää haltuun oton kanssa kiirettä koska muuten siitä menee ilo enkä ehdi nauttia kauniista kukista.
Lehdistä ei tule maahan mitään myrkkyä ja niiden avulla pääset helpoimmin eroon rikkaruohosta. Tillannehan on loistava, ellei sinun ole pakko saada koko alaa hyötykäyttöön vielä tänä kesänä. Siivoa siis nyt vain se marjapensaiden alusta.
Mitenkäs on jos tilanne on jo astetta pahempi kuin keltavästäräkillä. Eli Vanhan kasvimaan paikalla kasvaa villivadelmaa ja pieniä puuntaimia. Viime kesänä pusikko on leikattu alas pari kertaa ja kunhan tämä talvi väistyy, tarkoitus on alkaa raivaamaan paikkaa kohopenkeille/kasvatuslaatikoille. Toimiiko sanomalehti tekniikka vadelmalle ja puun aluille vai pitäisikö peittää pressulla? Vai onko vaan tartuttava lapioon?
Sanomalehti ei ehkä riitä. Juurimattoa voisi ajatella laatikoiden pohjalle, se on paljon vahvempaa kuin paperi mutta päästää veden läpi, jota taas pressu ei tee.
Minä repisin pois tuota vitikkoa, jos ala ei ole kovin suuri. Vatulla on taipumus hakeutua valoon, joten ne putkahtaa ensimmäisestä sopivasta kohdasta ylös.
Komppaan trekoolia. Alasleikkaaminen ja peittäminen edes juurimatolla ei varmaan riitä, vaan tarvittaneen avuksi lapio ja raaka voima. Sen jälkeen sitten sitä juurimattoa, jotteivät jäljelle jääneet juuret pääse kasvamaan.
Pienoiskultivaattori voisi olla kätevä raivaushommissa. Kuvan mukaisella värkillä olen kiskonut, nokkosia, vattuja puuntaimia, harannut ym. Kuntokin kohenee repiessä
En siis suunitellutkaan laittavani sitä pressua kasvatuslaatikoiden pohjalle vaan tappavani kasvit valon puutteeseen! Vattu tosiaan tulee esiin heti jostain muualta, kun sen yhdestä paikasta raivaa, joten ajattelin että tuo koko alue on syytä putsata ennen kuin alan penkkejä väsäämään. Tässäkään ei taida olla oikotietä, vaan verta, hikeä ja kyyneleitä!
Ajattelisin että joko innokas kääntäminen, kerta toisensa jälkeen tai sitten pintakompostointi voisi auttaa. Rikkisten simeniä on varmaan aika reilusti siinä maassa. Jos hakis kuorman vaikka vuoden vanhaa hevonhyvää jonka kääntäis maahan. Ruohonsilppua tms pintaan paksulti ja lisäys aina välillä, pressukaan ei varmaan haittais siinä päällimmäisenä. Seuraavana vuonna vetäis kateainesta kylvörivin kohdalta sivuun ja lisäilis aina tarvittaessa. Matoset kääntäisivät maan ja lannoituskin hoitoisi. Kitkeäkään ei varmaan paljoa tarvitsisi.
Minä kiskoin huolella joka vadelman pois ja tein vaan penkin päälle. Yhtään vadelmaa ei viime kesän aikana kasvanut penkistä läpi. Ne vadelmat oli helppo kiskoa ylös.
Vadelmat lähtee nahkahanskoila rauhallisesti vetämällä, verso kerrallaan ja ensin talikolla selvimmät pesäkkeet lonkutollaan. Yhden kesän ahkerointi auttoi, kun maavarteen ei ehdi kertyä vararavintoa. Kuntohan siinä nousi, selkää säästäen työskentely tärkeää…
Itse tein ratkkaisun ja myrkytin koko kasvarialueen. Kitkemällä ei olisi ihkuna selvinnyt kun käytävillä ja kasvulaatikoissa kasvoi tiiviit matot heinää ja koko kirjo rikkoja,saniaisia ja kuusen alkuja. Kuusenalut ja saniaisen alut siirsin paremmille paikoille ja koko ala glyfosfaatilla ruiskutettu. Kun rikat on kuolleet kasvulaatikoista ja käytäviltä, katan juurimatolla käytävät ja peitän jollain katteella.Mikähän olisi edullisinta katetta käytäville ja potagerin reunalalueille kun neliöitä on reiluhkosti… Kasvulaatikot saavat hevonpee katteen ja peitän nekin jollain? ja ovat jouten tämän kesän lukuunottamatta 2laatikkoa joihin perunat ja pavut on laitettu sekä mansikkalaatikot…
Jatkan vielä että pyrin mahdollisimman paljon välttää maan kääntöä ja muokkausta jottei siemenistä idä uusia rikkoja mutta pitääkö pollen hyvä kääntää joukkoon vai annankos olla?
Sekaan tulisi myöskin hiekkaa ja kalkkia. Jatkossa katan vilkeylaatikot ruokokatteella jota pihasta syntyy pitkin kesää.
Ja rikkaa se vain nousee vaikka olen kattanut ja myrkyttänyt. Taidan otta kasvulaatikot kokonaan pois,tasoitan ja katan koko alueen paksulla kerroksella sanomalehteä. Rakenna uudet laatikot ja uusi multa/hiekka laatikoihin. Tai enhän mie rakenna vaan koitan suostutella ei niin puutarhatöistä innostunutta rakastani:) pliiis plis pliiiis…pitääkin pyöräyttää kääretorttu päiväkaffille:)
Jaa en taida alkaa sanomalehdellä värkkäämään…ala on kuitenkin miltei 100 neliöä… Kyselin eri materiaaleja ja maanrakennus/suodatus erottelu kankaat ovat edullisimmasta päästä… Eivät toki ilmaisia nekään mutta edukkaampia kuin muutaman neliön palaset juuri,mansikka ynm mattoa marketeilta.